I surf all day, play music all night

(Hahahah, etsin jotain biisiä missä lauletaan surffaamisesta. No tällainen löyty ekana :'D otsikko on biisin sanoituksista)

William oli päättänyt tänä aurinkoisena lauantaipäivänä saapua surffaamaan yleiselle rannalle. Oikeastaan siksi, että näkisi ehkä jotain tuttujakin. Oman kotinsa lähellä olevalla rannalla oli aika ankeaa surffata, kun siellä ei niinkään porukkaa ollut. Paitsi silloin kun nuoriherra järjesti juhlia. Niitä oli usein, vaikka hän itse ei kovinkaan juonut, mutta juhlia oli mukava järjestää muille. Will kantoi surffilautaansa päänsä päällään. Tänään oli päässyt mukaan tämän toiseksi vanhin lauta, valkoinen jossa oli suuren tähden reunat.

Nuorukaisen olalla kulki pussi, jossa oli tämän vaatteet ja pyyhe. Muuta ei tarvittu. Paitsi muutama kolikko, että saisi ostettua jotain juotavaa ja syötävää. Koko omaisuutta ei kannattanut täydelle rannalle raahata, sehän vain varastettaisiin. Pojalla oli jalassaan Calvin Kleinin mustat uimashortit jotka sopivat pojalle kuin nenä päähän. Silmiä suojasi mustat pilottilasit ja Williamin katse harhaili muissa rannan käyttäjissä. Oli tyttöjä, poikia, perheitä ja paljon muita surffareita. Poika saapui sopivan tyhjälle kohdalle ja laski surffilautansa maahan. Sitten Willy kaivoi laukustaan pyyhkeensä ja levitti sen hiekalle.

Sitten nuorukainen istahti pyyhkeensä päälle ja jäi silmäilemään ihmispaljoutta ja aaltoja. Ainakin aallot olivat täydellisiä surffaamiseen. Sopivan kokoisia, ei liian suuria, muttei liian pieniäkään. Nuorukainen nosti aurinkolasinsa päälaelleen ja hieraisi silmiään, jotka eivät vielä olleet tottuneet kirkkauteen, koska aurinkolasit olivat olleet kokoajan päässä. Sitten tämä herra kaivoi laukustaan vesipullonsa ja hörppäsi siitä kulauksen, ennen kuin aikoisi lähteä vesille.

(Kuka vain mukaan :'D)

// Kelpaisiko Chika seuraksi? :---D

Aurinkoinen lauantai-iltapäivä oli kuumimmillaan. Helle tuntui suorastaan porautuvan asfaltiin, ja viikonloppuvapaista nauttivat nuoretkin olivat huomanneet sen - ostarien kulmat ja rannat olivat täynnä naurua, rantapalloa, surffilautoja ja mansikkapehmistä. Rantakadun katukahviloista pauhasi musiikki ja lämmin etelätuuli pyörteili vielä vihreinä hehkuvissa puissa kahisuttaen niiden lehtiä hiljaa. Kerrassaan upea päivä.

Myös Chika oli päättänyt lähteä katsastamaan kaupungin menoa. Skeittilauta kuljetti hyväntuulista tyttöä kevyesti ihmismassan läpi ja hän väisteli tottuneesti eteen sattuvia esteitä (kuten lastenrattaita ja pikkupoikia, jotka tuppasivat aina jäämään jos jonkinlaisten ajoneuvojen alle). Vaalea minimittainen lappusortsihaalari oli mukavan vilpoisa, vaikka sen alle olikin puettu pitkähihainen printtipaita - harkitun pörröisiä ruskeita hiuksia koristi Chikan lempilippis. Sinikeltaiset skeittikengät sopivat värimaailmaan myös, mutta laukun neiti oli jättänyt kotiin; kännykkä ja pikkusumma rahaa matkustivat kätevästi taskussa.

Hetken mielijohteesta Chika poikkesi rannalle, joka sekin oli saanut runsaasti vierailijoita. Tyttö otti kenkänsä pois, nappasi dekkinsä kainaloon ja lähti sen kummempaa päämäärää tuntematta talsimaan lämpimällä hiekalla kohti rannan toista reunaa. Neiti katseli ympärilleen tuttuja etsiskellen. Ainoa edes hieman tuttu naama - varmaan joku, johon Chika oli törmännyt koulussa? - löytyikin hieman väljemmältä paikalta, jossa tuo istuskeli yksinään surffilauta kainalossa. Skettari arvioi toisen nopeasti, mutta päätyi siihen tulokseen, että kovin pelottavalta tai töykeältä nuorukainen ei näyttänyt - sen kummempia miettimättä Chika asteli tuon luokse ja istahti pojan viereen. Toiselle suotiin hymy ja tyttö kysyi arastelematta: "Häiritsenkö mä?"

//Kelpaa hyvinnii <3 Jeee

Will ei alkuunsa huomannut lähestyvää tyttöä, mutta kun toinen asteli ihan vierelle istuen pojan viereen, loi nuorukainen ystävällisen silmäyksen neitokaiseen. William hymyili tytölle takaisin ja käänsi sitten katseensa hetkeksi taas mereen ja sen aaltoihin.
"Et häiritse, tässä istuskelin katselemassa, että missä välillä kävisi vähän surffaamassa", Will vastasi sitten tytölle ystävällisesti ja käänsi katseensa takaisin toiseen. Tyttö näytti hyvin tutulta, joten varmasti toinen oli joskus koulussa tullut vastaan. Neitokaisella oli skeittilauta mukanaan, joten toinen saattoi hyvinkin kuulua skeittareihin. Ja skeittaushan oli melkein sama asia kuin surffaus, tosin vain maalla ilman vettä. Mutta periaatteessa, eikö? Tytön täytyi olla siis mukava, sillä skeittaus ei ollut nipottajien puuhaa.

"Kerta siihen tupsahdit, niin saan varmasti udella nimeäsi?", William kysyi sitten tytöltä ja laittoi aurinkolasit takaisin silmilleen, kun aurinko alkoi ikävästi häikäistä. Sitäpaitsi, aurinkolasien piilossa oli hyvä tutkailla ihmisiä rannalla, kun kukaan ei huomannut minne nuorukainen katseli. Ei sillä, että William olisi seuraa etsinyt, ei suinkaan, mutta kyllähän sitä silmänruokaa sai olla.
"Itse olen William", poika päätyi sitten sanomaan hymyille vieressä istuvalle tytölle, "mutta kutsua voi Williksi tai Willyksi."

// Jeee kiva ♥

Chika oli heti alkuunsa varma, että uusi tuttavuus ei ollut sitä tympeintä sorttia. Ulkonäkönsä puolesta toinen voisi ihan hyvin kuulua kermaankin, mutta tyttö ei välittänyt siitä ollenkaan - skeittarille klikit olivat yksi hailee, jos luonne ja asenne natsasivat. Poika ei ollut hullumman näköinen ja tuon ystävällinen ilme korosti miellyttäviä piirteitä.

"Surffaripoika siis", Chika naurahti ja katsahti hänkin välillä merelle. Se hohkasi sandiegolaiseen tapaan kirkkaan vaaleansinisenä ja aallot löivät riemukkaasti pauhaten kauempana sijaitseviin rantakiviin. Pörröpäänkin oli joskus pitänyt opetella surffaamaan, mutta se oli sitten jäänyt - jos toinen osoittautuisi oikeasti mukavaksi tapaukseksi, Chika manipuloisi pojan yksityisopettajakseen. Ehdottomasti.

Kun surffaripoika kysyi neitosen nimeä, tyttö virnisti ilkikurisesti. "Aina saa udella, ja Chikaksi voi sanoa", skeittari totesi hymyillen ja kääräisi puseronsa hihat ylös 3/4 -mittaisiksi. Aurinko paistoi rannalle avoimelta taivaalta ja siinähän alkoi tulla melkein kuuma - tyttö päätti myös heittää lippiksensä rantahiekalle antaen samalla puolipitkien hiuksiensa valua valtoimenaan olkapäille. Ne olivat hieman pörrössä ja auringon raidoittamat.

"Oi, itse prinssi William", Chika sanoi toisen esiteltyä itsensä ja virnisti iloisesti, "- hauska tutustua, teidän majesteettinne!" Ei tyttö mitään pahaa tarkoittanut, mutta tuolla oli paha tapa vääntää vitsiä vähän joka asiasta. Silti Chika oli varma, että Willy ei ottaisi siitä nokkiinsa. Sen verran rennolta tapaukselta tuo vaikutti.

"Käytkö sä Astonia? Näytät tosi tutulta, ollaan varmasti törmätty joskus", Chika kysyi sitten ja katsoi pää hieman kallellaan toista.

William hymyili tytölle rennosti ja nyökkäsi toiselle tämän todetessa hänet surffaripojaksi. Sitähän Will oli, melkein kaikki vapaa-aika meni pojan harrastuksen parissa ja olihan nuorukainen kisaillutkin sillointällöin. Kotonakin tämä surffasi melkein aina kun oli hyvä sää, rantaahan perheellä riitti vaikka muille jakaa.
"Ja sä olet skeittarityttö selvästi", William totesi naurahtaen tytölle ja vei katseensa toisen skeittilautaan. Olihan tämäkin nuorukainen joskus skeitannut, muttei se ollut niin hohdokasta kuin lainelautailu. Vesi oli jotenkin niin jännittävä elementti nuorukaisen mielestä.

"Ihanaa, että joku arvostaa minun kuninkaallisuuttani noin, mutta älkäähän nyt nostako minua niin korkealle. William kelpaa", Willy sanoi naurahtaen ja poika tykkäsi toisen huumorista. Ainakin Williamiin osui ja upposi.
"Chika, hassu mutta nätti nimi. Mukava tutustua suhunki", nuorukainen sanoi sitten ja käänsi katseensa taas hetkeksi tyttöön. Poika silmäili aurinkolasiensa lomasta toista ja käänsi sen jälkeen katseensa mereen taas. Aallot alkoivat tuntua houkuttelevilta tässä paahteessa, mutta uudet tuttavuudetkin olivat mukavia. Joten ehkä poika vielä kestäisi aurinkoa hetken.

"Jep, Astoniahan mäkin. Ollaan varmasti siis käytävillä joskus törmätty, säkin meinaan näytät aika tutulta. Noin värikästä tyyliä ei voi olla aivan huomaamatta", William sanoi tytölle rennosti naurahtaen ja käänsi kasvonsa taas toista päin. Nuorukainen kääntyi muutenkin pyyhkeensä päällä enemmän tyttöä kohden, jottei niskat aivan venyisi kokoajan.
"Ajattelitko käydä uimassa tänään? Tai siis luulis, että tollasella pitkähihasella on pirun kuuma jo nyt", Will sanoi ystävällisesti ja hymyili toiselle.

Chika nyökkäsi virnistäen, kun toinen totesi hänen olevan ilmeisesti skeittarityttö. "Mehän ollaan melkein lajitovereita, dekki ja surffilautahan ovat periaatteessa sama asia ja sillähän nyt ei ole väliä, onko pohjan alla rullat vai vaahtopäitä." Puhuessaan C.J upotti varpaansa lämpimään hiekkaan ja kasasi jalkojensa päälle pienen kummun, jonka harjalle asetti sannasta löytyneen simpukan. Jes, todella kypsää käytöstä jälleen. Chikalla vain oli pakottava tarve tehdä koko ajan käsillä jotain.

"Okei, William sitten. Pahoittelen, jos 'prinssi' tai 'teidän korkeutenne' lipsahtaa johonkin väliin", Chika totesi virnistäen. Hän käänsi katseensa jälleen merelle ja tarkkaili myös ihmisiä ympärillään - pikkulapset juoksivat kirkuen aaltoihin ja hyväkroppaiset teinitytöt käyskentelivät nenäkkään näköisinä rantalentiskentän lihaskimppujen ympärillä. Pari koiraakin oli vapaana, vaikka se oli kai joissain järjestyssäännöissä kielletty.

Chika naurahti toisen sanoille. "Mä otan värikkään kohteliaisuutena, ja vielä suurempana sen, jos oon jäänyt mieleen", tuo hymyili ja vastasi saman tien toiseenkin kysymykseen: "Itseasiassa mun ei pitänyt tulla rannalle, joten uimakamppeita en tajunnut ottaa mukaan. Mutta alan toisaalta olla jo niin kypsä tähän helteeseen, että pulahtaminen alusvaatteisillaan alkaa tuntua houkuttelevalta." C.J virnisti ja nousikin sitten seisomaan, tarjoten kättä toiselle. "Eiköhän mennä?"

William naurahti tytölle, tosiaan hehän olivat lajitovereita. Ja olihan poika joskus skeitannut ahkeramminkin, kuin nykyään vain sillointällöin.
"Oot ihan oikeassa ja itseasiassa voin paljastaa, että oon mä joskus skeitannutkin. Et niin iso ero ei näillä ole. Tosin omasta mielestä vaahtopäillä on vaan mukavampi mennä", Will sanoi toiselle hymysuin ja katseli toisen hiekalla leikkimistä. Ainakin tyttö oli rento ja ei ollut niinkuin jotkut cheerleaderit tai suosituista tytöt, niin neitejä ja loppupeleissä aivan aivottomiakin, jos niin nyt edes sai sanoa.

Poika tyytyi vain hymähtämään toiselle tämän sanoessa, että saattaisi kutsua prinssiksi. Eipä se nuorukaista edes haitannut, oikeastaan Williamista oli aivan sama miksi häntä kutsuttiin, kunhan tunnisti vain että joku puhui hänelle. Olihan pojalla paljon lempinimiä ollut ja aina kaverit niitä keksi lisää. Williamista kun pystyi vääntämään aika paljon nimiä, ainakin ystävät.

"Niin kannattaakin ottaa, kohteliaisuuksiahan ne olivatkin tietty", Willy höpisi lempeällä äänensävyllään tytölle ja katseli välillä merta ja taas välillä Chikaa. Tytön noustessa ja puhuessa uimaan menosta heti kirkastui pojan ilme huomattavasti. Päivän kuumuus todellakin pakotti uimaan. Tosin nyt hän ei vielä aikoisi surffata. Ehkä?
"Mennään vaan", William sanoi sitten ja jätti aurinkolasinsa pyyhkeelle. Ehkä kukaan ei niitä varastaisi. Tai jos varastaisi niin olisi pojalla varaa uusiinkin. Sitten nuorukainen lähti kävelemään kohti vettä, katsoen, että tuleeko Chika perässä.

Chika hymyili toisen sanoille. "Mä en ole vielä koskaan - huomaa 'vielä' - eksynyt surffilaudan päälle, mutta kai sitäkin voisi joskus kokeilla! Tosin en oo yhtään varma, että mun motoriikka riittäisi sellaiseen", tuo virnisti ja haroi hiuksiaan. C.J:n koordinaatiokyky oli kyllä ehkä keskivertoa parempi ahkeran skeittaamisen sivutuotteena, mutta veden varassa koko homma olisi tietysti ihan eri juttu. Uimataidosta se ei ainakaan jäisi kiinni, Chika viihtyi aalloissa melkein yhtä hyvin kuin rullien päällä.

Kun toinen nousi ylös ja jätti kalliin näköiset aurinkolasinsa pyyhkeelle, Chika hieman ihmetteli mutta ei sanonut mitään. Itse tuo riisuuntui alusvaatteisilleen: vaatteiden alta paljastuivat pinkit simppelit rintsikat, joissa oli samantyyppinen keltainen numeroprintti kuin tuon lippiksessä, ja niihin sopivat hipsterit. Tyttö sitaisi vielä hiuksensa korkealle sykerölle taskusta löytyneellä hiuslenkillä ja kääntyi sitten virnistäen Williamiin päin. "Kumpi kerkeää ensin veteen?" C.J kysyi leveästi hymyillen ja pinkaisi sitten nauraen kohti rantaviivaa, väistellen tielle sattuvia auringonpalvojia parhaansa mukaan.

Chika juoksi veteen reisiään myöten, kiljaisi ja ryntäsi takaisin rantaan hysteerisesti kikattaen. "Se on ihan saamarin kylmää!" tuo nauroi ja kääntyi katsomaan Willyä.

// Eheh, tökstöks. Ja et arvaa kuinka kauan yritin etsiä kuvaa joistain sopivista alusvaatteista, mutta ainoat löytyneet olivat jotain hämäriä pitsiverkkosatiini -kammotuksia... XD Joten menköön noin.

"Oon ihan varma, että sä olisit luotu surffilaudalle! Miten et oo koskaan koettanut, hassua", William sanoi hieman hämmästyneesti ja naurahti sitten vielä perään tytölle. Poika oli kuvitellut, että kaikki skeittarit olivat joskus surffanneet ja päinvastoin. Mutta näköjään asiat ei ollutkaan niin. Sitten Willy sekoitti hiuksiaan käsillään ja katse seilasi rannan muissa ihmisissä.

Poika naurahti Chikalle ja yritti juosta toisen perässä mereen ensiksi, mutta valitettavasti väistely vei aikaa ja tyttö oli vedessä ekana. Toinen oli niin pirteä, että Williamiakin nauratti. Poika asteli rennon oloisesti veteen Chikan perässä ja roiskasi vettä tämän päälle.
"Eikä ole, just mukavan viileää. Tuolla aaltojen päällä on vielä kivempaa, ja siellä vesi on oikeasti aikaajoin tosi kylmääkin, kun sattuu lautailemaan syvemmälle", William sanoi ja osoitti kädellään nyt yhtä kauempana surffailevaa kaveria.
"Sä olit ekana vedessä, mutta mäpä sukellan eka!", nuorukainen sanoi sitten hymyssä suin ja ponkaisi pohjasta vauhtia, lässähtäen mahapommin veteen ja alkaen sukeltaa. Sukellettuaan poika nousi pintaan ja pörrötti märkiä hiuksiaan.
"Niin virkistävää", William tokaisi naurun kera.

Chika nauroi, kun Willy asteli viileän rauhallisesti suoraan veteen. Tyttö itse pomppi ja kiljui kun toinen roiskautti vettä tuon päälle - vähän aikaa pompittuaan tuo uskaltautui silti kahlaamaan rantaa vähän matkaa, niin, että viileä vesi roiskui ruskettuneita reisiä vasten. Tyttö yritti saada itsensä sukeltamaan, mutta rohkeni tehdä sen vasta kun toinen jo pörrötti vettä hiuksistaan: Chika veti syvään henkeä ja ponnahti sulavasti aaltojen alle. Vesi tuntui aluksi jäätävän kylmältä, mutta se lämpeni nopeasti. C.J antoi kehonsa liukua vedessä muutaman sekunnin ja pulahti sitten pinnalle märkiä hiuksiaan haroen. "Tulepas prinssi, käydään uimassa vähän syvemmällä", tuo virnisti ja hetken toista odotettuaan lähti rytmikkäillä rintauinnin vedoilla pulikoimaan eteenpäin.

C.J oli uinut paljon (tosin lähinnä hallissa) ja tyttö tunsikin olonsa rennoksi ja mukavaksi aalloissa. Surffausta voisi todellakin kokeilla... "Mitä luokkaa sä käyt?" tuo kysäisi Williamilta ja hymyili tuolle pirteästi. Viileä vesi todellakin virkisti ihanasti hellepäivän keskellä, ja vaikka se syvemmälle mentäessä kylmeni entisestäänkin, C.J:n kroppa tottui siihen nopeasti. Eikä alusvaatteilla uiminen ollut niin epämukavaa kuin tyttö olisi voinut luulla; hyvinhän niilläkin porskutteli. Hieman kauempana joku täydellisesti ruskettunut rantaleijona viiletti surffilaudan päällä ja rantavedessä pikkutytöt heittelivät palloa. Muutkin olivat selvästi huomanneet ilman täydellisyyden juuri rantahengailuun.

// Sori että kesti, syytän koulupainetta... Ja nytkin teksti on tuollaista ihanaa kamalaa kökköä. :--D

//No problem :'D Mulla tulee kökköä aika useinki : D

William naurahteli toisen pomppimiselle ja kiljumiselle. Poika kun oli tottunut surffarityttöihin, jotka suorastaan rakastivat merivettä. Joten nuorukaiselle tälläinen käytös oli uutta, ei siis mitenkään huonoa, lähinnä vain söpöä. Chikan sukeltaessa Will katseli surffareita, kunpa hänkin kohta pääsisi laudan päälle. Surffaaminen oli vain niin mukavaa. Ehkä poika voisi opettaa Chikaa, kerta toinen ei ollut surffannut edes koskaan?

Chikan noustessa takaisin pintaan ja lähtiessä uimaan, pulahti poikakin taas veteen kokonaan ja ui toisen rinnalle.
"Tottakai tulen", William sanoi naurahtaen ja ui toisen vierellä. Poika otti muutaman rintauinti liikkeen, mutta totesi ne liian tehokkaiksi tähän tilanteeseen, muutenhan poika olisi äkkiä uinut liian kauaksi uudesta tuttavuudestaan.
"Kolmatta, onneksi", nuorukainen vastasi toiselle hymyillen itsekin. William jäi polskimaan paikoilleen, etteivät he olisi liian syvälle uineet. Laudalla saattoikin mennä pidemmälle, kun olisi kokoajan 'kelluke' vierellä, mutta ilman mitään se olisi aika riskipeliä. Etenkin, kun aallot alkoivat olla suurempia syvemmällä.
"Mitäs luokkaa sä? Ja mitkäs sun valinnaisaineet on?", William kysyi sitten uudelta tuttavuudeltaan.

Chika nautti veden viileydestä ja siitä, miten kevyeltä olo tuntui aaltojen päällä. Kirkas sinivihreä aallokko kannatteli tytön siroa ruumista tuon vedellessä rytmikkäitä rintauinnin vetoja eteenpäin. C.J huomasi, että jos William olisi uinut samalla tahdilla kuin hän, olisi poika pian viilettänyt jo kaukana ulapalla. Habaa tuolta siis ainakin löytyi.

Chika otti mallia toisesta ja potki vettä alleen pysyen näppärästi pinnalla jutustellakseen. Aurinko paahtoi täydeltä taivaalta, mutta onneksi C.J:ssä oli sen verran italialaista verta, ettei aurinkoihottuma tai palovammat kuuluneet tytön sanavarastoon. "Oon kateellinen, sulla on enää vuosi jäljellä", Chika virnisti ja lisäsi: "- itse käyn vasta ensimmäistä luokkaa." Chika käväisi nopeasti veden alla ja virnisti pudistellessaan vettä hiuksistaan. Tuo lähti hitaasti uimaan takaisin kohti rantaa samalla kun vastasi toisen kysymykseen: "En mä ottanut kuin liikunnan syventävän, se oli ainoa, joka edes jollain tasolla kiinnosti mua", Chika kertoili ja vilkaisi hymyillen uuteen tuttavuuteensa. "Mähän olen ihan kakara sun rinnalla!"

Kun jalat ylsivät taas pohjaan, Chika nousi seisomaan ja katsoi iloisena toista. "Miten olisi, haluaisitko sä opettaa mut surffiprinsessaksi?" tyttö kysyi virnuillen, mutta selvästi innoissaan. C.J olisi varmaan kuin pikkulapsi jouluaattona, jos William suostuisi ohjaajaksi.

William lähti uimaan tytön perässä kohden rantaa.
"Mäki oon ihan onnellinen, että vaan vuosi tai no vajaa on jäljellä. Sit pääsee jonnekkin muualle taas", William vastasi hymyn kera tuolle toiselle ja kuunteli toisen vastausta. Eli ei ainakaan samaa valinnaisainetta, poika kun luki vain italiaa itse. Liikuntaa nuorukainen oli harkinnut, mutta jättänyt lopulta kuitenkin ottamatta, kun koulusta niin moni sen valinnaisekseen otti.
"Aa, mulla on vaan italia. Se on ihan kiva kieli kyllä!", poika vastasi innokkaasti ja sukelsi nopeasti veteen hetkeksi. Tämän jälkeen nuorukainen naurahti toisen lauseelle, että olisi kakara. Ei Chika nyt niin lapselta vaikuttanut, ainakin kypsemmältä kuin rikkaiden pentujen ykköset. Hyrrr, heitä ei aivoilla oltu suotu. Tai sitten cheerleadereita. Vaikka mikäpä Will oli arvostelemaan, olihan hän itsekin rikas pentu klikiltään..

"Hmm..", William mutisi ja hieroi leukaansa mietteliään näköisenä, ".. ehkä mä voin sulle alkeita opettaa. Vielä ekalla kertaa ei kyllä taida surffiprinsessaks päästä". Nuorukainen naureskeli ja laski jalkansa hiekkapohjaan. Vesi liplatti pojan rintakehää vasten ja William pörrötti vettä hiuksistaan.
"Mutta valitettavasti mä joudun opettamaan sua jonain muuna päivänä, sillä just muistin että mulla oli tapaaminen tässä kohta", Will totesi sitten muistaessaan, että hänen piti hoitaa joitakin juttuja äitinsä apuna. Nuorukainen katsoi tyttöä silmiin ja näytti pahoittelevalta.
"Mutta... nähdään! Mulla on jo kiire", Willy toivotti ja lähti juoksemaan kiireen vilkkaa kohti rantaa ja tavaroitaan. Sitten poika katosikin jo rannalta.

//Sori, turhan pitkään jumittanut tää peli. Katotaan joskus uudestaan. THE END