but i can't really do a damn thing.

// juuti andö ivan (:

Hayley oli päättänyt pitää hiukan hauskaa koulupäivän päätteeksi. Päällään Hayleylla oli t-paita, pillifarkut sekä jalassa converset. Koulussa oli ollut rankkaa, ainakin Hayleyn omasta mielestä. Ranskan tunnilla tyttö oli onnistunut sössöttämään jotain aivan omaa, joka ei kuulostanut muulta kuin nuoren kiinalais lapsen ensi sanoilta. Matematiikan tunnilla hänet oltiin pydetty eteen laskemaan taululle joku lasku, ja tietysti Hayley oli sen laskenut väärin. Biologiassa.. No, joka tunnilla jokin oli mennyt pieleen. Tyttöä oli nolottanut koko päivän, hän halusi unohtaa sen, joten istui jo viidennettä kertaa peräkkäin vuoristoradassa, jonkun ehkä häntä vähän vanhemman pojan vieressä. Hayleylla oli hauskaa, hän vain nauroi ja kiljui koko matkan ajan. Lopussa brunettea alkoi oksettaa, joten hän nousi vauhdilla kyydistä, kun laite pysähtyi, nappasi laukkunsa ja juoksi vessoille. Hetken päästä tyttö tuli pois, otti laukustaan vesipullon ja joi. Suussa paha maku, ehkei olisi kannattanut käydä niin monesti vuoristoradassa, kun hän oli vielä syönytkin juuri ennen tuloaan huvipuistoon, läheisessä kahvilassa.

"minne sitten..." tyttö kysyi itseltään ja vilkaisi puhelintaa. Kello oli vasta neljä, aikaa oli vielä paljon. Rémy varmasti soittaisi kyllä jossain vaiheessa ja kyselisi missä sisko oli, aina se oli huolehtimassa, mikä oli kyllä ihan hyvä juttu, vaikka välillä Hayley kaipasikin omaa rauhaa. Brunette tunki kännykän taskuunsa ja lähti kävelemään eteenpäin. Astonilaisia näkyvissä, jotain kerman porukkaa ilmeisesti. Hayley huomasi karkkukaupan ja käveli sinne, nyt teki mieli tikkaria. Tyttö osti kolme pientä tikkaria, maksoi ja lähti ulos kaupasta. Kaksi tikkaria pääsi laukkuun, yksi Hayleyn suuhun. Kirsikkaa. Hyvillä mielin tyttö söi tikkariaan ja käveli eteenpäin.

Olipas tylsää olla yksin ! Kaverin kanssa olisi niin paljon hauskempaa, mutta tyttö ei keksinyt kelle soittaisi, ja hän tietäisi että saisi kuulla noilta vain mokailuistaa. Niistä ei juuri nyt tehnyt mieli puhua. Brunette istui eräälle penkille ja otti kännykkänsä, laittaen yhdelle kaverillee viestin, jossa kysyi missä tuo oli. Sitten Hayley alkoi pelata jotain peliä kännykällä, kunnes vastaus tuli: "poikaystävän luona, miksi kysyt ?" Ärähdys. "kysyin vaan." Hayley näpäili vastaukseksi ja tunki kännykän laukkuunsa. Hän huokaisi hiljaa ja otti ipodinsa, valitsi jotain ranskalaista musiikkia ja imeskeli tikkariaan, katsellen vain taivaalle.
Kamalan tylsää.

// täältä tullaan feat. ivannnn :: )

BMV oltiin pysäköity vähän miten sattuu huvipuiston parkkipaikalle, miksi Ivan oli mennyt jonnekkin sellaiseen paikkaan ? ehkä tuota oli lapsettanut taas vaihteeksi. Poika kulki pystypäin, virne huulillaan roikkuen pitkin huvipuiston katuja katsellen ympärillään kiljuen juoksevia lapsia, tyttöjä ja poikia, viisi ja kaksitoista vuotiaita. Japsia ei paljoa huvittanut syödä mitään makeaa, mutta pari laitetta tuo kävi huvikseen testamaassa, lähinnä tuo talsi katuja pitkin etsien sopivaa seuraa itselleen, seuran kanssa olisi paljon parempi meininki mennä rellestämään noihin metallivaunuihin.

Yhden vuoristoradan jälkeen tuo päätti pitää pientä taukoa hetken laitteista ja katselisi jälleen kirjavaa väen joukkoa, muitakin Astonilaisia näkyi ja varsinkin jos kermat eivät olisi kulkeneet niin monipäisissä jengeissä, tuo olisi hyökännyt jo kynsin ja hampain noiden kimppuun lausumaan epäsiveliäitä ja typeriä vitsejään. Aika ei tuntunut liikkuvan ollenkaan tuon askeleiden mukana ja vasta vessojen tuntumassa tuo bongasi yhden tytön joka katosi naisten vessaan erittäin pahoinvoivan näköisenä. Ivanin huulilla virne vaan leveni tuon jatkaessa huomattavasti hitaampaa matkaa ja jäi venttamaan tuota naispuolista olentoa. Tyttö kuitenkin kerkesi jossain vaiheessa livahtaa japsin tummien silmien ohi, Ikun pongatessa tuon seuraavan kerran vasta karkkikaupan tienoolta.
"hemmetti näitä lipeviä naisia" tuo hymisi talsiessaan rohkeasti eteenpäin kohti penkille istuutuvaa nuorta neitiä, joka näytti lähempää katsottuna häntä pari vuotta nuoremmalta, mutta toisen kasvojen piirteet olivat niin tutut että tuo houkutteli Ivania vain lähemmäksi itseään ja kuin kissa peto joka vaani saalistaan, japsi liukui toisen taakse hitaasti ja varmasti.

Nopeasti tuo sai nostettua varjonsa toisen taakse, ja seisoessaan aivan tytön takana hän kyykistyi niin että pystyi kuljettamaan huulensa toisen korvan juureen.
"helou.. pikkuneiti" tuo leperteli vähintäänkin pedofiililtä kuullostaen ja hyppäsi istuumaan penkin selkänojalle, napaten tikkarin toisen suusta ja nuolasten sitä pariin kertaan.
"yh.. kirsikka" tuo antoi imelän maun näkyä selvästi kasvoistaan ja ojensi tikkarin takaisin tytölle. Irve palasi nopeasti tuon huulille tuon asettuessa sitten ihan ihmisten tavoin istumaan penkille toisen viereen, hypättyä ensin selkänojan yli oikealle puolelle ja nostaen lippaansa parempaan asemaan.
"se oli yhtä helpoa kuin tikkarin varastaminen.. lapselta" tuo naurahti ja antoi sitten ilmeestään näkyä että heitti kaiken ihan läpällä.
"ihan yksin täällä ?" tuo kysyi sitten ja nojautui selkänojaa vasten kuin joku maailman omistaja, niiiiin ivanin tapaista.

Hayley tietysti säikähti, joku tuntematon tuli lepertemään korvaan. Tyttö laski iPodin kuulokkeet ja katsoi kohti Ivania. Voi ei.. Pahis. Kyllä brunette oli Ivanin nähnyt, koulussa ja kaupungilla, muiden pahisten seurassa, joskus hakkaamassa viattomia ja vähän vähemmän viattomia. Mutta, kyllä Ivanissakin jotain hyvää olisi. Tosin "älä ota toisen omaa"- käsky, ei ollut tainnut vielä pinttyä pojan päähän. Niin Hayley katsoi kun hänen tikkarinsa meni toiseen suuhun. Ärsyttävää. Toinen kuitenkin ojensi sitä pian takaisin brunetelle, joka viskoi sen menemään, ei tasan pistäisi sitä enää suuhunsa. Toinen vitsaili siinä vähän lisää ja Hayley oli ollut koko ajan hiljaa, oli vieläkin, tuijottaen vain Ivania ilmeellä, kuin olisi halunnut kysyä "oletko hullu ?". Pian toinen kuitenkin kysyi jotain, ja ehkä oli parempi vastata, ellei halunnut olla japsi pahiksen uusi uhri. "Olen." Tuo vastasi napakasti ja hymyili sitten ihan pienesti. "entä itse ?" Hän päätti olla kohtelias ja kysyä, vaikka mitä hän sillä tiedolla tekisi ? Ei mitään.

"hmm. mitä haluat ?" Tyttö kysyi mahdollisimman lempeän kuuloisesti, katsoen toista kohti tummilla silmillään. Hayley oli aina tykännyt japanilaisten ulkonäöstä, he näyssivät niin erikoisilta vaikka amerikkalaisiin verrattuna. Silmät oli aivan ihanat, kasvot niin sirot ja kauniit. Hayley oli useinkin katsellut japanilaisten kuvia netistä, toivonut että voisi olla japanilainen, edes puoliksi. Kuka halusi olla puoliksi ranskalainen, mutta näyttää aasialaiselta ? ei kukaan. Ei ainakaan Hayley. Tyttö ei edes osannut sanoa ranskaksi muuta kuin "päivää", "huomenta", "mitä kuuluu ?", ja joitakin sanoja, sanajärjestyksestä ei ollut tietoakaan, vanhemmat ei ehtineet opettaa ja koulussa oli huono opettaja, ainakin Hayleyn mielestä. Saattoihan asia toki olla myös niinkin, että Hayley itse oli surkea oppimaan uutta kieltä.

Tyttö käänsi katseensa muualle toisesta. "Käyt Astonia. eikö ?" hän kysyi ja katse siirtyi taas Ivaniin. Brunette pörrötti hiukan hiuksiaan, vaikka ne aika hyvin pysyi muutenkin. Lakkaa niissä oli enemmän tai vähemmän.

Ivan katsoi toista jotenkin säälittävästi, toinen huvitti häntä.
"hupsu tyttö" tuo huokaisi ja pudisteli päätään, toinen oli ilmeisesti nähnyt Ivanin ennenkin, ilmeisesti nuijimassa jotain kusipäitä koulussa tai jossain sillä tuo tuntui vähän pelkäävän japsia.
"ei mä en ole hullu ja kyllä mä olen yksin. Jos en ois yksin niin tuskin etsisin seuraa tällälailla pöllähtämällä kauniiden naisten luokse" Ivan huomautti ja antoi sormiensa käväistä silittämässä toisen poskea kevyesti miellyttävän ja lempeänkin hymyn roikkuessa toisen kasvoilla. Pieni pettymys oli kuitenkin kun toinen ei ollut suostunut enää syömään sitä tikkaria mitä Ivan oli vähän maistanut ohimennen, ei siinä olisi kuitenkaan kerennyt mitään pöpöjä tarttua.

"seuraa mä haluan" Ivan totesi ja mittasi tyttöä katseellaan, hän teki niin aina, se oli joku tapa mitä tuo teki tavatessaan itselleen uusia ihmisiä. Hän tsekkasi oliko toinen hänen arvoistaan seuraa, sitten hän otti selvää minkäluontoinen toinen oli ja kuinka helposti sen sai pyöriteltyä sormensa ympärille. Tämä tyttö tuntui olevan vähän vaikeampi pala, mutta Ivan uskoi saavansa toisesta seuraa täksi päiväksi.
"joo astonia kyl, niinku säkin koska kysyit tuollaista" Ivan leikki viisasta ja koitti pysyä aloillaan penkillä, mutta näki koko ajan jotain suurta tarvetta vaihtaa asentoa. Vihdoin tytön katse taas tavoittui kohti Ivania ja japsi pääsi katselemaan toisen kauniita kasvon piirteitä tyytyväisenä salaa hymisten mielessään, ihan hyvän näköinen tyttö kieltämättä.
"ai niin ! olisi varmaan kohteliasta esittäytyäkin. Olen tosiaan Ivan Nakane" tuo virnisti ja ojensi kätetnsä jotta voisi kätellä toista hymyillen yhä lempeästi.

Ai että et ole hullu ? Ainakin näin Hayley halusi kysyä, kuka ihme japanilainen, kolmasluokkalainen tulisi huvikseen juttelemaan ykkösluokkalaiselle ! Ei kukaan.
"niin käynkin. Kuten veljenikin käyvät." Veljet oli paras ottaa puheeksi, saisipa Ivan selvennyksen, häneen ei kannattanut koskea. Yksi veljistä virui vankilassa, mutta jos Ivan nyt keksiki Hayleylle jotain epämukavaa, tuo saattaisi hoitaa heti ulospäästyään uuden pahoinpitelyn ja mennä virumaan vielä lisää vankilaan. Tyttö katsoi maata. Katse nostettiin takaisin Ivaniin toisen esittäytyessä. Ivan Nakane.. Hän oli joskus sattumalta kuullut tämän nimen, toinen oli pahis, sen hän tiesi. "Hayley Bureau." tyttö esittäytyi ja hetken silmiään pyöriteltyään hän kätteli toista.

"Mitä kaltaisesi... Japanilainen tekee huvipuistossa tai ylipäätään koko San Diegossa." Hayley kysäisi ja katsoi toista. Ei sitä ihan joka päivä japanilaisiin törmännyt, vaikka niitä koulussakin ihan mukava määrä oli. Hayley jotenki muisteli nähneensä Ivanin jonkun tyttöjapsin kanssa koulussa, ehkä siskon tai sitten muun sukulaisen tai sitten ihan vaan yksinkertaisesti tyttöystävän. Sääli jos toisella olisi tyttöystävä, toinen oli aika komea. Vaikka tuskin ykkösluokkalaisella olisi mitään mahiksia, toinen oli sentään kolmannella ! Okei, ei Hay ollut ihastunut. Mitähän äitikin sanoisi kun Hayley toisi kotiin kolmosluokkalaisen japsin ja sanoisi " tässä on poikaystäväni" Ei, ei ja ei. Ei missään nimessä. Eihän Hayley edes tuntenut Ivania, toisen luonne tuskin oli niin romanttinen ja ihana, kuin mitä Hayley kaipasi poikakaveriltaan.

Ivan katsoi huvittuneena tyttöä, toinen tosiaankin oli varuillaan ivanin läheisyydessä mutta olihan siihen toisaalta syytäkin. Napero otti oikein veljet puheen aiheeksi ettei varmasti saisi turpiinsa, vaikka ivanilla ei ollutkaan tapana hakata naisia eihän tuskin olisi pelännyt toisen veljiäkään vaikka olisikin saanut ne niskaansa.
"joo ja mulla on isosisko joka on tosi äkänen mimmi jos sen suututtaa" Ivan heitti takaisin vähän enemmän läpällä kun tosissaan. Toinen esittäytyi myös ja Ivanin täytyi myöntää ettei nimi ollut hänelle tuttu vaikka hän luuli tuntevansa kaikki astonilaiset. Toisella meni tovi ennen kuin tuo osasi kätellä ja siihen poika tyytyi vain hymähtämään huvittuneesti.
"enkai mä nyt noin ällöttävä ole" tuo huokaisi ja siirtyi hivenen lähemmäksi tuota kaunista olemusta, jonka silmien elävää katsetta Ivan koitti nyt tavoitetlla itselleen.

Toinen kyseli vähän tyhmiä mikä sai pahiksen taas naurahtamaan.
"missä mun pitäis sitte olla ? japanissa jossain koulussa jossa kaikki pukee joka päivä kiltsisti jonkun koulupuvun niskaan ja opiskelee nätisti vanhempien suosikki lapseksi" Ivan kysyi ja sylkäisi maahan, äänestä kuuli selvän halveksinnan kotimaata kohti, mutta sekin johtui varman vanhemmista joiden myötä poika oli oppinut inhoamaan tiettyjä asioita japanissa, kuten juuri koulutus ja ne kaikki kiltit pojat siellä.
"mä asun täällä ja tää on mun koti ja huvipuisto nyt vaan ko lapsetti niin vitusti" Ivan virnisti ja katsoi toista taas kun oli vähän saanut itseään rauhoitettua.
"mistä sä oot ? ihan san diegolainen ? ja mitäs neiti yksin tekee huvipuistossa ?" tuo sitten kyseli samat kysymykset ja antoi katseensa liukua törkeästi toisen rintavarustuksille, hän oli jo pitkän aikaa katsellut enemmän poikia että oli harvinaista kun joku tyttö kiinnitti hänen huomionsa näin yhtäkkiä. Toisaalta vaihtelu tuntui virkistävän ja tyttö seura tuntui jotenkin paljon huvittavammalta ja miellyttävältä juuri nyt.