Tonight will be the night that I will fall for you.

// Juutipieni ja Nickykaunis .) ja hiro nyt .3 älä välitä muista bändin jäsenistä kuvassa <'D

Poika oli kävellyt jo jonkin aikaa. Häntä hermostutti, ilma tuntui hiukan viileältä, mutta Hiroa se ei haitannut. Hän tiesi päämääränsä, hän tiesi minne hän oli menossa. Pienoinen hymy oli kulkenut jo alusta asti nuorukaisen huulilla. Blondi pörrötti hiuksiaan ja otti varmanoloisia askeleita eteenpäin. Häntä hymyilytti.. Poika tunsi rinnassaan kuinka hänen sydämmensä hakkasi normaaliia lujemmin. Poika huokaisi kuitenkin hiljaa ja painoi hetken kätesä sydämmensä päälle. "rauhassa.." hän kuiskasi japaniksi ja laski kätensä. Hän tiesi lähestyvänsä kohti määränpäätään. Tietysti autollakin olisi voinut mennä, mutta poika halusi kävellä. Hän pisti molemmat kätensä niskan taakse. Taskussa oleili kaunis pieni rasia, jonka sisällä hopeinen ja kaunis kaulakoru.
Hiro vihelteli hetken aikaa, kunnes vatsa esti sen, kertomalla olemassa olonsa. Vatsassa tuntui tyhjältä, vatsa veti kuperkeikkaa ja blondia oksetti. Hän kuitenkin piti päänsä kylmänä. Miksi häntä jännitti niin paljon. Hiroya huokaisi jälleen ja lähestyi Nickyn taloa. Talot kävivät talo talolta hienommiksi, suuremmiksi. Blondin olisi pitänyt säästää ainakin sadan vuoden viikkorahat jotta olisi voinut omistaa sellaisen. Hiro päästi ihailevan huokauksen ja näki jo kauempana Nickyn tutun, kauniin talon.

Autoa ei ollut pihassa, mikä kertoi että tytön vanhemmat sekä veli olivat jo lähteneet. Osassa ikkunoista paloi valo, Nicky siis oli varmasti kotona.
Hiroyan vatsa kertoi taas olevansa olemassa ja blondi murahti hiljaa, puristaen kädet nyrkkeihin. Toisen käden hän oli puristanut rasien ympärille taskussaan. Hänen pitäisi löytää hyvä aika antaa se koru Nickylle. Nimittäin rasian sisällä oli myös pieni lappu, jossa luki: "I ♥ u."
Poikaa jännitti. Hänellä oli laukku mukanaan ja laukussa oli kiinalaista ruokaa sekä kaksi paria syömäpuikkoja. Hiroya astui pian Nickyn talon etupihalle, eikä aikaakaan kun hän seisoi jo oven edessä. Hän nosti oikeaa kättään, joka oli yhä nyrkissä. Hän huokaisi ja avasi nyrkissä olevan käden ja pimpotti ovikelloa...

\\ samalla värikaavalla mennään nicky tänään

Mikä vapaa ja autuas olo kun talo oli kerrankin tyhjä, kokonainen yö ilman ketään ja vielä huominenkin päivä porukoiden saapuessa vasta kuuden jälkeen kotiin. Nicky oli suorastaan tyytyväinen saadessaan vihdoin ja viimein hengittää kotona ihan vapaasti kauemmin kuin sen kolmetuntia päivässä. Harvinaista herkkua suorastaan, tyttö odotti toisaalta kyllä erästä seuraa mutta sehän nyt oli aivan eri asia kuin vanhemmat ja mahdollisuudet kutsua mieluista seuraa kotiinsa oli mahtavat kun kotona ei ollut hänen lisäkseen kuin ippu joka nytkin tuhisi tyytyväisenä jossain nickyn huopatossuun puoliksi ahtautuneena. Pieni hölmöläinen. Nick makasi itse pitkälleen levittäytyneenä heidän olohuoneen sohvillaan ja katsoi jokseenkin haaveilevan näköisenä kohti kirkkaan valkoisena loistavaa kattoa, hymy kareili hänen huulillaan ja hän sulki silmänsä parahikseen unelmoida omasta japsikullastaan. Häntä huvitti oma lempinimensä toiselle mutta japanilaisuus oli vain fakta ja Hiroa hän oli tottunut nimittelemään muutenkin mitä mielenkiintoisimmilla hellittelynimillä, hölmö poika tosiaan ja hölmö tyttö. He olisivat olleet täydellinen pari, tyttö punastui hivenen ja pyyhki koko ajatuksen pois, mitään vakavaa ei vielä ollut eikä tuo uskaltanut edes toivoa sellaista. olisihan se ollut söpöä.

Juuri kun Nick oli päässyt hyvään asentoon sohvalla ovikello soi, hetkeksi hän mietti että mitä ne vanhemmat nyt unohtivat mutta sitten hän muisti odottavasa seuraa. Tuo ponkaisi pystyyn pehmeältä sohvalta kuin raketti ja huudahteli "tullaan tullaan" harpoessaan kauheaa vauhtia laminaatti lattialla kohti eteistä. Ippukin oli havahtunut huopatossustaan ja pinkoi ja lyllersi nyt yläkerrasta kohti alakertaa. Nicky haroi blondeja hiuksiaan edes hivenen parempaan asentoon sohvassa pyörimisen jälkeen ja vilkaisu eteisen suureen peiliin varmisti niiden olevan sellaisessa kunnossa että oven kehtaisi avata näyttämättä vasta heränneeltä. Ikkunasta vilkaisu taas varmisti sen että ovella seisoi japsikulta ja Nick tasoitti hengityksensä avatessaan oven ja pitäen ipun samaan aikaa toisella jalallaan poissa oven edestä ettei se keksisi pinkaista viileään ulkoilmaan heti kun ovi raottautui tarpeeksi auki
"hei hiro" Neitokainen naurahti ja katsoi suoraa kohti pojan kauniin muotoisia silmiä.