No wild night

// Rige & Penelope

Taskusta kaivettu avain loksahti lukkoon kolmannella yrittämällä, avain lähti pois neljännellä. Takaisin taskuun Chad ei vaivautunut sitä laittamaan, vaan astahti sisään ovesta, jonka kyltissä luki "Wheeler". Avain löytyisi sitten, toivottavasti, huomenna.. tai siis tänään ihmismäiseen aikaan eteisen pöydältä. Pepe kainalossaan nuorukainen suuntasi omaan huoneeseensa, istuttaen tytön sängylleen. "Ole kuin kotonasi", toteaa ennen kuin katoaa oviaukosta.

Michaelin huoneen ovi oli kiinni, veli nukkui. Chad ravisteli veljensä hereille. "Hei sun honda on kaupungissa", toteaa kuivasti, kun Micke oli jotakuinkin hereillä, näyttäen tosin siltä, että tajuaisi kaikesta ja kaiken... "Aha joo, okei, mhmh", vastaus oli vähintäänkin epämääräinen, ja koska Micke ei nostanut metakkaa, tuo ei todennäköisesti ymmärtänytkään, mitä hän sanoi. Kohauttaen olkapäitään Chad palasi omaan huoneeseensa.

Nahkatakki tipahti huoneen lattialle, pojan heittäessä samalla kauluspaitansa pois päältä, miettimättä sen kummemmin olisiko soveliasta vain riisuutua tytön edessä noin vain, mutta eipä tuolla aivot oikein tällä hetkellä pelanneet.

Pepe oli nyt melkolailla tietämättömässä tilanteessa, kun hän asteli Chadin kanssa pojan kotiin. Tytön pää oli painautunut Chadin olkaa vasten ja kädet kietoutuneet nuorukaisen ympärille. Huulilla oli pysynyt jo melko kauan hypnotisoitunut hymy, eikä se ollut siitä poiskaan lähtemässä.

Chad johdatti Pepen huoneeseensa ja istutti tytön sängylleen. Pepe katsoi toista haikeasti, kun Chad jo katosikin huoneesta. Tyttö ajatteli pojan palaavan pian, joten päätti asettua mukavasti. Hän potkaisi kenkänsä pois jaloistaan ja kaatui selälleen Chadin sängylle. Sänky tuntui niin pehmeältä ja se oikein kutsui nukkumaan. Pepeä ei kyllä nukuttanut, vaan päinvastoin. Hän tunsi olevansa täynnä energiaa. Tytön päässä vain jyskytti kovaan ääneen ja sydän loi tiheään tahtiin rinnassa.

Chad saapui takaisin huoneeseen ja tyttö kohottautui kyynärpäidensä varaan nojaamaan sängylle, jotta pystyi katsomaan Chadia (ja toisen riisuutumista). Pepen huulille kohosi viettelevä ilme ja tytön huulet raottuivat hieman, kun tyttö katseli Chadin paljasta yläkroppaa.
"... Tule tänne, komistus..." neiti kuiskasi ja hymyili mitä valoittavinta hymyään. Hänen toinen kätensä siirtyi selässä olevalle mekon vetoketjulle ja avasi sitä kiduttavan hitaasti.

Haroo hunajanvaaleita hiuksiaan t-paidan tipahtaessa lattialle. Mumisee hyväksyvästi tytön sanoille, laahustaen sängylle kuin puoli nukuksissa oleva zombi. Hän ei edes kiinnittänyt liiemmin huomiota Penelopeen, joka riisui itseään, kuten varmaan normaalisti olisi kiinnittänyt – tai kuten jokainen vähänkin järjissään oleva miespuolinen ihminen, miksei naispuolinenkin, olisi kiinnittänyt. Mutta tässä tilassa Chad ei.

Poika heitti farkkunsa lattialle, muiden vaatekappaleiden seuraan, lysähtäen sängylle makaamaan ainoastaan bokserit päällään. Jotenkin oli niin unelias olo, vähän kuin kelluisi pilvissä.... Tai hattaroissa. Tuijottaa silmät auki kattoa, suu hivenen raollaan.

// reilu mieskö... :---D

// XDD repesin //

Pepe ei tajunnut yhtään Chadin zombimaisuutta, vaan jatkoi mekkonsa riisumista. Chadin lysähtäessä sängylle makaamaan selälleen Pepe hivuttautui ulos mekostaan, yllään vain tummanpunaiset pitsialusvaatteet.
Mutta sitten häneenkin iski se; suunnattoman suuri väsymys, joka veti kuin magneetti tytön päätä sängyä vasten. Pepe yritti hetken aikaa taistella sitä vastaan ja onnistuikin raahautumaan Chadin päälle. Kuitenkin, pää painautui Chadin rintakehää vasten ja kädet laskeutuivat pojan kyljille.
Tyttö nukahti niinä lähisekunteina ja nukkuikin hyvin sikeästi toista vasten.

// ilmeisesti :---D Sovitaan, että kello oli vaikka... Jos juhlat alkoivat kuudelta, tämä oli ehkä seitsemältä paikalla, tappelut ja kaikki mukaan lukien... nooh, 23:00? Voin muokkailla nuo kellonajat, jos ei kelpaa. :--D

Chad katsahtaa hieman tokkuraisesti Pepeä, ennen kuin nukahtaa – tai pikemminkin sammuu – tytön viereen.

klo. --- 00.00
01.00
02.00
03.00
04.00
05.00
06.00
07.00
08.00
09.00

Chad hätkähti hereille, ravistaen jokseenkin äärimmäisen raskaan tuntuisen peiton päältään, luikkien pika pikaa vessaan. Eilisillan juomat tulivat ylös humahtamalla, luojan kiitos vessanpönttöön. Nuorukainen painoi päänsä hetkeksi vessan kylmää kaakelilattiaa vasten – oli jokseenkin hitusen karmea. Nenää pakotti kummasti ja päässä surisi.. Vähän niin kuin siellä olisi ollut kasa vihaisia mehiläisiä.

Chad odotteli hetken, mutta kun mitään ei tuntunut, kohottautui tuo varovasti pystyyn. Peilissä odotti vähintäänkin karmea näky – hiukset sojottivat jokaiseen ilman suuntaan räjähtäneinä, nenä oli turvoksissa, poskilla, huulissa ja koko naamalla oli verijuovia... Vai hetkinen, oliko tuo huulipunaa?

Suklaasilmä kumartui altaan ylle, pesten kasvonsa huolellisesti. Nenään oli epäilemättä joku poksauttanut, mutta tuntemattomasta syystä hän ei muistanut yhtään mitään. Viimeinen muistikuva oli se, kun hän oli istahtanut baaritiskille ja juonut tequilaa.. Ah, tosiaan, oli tainnut mennä muutama ylimääräinen paukku alas.

Huokaisten poika laahusti takaisin huoneeseensa ja kohtasi siellä vähintäänkin jotakin yhtä järkyttävää – mitä helvettiä Penelope Ravens teki hänen huoneessaan, hänen sängyllään, alusvaatteisillaan?! Chad tuijotti hetken silmät suurina tyttöä, ennen kuin peitti silmänsä ja kääntyi kannoillaan, tuijottaen huoneensa ikkunasta ulos. Tämä ei voinut oikeasti olla totta. Tilanne näytti vähintäänkin epäilyttävältä, eikä Chad kaiken kukkuraksi muistanut mitään.. Ja hän ei oikein tiennyt, toivoiko Pepen muistavan vai olevan yhtä tiedoton kuin hän.

// Joo, hyvä toi aika on XD //

Pepe ei herännyt siihen, kun hänet ravistettiin pois vasten lämpimää alustaa. Hänen syvä unensa muuttui kevyt uneksi. Vasta kunnolla hän havahtui hereille, kun hän kuuli kännykkänsä soivan jossakin. Neidin käsi etsi kännykkää, joka soi jossakin aivan lähellä. Hänen kätensä kosketti sängyllä olevaa pientä laukkua ja avasi sen. Kännykkä saatiin käteen ja tyttö asetti sen väsyneenä korvansa viereen.
".. Haloo.." Pepe mumisi väsyneenä kännykkäänsä.
"... Äiti.." tyttö haukotteli ja hieroi toisella kädellä väsyneitä silmiään.
"... Mitä ihmettä sinä selität? Minähän olen kotona, huonees-" tyttö lopetti kuin seinään nähdessään Chadin seisovan kauempana. Kännykästä kuului äidin kovaääninen ääni, kun Pepe katseli hämmentyneenä ympärilleen.
Tämä ei ollut hänen huoneensa.
"... Soitan takaisin.." tyttö mutisi puhelimeensa ja löi luurin äitinsä korvaan. Pepen silmät katsoivat järkyttyneenä kauempana seisovaa Chadia, mutta sitten hänen katseensa laskeutui vaatetukseensa, kun jokseekin viileä ilma sai hänet värähtämään. Tajutessaan olevansa Chadin sängyllä pelkissä alusvaatteissaan, tytön katse muuttui entistä järkyttyneemmäksi ja Pepe veti peittoa suojakseen. Hänen teki mieli kiljua, oli jo avannut suunsakin, mutta sieltä oli tulossa aivan jotain muuta kuin ääntä.
Tyttö ponkaisi nopeasti pystyyn peitto suojanaan ja pinkaisi vilkaisemattakaan Chadin ohi lähellä olevaan vessaan oksentamaan.

Saatuaan vatsasta ulos kaikki ne eilisillan juomat, Pepe istahti kylpyhuoneen lattialle ja painoi kätensä kasvoilleen. Hänen olonsa oli niin karmea, karmeampi kuin koskaan. Vielä karmeammaksi olon teki se, kun tyttö oli herännyt Chadin luota. Tämän täytyi olla vain unta. Vain unta...
Tyttöä hävetti ja itketytti. Hän ei halunnut tulla ulos kylpyhuoneesta, astua Chadin eteen enää ikinä! Mitä toinen ajattelisikaan hänestä nyt? Mitä ihmettä eilen illalla oli tapahtunut?
Pari turhautunutta kyyneltä vierähti poskelle, mutta tyttö pyyhki ne nopeasti pois.

Kuullessaan tytön puhelimen soivan, vetää nopeasti kevyet college-housut jalkaansa, kääntyen hitaasti Pepeen päin. Toinen näytti varsin järkyttyneeltä, ja samassa tuo katosikin, vessaan ilmeisesti, äänistä päätellen... Chad yritti sulkea korvansa tuolta, häntä rupesi itseäänkin oksettamaa, vaikka kaikki mahan sisuksia myöten oli jo tullut ulos.

Hetken odoteltuaan poika kaivoi kaapistaan puhtaan t-paidan, vetäen sen päänsä yli. Nenä oli kyllä ainakin kipeä, jos ei muuta. Astelee hiljaa vessan ovelle, kurkaten sisään. Penelope istui kädet kasvoillaan vessan lattialla. Hitaasti poika aukaisi oven, istahtaen tytön viereen lattialle. Ensiksi tuo ei saanut sanaa suustaan, tuijotti vain eteensä. Hetken päästä Chad nousi seisomaan, avaten vessan kaapin. Sieltä löytyi vesilasi ja vahvaa buranaa – auttaisivat varmaan karmeaan pääkipuun. Nappaa yhden tabletin naamaansa, juoden suoraan hanasta päälle. Valuttaa viileää vettä lasiin, ottaen toisenkin buranan käteensä. Istahtaa takaisin tytön viereen, ojentaen vesilasia ja lääkettä tälle.
"Otatko?"

Pepe ei kohottanut katsettaan käsistään, kun kuuli oven avautuvan. Pian hänen viereensä istuttiin, mutta yhtä nopeasti noustiin ylös. Tyttö kohotti nyt hitusen kasvojaan pois käsien suojasta ja tuijotti tyhjyyteen. Hänen meikkinsä oli mennyt aivan pilalle eli suoraan sanottuna tyttö näytti kamalta. Kuin haudasta nousseelta.

Chad istuutui jälleen hänen vierelleen ja tyttö piilotti nopeasti paljaan jalkansa takaisin peiton suojiin ja veti muutenkin peittoa enemmän päälleensä. Kysymys esitettiin sekavalle Pepelle ja tyttö siirsi eksyneen katseen Chadiin. Tyttö nyökkäsi huterasti ja otti vesilasin sekä lääkkeen toisen kädestä. Hän asetti buranan suuhunsa ja nielaisi sen veden avulla alas kurkusta. Vesi tuntui liian raikkaalta kurkussa, että se tuntui olevan jääkylmää.
Tyttö asetti vesilasin vierelleen ja sulkeutui takaisin peiton suojiin.

"..." huulet raottuivat, mutta ääntä ei kuulunut. Pepe kasvot piiloutuivat peittoon, sillä hän oli purskahtamaisillaan itkuun.
"... En yleensä... En yleensä ota niin paljoa.." kuiskattiin tärisevästi peiton alta ja tyttö yritti parhaansa pitää nämä sekavat tunteensa sisällään.

Katselee hieman huolissaan Penelopea, joka näytti olevan jotakuinkin murtumispisteen partaalla. Ainakin siihen malliin tuo hänen peittoaan rutisti ja päätään siihen hautasi. Chad ei viitsinyt kiertää kättään tuon ympärille, sillä tilanne oli jo ennestäänkin niin sekava, että nuorukainen itse halusi nyt vain hieman etäisyyttä ja selvittää, mitä eilen illalla oikein oli tapahtunut.

Kuullessaan tytön tärisevän äänen, poika jätti ajatuksensa sikseen ja kiersi toisen kätensä tytön hartioiden ympärille. "Eihän tässä mitään hätää ole", sanoo hiljaa, tyynesti. "Mua vaan kiinnostais tietää, kuka hakkas mun nenän tohjoksi. Meinaan, sattuu aika pirun paljon", letkauttaa yrittäen keventää tunnelmaa, mutta tuon vitsi ontui ja aika pahasti.

Chadin tunnelman kevennys sai aikaiseksi hyvin pienen ja surullisen naurahduksen peiton alta. Tyttö oli saanut kerättyä voimiaan ja voimien keräämistä oli myös auttanut Chadin läsnäolo.
Kasvot tuotiin varovaisesti esiin peiton suojista ja tyttö niiskautti kerran. Hänen vihertävänsiniset ja kajaalilla sotketut silmät siirtyivät katsomaan Chadin kasvoja nyt kunnolla. Pepen silmät tutkivat toisen kasvoja.
"Auts... Se näyttää aika pahalta.." tyttö kuiskasi, kun oli nähnyt toisen hakatun nenän. Pieni muistikuva välähti nopeasti tytön mielessä. Liittyikö Mike tähänkin jotenkin?

Pepe laski katsettaan hitusen alemmas pojan kasvoista, kun tyttö henkäisi tärisevästi.
"Minusta tuntuu... Että eilinen ei ollut onnistunut ilta.." Pepe kuiskasi. Pohdinta oli tarkotettu itselleen, mutta se oli sanottu kuitenkin ääneen. Pienet muistikuvat välähtelivät eilisillasta mielessä ja saivat tytön olon entistä kurjemmaksi.
"Tuntuu kuin..." Pepe mutisi ja hänen äänensä alkoi väristä. Silloin hän muisti sen kohdan, kun Mike oli haukkunut tyttöä julmasti. Pepe pudisteli päätäänsä ja puri huultaansa estääkseen kyynelien tulon.
"... Kaikki johtuu vain alkoholista, kaikki johtuu vain alkoholista..." tyttö supisi äärettömän hiljaa itsekseen ja yritti tällä ajatuksella rauhoittaa mieltäänsä. Nyt tyttö myös muisti sen, kun Mike oli lyönyt Chadia.

Käsi kiertyi hieman tiukemmin Penelopen ympärille, Chadin katsoessa tyttöä kysyvästi. "Voi olla", toteaa tytön kuiskaukseen – ei tainnut olla onnistunut ilta, kun hän ei muistanut mistään mitään ja heräsi nenä tohjona, naama ruvella ja perin järkyttyneen Penelope Ravensin vierestä.

Katsahtaa kysyvästi, toinen kulma aavistuksen verran koholla, Penelopeen. "Tuntuu kuin... mitä?" kysyy, tällä kertaa hitusen kuuluvammalla äänellä. Samassa jostakin kajahti ainakin krapulaisen Chadin korvia raastava huuto: "HELVETTI CHAD MISSÄ MUN PYÖRÄ ON?!"

"Ehm... Oota hetki", toteaa nopeasti tytölle kadoten vessasta. Tältä huutokonsertilta hän haluaisi säästää Pepen korvat… Vessan ovi sulkeutui hiljaa, Chadin hipsiessä ulos, missä Michael seisoi, naama uhkaavasti punoittaen. "Niin siis se sun pyörä.. Eh... Tota..." empivä puhe kulki Chadin huulilta, tuon tuijotellessa taivasta. Minnehän helvettiin minä sen jätin? miettii, yrittäen nopeasti saada paikan päähänsä – hänen teki tällä hetkellä mieli hakata päätään seinään. Sitten lamppu syttyi pojan pään päälle – ainiin! "Niin, minä jätin sen kaupungin uuden clubin eteen. Äläkä huoli, on se lukossa ja ehjä ja näin…. Mutta kuten ulkomuodosta voi päätellä, en ihan viittinyt lähtä ajamaan takasin kotiin", selittää yhteen pötköön, jatkaen vielä: ".. ja jos nyt sallit, minä poistun vessaan", luikkien äkkiä karkuun. Micke voisi raivota hänelle myöhemminkin.

Pepe mietti kuumeisesti, kertoisiko Chadille kaiken sen, minkä nyt oli muistanut eilisillan juhlista. Tyttö tunsi pientä suojeluvaistoa Mikeä kohtaan, mutta... Mike oli käyttäytynyt niin törkeästi tyttöä ja Chadia kohtaan, mikä sai ajatusmaailman hivenen muuttumaan. Kyllähän Pepe sen tiesi, että Mike oli todella juovuksissa ja olisi varmasti pahemmassa kunnossa kuin Pepe ja Chad.
Tyttö oli rehellinen, joten Pepen oli kerrottava totuus.
"Minä muist-" tyttö oli jo sanonut, mutta sitten heidän korviinsa kantautui hyvin kovaääninen huuto, mikä sai Pepen peittämään korvansa. Huuto kaikui vielä kauan tytön päässä ja se särki päätä. Chad katosi nopeasti hänen viereltään pois vessasta.

Tyttö nousi varovaisesti seisomaan ja siirtyi lavuaarin eteen. Hän katsoi itseään peilistä ja hänen kasvonsa muuttuivat järkyttyneiksi. Kasvoille oli tehtävä jotain ja pian.
Pepe kostutti vessapaperia ja ryhtyi puhdistamaan pilalle mennyttä meikkiä pois. Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, olihan tytöllä vedenkestävää meikkiä.
Meikin puhdistaminen onnistui jotenkuten, mutta nyt näytti siltä kuin tytöllä olisi suuret silmäpussin. Siinä vaiheessa Chad astui takaisin vessaan ja tyttö vilkaisi poikaa hitusen kysyvällä ilmeellä.
"Oliko tuo äskeinen huutaja veljesi?" tyttö kysyi.
"Oliko hän kovinkin vihainen?" Pepe lisäsi vielä nopeasti ja puri huultaansa.

Chad astui sisään vessaan, istahtaen kylmälle kaakelilattialle. "Jep. Ja kyllä hän siitä leppyy", toteaa rennosti, nyökäten sanojen painoksi – hän oli varma, että Micke antaisi hänelle anteeksi, viimeistään silloin, kun olisi seuraava katukoristurnaus, johon he aina niin kipeästi tarvitsivat Chadin apua… Poika virnisti ajatukselle itsekseen, kohottaen ruskeat silmänsä sitten Penelopeen.

"Mitä olit sanomassa, ennen kuin kävin sammuttamassa ilmiliekkeihin syttyneen pikkuveljeni?" Tyttö oli tosiaan ollut sanomassa jotain, mutta hänen oli pitänyt käydä lepyttelemässä hieman Michaelia, joten Penelope ei ollut ehtinyt päästä jutussaan kovin pitkälle. Vaaleat hiukset harottiin pois silmien tieltä, jalkojen asettuessa paremmin risti-istuntaan.

Pepen katse seurasi Chadia, kun poika istahti takaisin kaakelilattialle. Tyttö nosti peittoa paremmin päälleen ja istahti lattialle siihen Chadin vierelle, olkapää koskettaen toisen olkapäätä. Katse oli yhä kiinni pojassa.
"Minkä ikäinen veljesi on?" tyttö kysyi uteliaana. Hänellä ei ollut mitään käsitystä Chadin veljen iästä, paitsi se, että toisen oli oltava yli 16 ajaakseen kevytmootoripyörää (olihan se kevari vai oliks se ihan oikee moottoripyörä? :,DD)

Chad kysyi sitten, mitä tyttö oli ollut sanomassa aikaisemmin, Pepe availi aluksi suutaan ilman sanoja.
"N-niin.." tyttö mutisi ja alkoi miettiä uudemman kerran, olisiko hyvä kertoa tätä Chadille. Mutta mitä tyttö sitten sanoisi?
Paniikki.
"Niin, öö.." Pepe mumisi ja hänen ajatuksensa lensivät eri suuntiin.
"Minä tiedän, kuka sinua löi", tyttö sanoi suoraan ja laski katseensa pois Chadista.
"... Mutta sinä löit ensin häntä.." neiti lisäsi sitten nopeasti perään ja nosti varovaisesti katseensa takaisin Chadiin. Tyttö imi alahuultaansa ja odotti, mitä Chad aikoisi hänelle vastata.

// ihan oikee moottoripyörä :---D Oletettavasti ne jenkeissä saa ajaa moottoripyörilläkin jo 16v, ku autoillakin kerta saavat...

"Kuusitoista", vastaa tytön kysymykseen veljensä iästä. Siirtää katseensa nopeasti vessan sinisistä kaakeleista Penelopeen, tämän alkaessa taas puhua. Kuuntelee hieman hämmentyneenä tyttöä, tuon suljettua suunsa siirtää katseensa takaisin kaakeleihin, tuijotellen niitä utuisin silmin. "Eh", oli ainoa ilmaisu johon nuorukainen sillä hetkellä kykeni. Käsi hieraisi niskaa hieman vaivaantuneena – asiat olivatkin kääntyneet päälaelleen. Hän oli lyönyt ensin?

"Hups", toteaa, tällä kertaa tyynemmin. Tehtyä ei saisi enää tekemättömäksi, joten oli turha enää murehtia siitä. "Ketäköhän mulla on ollut kunnia lyödä?" kysyy kiinnostuneena – Chad halusi tietää mahdollisimman tarkasti, mitä eilen oli tapahtunut. Tai ei varsinaisesti halunnut, mutta olisi ihan kätevää, jos hän tietäisi, ketä pitää varoa… Jos hän on mennyt pamauttamaan jotakin urheilijaa, vaikka joukkuekaveria, hän saattaisi saada anteeksi pistämällä sen alkoholin piikkiin, mutta jos hän on mennyt hakkaamaan jotakin pahista, niin pahempi homma… Sieltähän saattaisi tulla vaikka minkälainen mafiajengi, joka kurittaisi häntä kuin mitäkin räsynukkea.

Chadin todetessa 'hups' lyömisasiaan, Pepe naurahti ensimmäisen kerran sinä aamuna.
" 'Hups'? " tyttö sanoi huvittuneena ja pudisteli päätäänsä. Pepe puri jälleen huultaan, kun Chad kysyi sitten, ketä poika oli lyönyt.
"Sinä löit Mickey Barrettia, lapsuudenystävääni", tyttö kertoi suoraan ja vaikeni hetkeksi omiin ajatuksiinsa. Olikohan tyttö kertonut eilen Mikestä Chadille? Sellainen muistikuva tytöllä oli ainakin omassa päässään, mutta ei ollut aivan varma. Pitäisiköhän asiaa vielä hieman selventää Chadille?
Kerrotaan nyt ensiksi yleisesti tapahtunutta.
"Mike... Hän suututti eilen meidät molemmat. Haukkumalla ties millä nimityksillä... Sitten sinä löit häntä ja hän löi sinua takaisin. Hän ei ainakaan saanut iskua nenääsä.." Pepe kertoi hetken hiljaisuuden jälkeen ja nosti katseensa lattialta Chadiin, oikeastaan toisen nenään.
"Pitäisiköhän sinun painaa se kylmää vasten..?" tyttö kysyi hiljaa, nenä näytti nimittäin aika pahalta ja siihen oli luultavasti tulossa kaunis mustelma.
"Sattuuko siihen vielä..?" Pepe kysyi varovaisesti.

Kun tyttö kertoi hänen lyöneen tuon lapsuudenystävää, Chad näytti hieman hämmästyneeltä, hieraisten uudemman kerran niskaansa. "Hups", toteaa uudemman kerran. No, Penelope ei näyttänyt järin vihaiselta, joten ei kait sen niin väliä. Koska Chad ei itse muistanut kuulleensakaan koskaan kenestäkään Mickey Barretista. Mutta pitäisi varmaan pitää varansa kaikesta huolimatta.

"No jaa", sanoo olankohautuksella höystetyn toteamuksen. Totta puhuen nenää kuumotti ja jomotti, mutta ei kai sen väliä – burana alkoi pikkuhiljaa vaikuttaa sekä pääkipuun että nenään, kohta hän tuskin tuntisi enää mitään.. Varsinkaan jos nakkaisi vielä toisen samanlaisen naamaansa.

Miettii hetken tytön ajatusta kylmästä, todeten sitten: "Voisi olla ihan kätevää", tekemättä asian eteen kuitenkaan mitään. Tällä hetkellä ei oikein huvittanut liikkua mihinkään suuntaan.

Pojan vastaus ei oikein ollut toivotunlainen, kun se ei kertonut mitään Chadin olotilanteesta. Pepe katseli hetken aikaa toisen kasvoja, kunnes laski katseensa sitten alas.
"Tuota... Olisiko sinulla lainata minulle jotakin vaatetta? Minua ei oikein houkuttaisi mennä kotiin eilisessa juhlamekossani.. " tyttö mutisi hiljaa ja puri taas huultaan.
"En kertonut äidille meneväni juhliin... Hän luuli minun vain viettäneen 'raitista' iltaa ystävieni kanssa.." Pepe kertoi hiljaa ja hänen katseensa kohosi lattiasta kylpyhuoneen seinään.
"Voisin kertoa hänelle... Että vietin iltaa sinun kanssasi, ja että omat vaatteeni menivät pilalle kaaduttuani kuralätäkköön ja sen takia minulla olisi sinun vaatteita päälläsi", Pepe keksi nopeasti hätävaihtoehdon ja siirsi huvittuneet kasvonsa Chadin kasvoille.
"Sopisiko se sinulle?" tyttö kysyi ja hymyili yhä pienesti.

Purskahtaa nauramaan kuultuaan tytön selityksen. "Joo, mikäs siinä", sanoo kammeten itsensä pystyyn vessan lattialta. "Kyllä minulta varmaan löytyy sinulle jotain… Tai odota, käyn Micken vaatekaapilla, ovat varmaan enemmän sinun kokoasi." Sanat tulivat Chadin suusta yhtenä pötkönä, tuon kadotessa niiden perään Michaelin huoneeseen. Hetken pengottuaan hän löysi sieltä mustat perus collage-housut sekä punaisen t-paidan, johon oli kirjoitettu jotakin epämääräistä valkoisella – kävisivät ihan hyvin naistenkin vaatteista, ainakin housut..

Palaa vaatteet mukanaan vessaan, nakaten ne Penelopelle. Seisoo hetken oven suussa, ennen kuin kääntää katseensa pois. "Totaah… Jos mä vaikka odottelen mun huoneessa", sanoo vaisusti hymyillen, kadoten uudemman kerran vessan ovelta, tällä kertaa omaan huoneeseensa. Poika istahti sängylleen, tuijotellen ikkunasta ulos, ajattelematta mitään. Pää kumisi tyhjyyttään, onneksi ei tuntunut sentään kipua – burana hoito hommansa kohtuullisen hyvin.

Pepe hymyili entistä enemmän, kun Chadille sopi hänen 'nerokas' suunnitelmansa. Sitten poika katosi taas ovesta ja tyttö kompuroi takaisin pystyyn. Peitto alkoi tuntua jo hyvin kuumalta, joten olisi todella hyvä saada päälle kevyemmät vaatteet.

Chad palasi takaisin vaatenipun kanssa ja ojensi ne tytölle. Pepe nyökkäsi pojalle, hitusen hämmentyneenä ja sulki vessanoven Chadin lähdettyä. Pepe pudotti peiton lattialle ja taitteli sen pienemmäksi kasaksi. Tyttö tutkaili hetken Chadin tuomia vaatteita ja kohautti kevyesti olkiaan. Kyllä nämä kelpaisivat.

Pepe astui hiljaa Chadin huoneeseen. Hän kannatteli käsissään Chadin peittoa, jonka laski takaisin toisen sängylle. Vaatteet näyttivät hivenen isoilta tytön päällä ja ne olivat enemmän olovaatteiden oloiset. Pepe naurahti nopeasti ja laski katseensa asustukseensa.
"Kyllä, nämähän sopivat minulle äärimmäisen hyvin", tyttö sanoi huvittuneena ja nosti katseensa Chadiin.
"Kiitos näistä... Palautan ne mahdollisimman pian veljellesi, jotta hän ei kuvittele minua varkaaksi", Pepe sanoi ja hymyili huvittuneena. Hänen toinen kätensä eksyi haromaan hiuksiaan, kun toinen laskeutui rennoksi vierelle.

Sitten, tytön maha piti ikävän murahduksen. Tyttö hämmentyi ja asetti nopeasti kätensä vatsalleen.
"Ää", Pepe sanoi surkeasti ja hymyili kiusallisesti.
"Siitä taitaakin olla jo jonkin aikaa, kun viimeksi söin jotakin.." Pepe mutisi sitten kiusaantuneena.

Kohottaa katseensa Penelopen ilmestyessä oviaukkoon. "Tarpeeksi hyvin", toteaa hymyillen pienesti. "Äläkä turhaan pidä kiirettä, Mickella on kyllä muitakin t-paitoja ja housuja", sanoo hymyn muuttuessa pieneksi virnistykseksi.
Kummallisen murahduksen kuuluessa Chad purskahti nauramaan. "Oliko tuo joku vinkki?" kysyy sitten, kohottautuen seisomaan. "Kyllä meiltä nyt ruokaa saa", toteaa haroen villiä hiuspehkoaan, lähtien sitten astelemaan kohti keittiötä, olettaen Penelopen tulevan perässä.

"Hmm... Mitä haluaisit?" kysyy aukaisten pari kaapin ovea ja jääkaapin. "Tai älä sanokaan, ota itse mitä tahdot", sanoo sitten, jättäen kaappien ovet auki. Astahtaa tiskipöydän luo, kurottaen vaaleasta puusta tehdystä astiakaapista kaksi lasia, joihin toiseen valutti jäistä vettä, laittaen toisen pöydälle Pepeä varten. Chadin vatsa ei saattaisi tykätä ruuasta, joten poika päätti jättää tällä kertaa väliin, istahtaen alas samaan sarjaan kaappien kanssa kuuluvalle penkille.

Wheelerien keittiö oli aina ollut Chadin mielestä suhteellisen viihtyisä – vaalean keltaiseksi maalatut seinät, vaaleat kaapit, ruokapöytä ja tuolit korostivat tummempaa lattiaa. Uuni, astianpesukone ja apupöytä olivat samalla rivistöllä, näitä vastapäätä löytyivät kuivakaapit, jääkaappi ja pystypakastin.

Pepe hymyili vain suloisesti, kun Chad tajusi vinkin ja tyttö lähti heti pojan perään kevyin askelin.

Heidän saapuessa pojan keittiöön tyttö silmäili uteliaana ympärilleen. Keittiö näytti todella viihtyisältä ja rennolta. Keittiö oli täysin erilainen kuin Pepen kodissa. Pepen keittiö oli väreiltään vain mustaa ja valkoista. Se oli kuulemma äidin mielestä niin modernia ja vaikutti muka niin ylelliseltä. Pepe itse ei perustanut keittiöstään, hänelle riitti, että sieltä sai ruokaa.
"Ööö.." Pepe mietti itsekseen.
"En usko, että vatsani pystyy syömään nyt mitä tahansa..." tyttö pohti ja käveli Chadin vierelle. Silmät tutkivat jääkaappia hetken aikaa ja ne törmäsivät mansikkajogurttiin.
"Hmm.. Voisin ottaa mansikkajogurtin?" tyttö sanoi hitusen kysyvällä äänellä, vilkaisi nopeasti Chadia ja otti jogurttipurkin käteensä. Pepe otti toiseen käteensä lasin ja täytti sen myös pelkällä vedellä.

Tyttö nojasi kaapistoon, kun tyttö söi jogurttia.
"Teillä on todella viihtyisä keittiö", Pepe totesi ääneen ja hymyili Chadille.

Katsahtaa tytön kädessä olevaan mansikkapurkkiin. "Siitä vain", sanoo heilauttaen hieman kättään, kulauttaen sitten jäistä vettä hyvin kuivalta tuntuvaan kurkkuunsa. Silmät kävivät Penelopessa, ennen kuin siirtyivät tuijottelemaan ulos ikkunasta. Pihalla näytti olevan valoisaa, hieman pilvistä, mutta keskipäivällä aurinko jo varmaan paahtaisi täyttä päätä.

Tytön mainitessa keittiön viihtyvyyden, palauttaa ajatuksensa sekä itsensä maan tasalle, siirtäen silmänsä Pepeen. "Niin on", toteamus esitettiin pienen hymyn kareillessa suklaasilmän huulilla.

Hetken aikaa Pepe tunsi olonsa kiusaantuneeksi, koska heidän välilleen syntyi hiljaisuus. Oli keksittävä jotain puhumista ja heti.
"Ovatko vanhempasi kotona?" Pepe kysyi sitten ja nosti katseensa lattialta Chadiin. Olihan nyt sunnuntai ja luulisi, että koko perhe olisi kotona. Ainakin Pepen äiti oli ja hänen äitinsä pitäisi tytöllä varmasti jonkinlaisen saarnan 'lepopäivästä' ja siitä, että sunnuntait tulisi viettää perheen parissa.

//Joo, lyhyillä viesteillä jatketaan! : D Sentään edes jotenkin etenee xD //

Hätkähtää tytön kysymystä – ajatukset lipuivat tuon vankilassa istuvaan isään. Chad pudisteli pikaisesti päätään, nostaen silmänsä sitten Penelopeen. "Hmh.. äiti on töissä", toteaa hiljaa. Gabriella, Chadin äiti siis, istuisi todennäköisesti toimistossaan puoleen päivään saakka, hyvällä tuurilla saattaisi sitten tulla kotiin. Oli tavallista, että hän ja Michael asustelivat melkoisen itsenäisesti heidän talossaan, kävivät vuorotellen kaupassa, tekivät ruuat, pesivät pyykkiä... Gabriella oli niin kiireinen, ettei tuolta juuri liiennyt aikaa pojilleen, muuta kuin sen verran, että viikoittain kävi lätkäisemässä vähän rahaa kouraan, sanoen, että käykää ostamassa ruokaa, ensi viikolla ehdin sitten kokata...