I only want you stay for a night

- Oli jännää n__x Enkä saanu kirjotettua pidempää, ku en jaksanu keksiä mtään x'> Vlip ja Mickey, kiitos -

Jupiter istui hämärässä nurkkapöydässä jalat ristittynä lomittain vasen käsi pöydällä ja poikeassa kädessä kuppi teetä. Pojan alaluomilla oli normaaliakin vahvemmat tummat rajaukset, joissa meikin leviäminen ei haitannut lainkaan. Se teki kokonaisuudesta vain jollain tapaa utuisemman.
Pojan jalkoja verhosivat tiukat harmaat pillit, jotka olivat kirjoitettu täyteen kappaleiden lyriikoita. Jupiterilta löytyi myös neonvihreä pitkänhihainen, jonka päälle oli vedetty musta Ramonesin T-paita, joka olisi sopinut kokonsa puolesta paremmin jollekin Jupiteria huomattavasti isokokoisemmalle. Pienelle pojalle se oli kuin tunika. Ianikuisista maihinnousukengistään Jupiter Sol ei ollut vieläkään luopunut.

Mustat, pitkät hiukset eivät suinkaan olleet auki, vaan jostain käsittämättömästä syystä ne oli sidottu niskaan pinkillä rusetilla.
Pojalla oli korvissaan soittimensa napit ja tuo hyräili hiljaa kuuntelemaansa biisiä.
Huokaisten poika laski teensä pöydän kannelle ja antoi vihreiden silmiensä katseen kiertää kahvilassa. Ei mitään mielenkiintoa herättävää...

Mickey astui kahvilaan sisään ja heilautti kättään tervehdykseksi tutulle kahvilan tarjoilijalle. Mikellä oli päällään tavallinen musta printti t-paita ja farkut. Pojan olkapäällä roikkui laukku, joka oli yllätys yllätys, melkein tyhjä. Laukussa oli vain tupakka-aski, sytkäri ja vesipullo + muutama plektra. Mikcey tilasi kassalta itselleen kahvin ja katseli vapaita paikkoja. Pöydät olivat kaikki varattuja, joten Mickey alkoi tarkailla mihin istuisi. Poika katseli ja huomasi yhden friikin yksikseen pöydässä.
"Tuotahan voisi käydä vähän ärsyttämässä, kerta ei parempaakaan seuraa ole." Mickey ajatteli itsekseen ja lähti lampsimaan kohti pöytää. Poika istuutui tuolille ja virnisti Jupiterille.

"Terveppä terve. Mihis on kaverin muut hihhuliheit jääneet? Ovatko jättäneet oudoimman yksin?", Mike naurahti ivallisesti ja katseli kulmiensa alta poikaa.
"Et ole sitten sopivan kokoista paitaakaan päällesi löytänyt? Vai eikö noin pienelle hiirelle mitään olekkaan? Menisit naistenosastolle, siellä on pieniäkin kokoja.", Mickey jatkoi virnistellen.

//Saavuin kiusaamaan Teriä\\

Hieman yllättyneenä odottamattomasta seurastaan poika kohotti katseen tuohon ptoiseen. Sanoille friikki kohotti vain toista kulmaansa. Voitiinko sanat ymmärtää siten, että toinen kysyi mitä hänelle kuuluu? Tuskimpa vain.
"Joo, ne ei halunnu enää leikkiä mun kanssa." Jupiter oli pyyhkivinään kyyneleitä, mutta tosissaan hän ei edes koskenut silmiinsä. Mustakajaali olisi vain onnistunut leviämään hänen kasvoilleen.
"Kuules nyt, macho, millähän tapaa mun pukeutumiseni kuuluu sulle?"

Jupiter katseli toiseen tympääntyneenä, koko tilanne ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Saiko toinen jotain omituista mielihyvää siitä, että alkoi vaan nälvimään joidenkin randomien vaatteita julkisesti? Omituinen toinen oli, ja ärsyttävä. Ja Jupiterilla nyt ei muutenkaan sattunut olemaan mikään maailman hohdokkain päivä tänään.
"Etkö voisi nyt kiltisti etsiä jotain tasoistasi seuraa, itseriittoinen sika?"

Mickey naureskeli ivalliseen sävyyn pojan mukamas niin hauskoille vastauksille. Sitten Mike hörppäsi ison kulauksen kahvistaan ja haroi hiuksiaan hieman pois silmien edestä. Mike katsahti poikaan ja hymähti itsekseen. Mickey katseli hetken ympärilleen, yhtä pälliä porukkaa joka puolella, joten poika ei ajattelut lähtevänsä vielä pöydästä.
"Ei sun pukeutuminen kuulukaan, mutta ainakin se näkyy. Joten sillätavalla se vähän niikuin kuuluu mulle, pitäähän sitä nyt auttaa ihmisiä, jos ne ei itse tajua näyttävänsä hölmöiltä oudoissa kuteissaan.", Mickey virnisti ja naurahti nasevalle kommentilleen.

"Anteeksi miksi minua haukuit?", Mickey sanoi nyt hieman vihaisemmalla äänellä. Poika ei pitänyt siitä, että häntä haukuttiin, vaikka Mike haukkuikin itse muita. Poika otti samalla laukustaan tupakkansa ja sytitti sen. Mickey vetäisi sauhut ja puhalsi ne sitten suoraan toisen pojan päälle.
"Täällä ei sitä paitsi ole minun tasoistani seuraa, sillä eihän teistä luusereista kukaan, ei kukaan, ole minun tasollani.", Mickey naurahti ilkeästi ja vilkaisi kulmiensa alta vastapäätä olevaan poikaan. Mickey hörppäsi taas kulauksen kahvistaan, joka loppuikin sitten.

"Niin, joten ei kannata ruveta leikkimään kovista isompien kanssa. Saat pian hiiri turpaasi, jos isottelemaan alat. Nyt voit vielä päästä pälkähästä...", Mickey sanoi ja jätti lauseensa kesken.

Jupiter pyöräytti silmiään. Olisi tehnyt mieli kaataa kuuma sitruuna tee toisen syliin, mutta vaikka sitä olikin vaikea uskoa, Jupiter omisti jonkinverran sitä itsesuojeluvaistoakin.
"Pidä silmät kiinni", Jupiter totesi viileällä äänellä kallistaen hieman päätään ja hymähtäen. Katse vaelsi seinille toisen pojan sijasta ja palasi vasta puhutellessa. Ter tuhahti.

"It - se - riit - toi - nen si - ka", Ter tavasi. "Onko se liian vaikea ilmaisu, pitääkö esittää muutamilla synonyymeillä, häh?" Niin, sitä itsesuojelu vaistoa oli vain rajallinen määrä. Jupiter joutui siristämään silmiään toisen sauhutellessa päin hänen kasvojaan. Inha tapa, mutta kovis mikä kovis.
"Sori, mä olen ateisti." Toinen taisi olla sitten vielä narsistinenkin? Oi kun mahtavaa, miksi hän ei ollutkaan jäänyt tänään kotiin nukkumaan vaan hankkiutunut jonkun idiootin seuraan kahvilaan? Sen kun tietäisi.

"Voi kun olet armelias, isompi. Pitäiskö mun nyt sitten kiltisti luovuttaa tää pöytä", Jupiter napautti rystysillään pöydän kantta, "yksin sun mahtavan egosi käytettäväksi?"

Mickey naurahti taas melko ilkeään sävyyn pojan mukamas niin naseville ja koville kommenteille. Mike pyöräytti silmiään takisin ja virnisti sitten perään. Mike piti toista erittäin outona ja sen lisäksi lapsellisena, vaikka Mike itse taisi olla enemmän lapsellinen, muttei poika sitä itse tiedostanut. Tai ei halunnut tiedostaa.

"Sinäkö haukut minua itseriittoiseksi siaksi? Mikä sinä olet haukkumaan MINUA..", Mickey katsoi nyt vihaisesti ja tämän sisällä leimahti viha. Tuo rääpäle oli alkanut haukkumaan Mickeytä ja se vielä kostautuisi, ei ehkä heti, mutta joskus, "älä nyt karkuun lähde, vai alkaako pupua pelottamaan? Eiköhän aloiteta alusta, tarjoan sinulle vaikkapa... oluen?", Mickey jatkoi nyt hieman ystävällisempään, mutta silti erittäin ivalliseen sävyyn. Pojalla oli suunnitelma, sillä hän halusi juottaa pikkuista hieman humalaan ja sitten katsoa miten voisi kiusata toista enemmän, kun toinen ei olisi enää niin.. kärkäs?

"Hei tarjoilija, tuoppas pari olutta. Mun piikkiin.", Mickey vinkkasi silmää tarjoilijatytölle. Vaikka paikka oli kahvila, myytiin siellä tavallista olutta. Ei kuitenkaan mitään vahvempia drinkkejä.

//Oletan nyt, että täältä saa olutta xD\\

Fiksua Jupiter, nyt onnistuit sitten suututtamaan sen oikein kunnolla. Mukavaa, erittäin mukavaa. No, ei kyllä olisi ensimmäinen kerta, kun poika saa ottaa turpaansa sen takia, ettei osaa olla kertomatta mielipidettään tai muuten vain hiljaa.
Jupiter kohotti hieman toista kulmaansa, kun tuo poika aikoikin tarjota hänelle oluen. Sen tarkoitusperät olivat friikille hämärän peitossa, mutta miksipä sitä kieltäytyäkään. Jupiter kohautti olkiaan.
"Jos siltä tuntuu." Poika ei ollut huomaavinaankaan ivaa äänessä, mutta se sai hänet silti pysymään vielä hiukan varpaillaan. Poika virnisti.

"Juonitsä jotain vai onko sulla tapana useinkin vaihtaa mielipidettä lennosta?" Pojan ääni oli ihan avoimen kiinnostunut, mutta silti hieman pisteliäs. Mistä hän voisikaan tietää mitä toisen pään sisällä liikkui... Jotain outoa varmaan, ei se ihan terve voinut olla, jos sitä kiinnosti hänen seuransa enemmän kuin muiden kahvilassa asioivien tyyppien.

"Onko sulla nimi? Ihan sillä vaan, että sä tuskin riemastut, jos sovellan itse."

Mickey hörppäsi suuren kulauksen oluestaan ja pyyhki sitten huulensa vaahdosta. Poika nappasi samalla uuden tupakan ja sytitti sen.
"Ah, mikään ei kyllä voi kylmää kaljaa ja tupakkaa.", Mickey sanoi ja nautti hetken tupakastaan, aivan kuin ketään ei olisi ollut ympärillä. Sitten poika tajusi, että toinen oli kysynyt jotain,
"Minäkö? Juonisin? Elä nyt hulluja poika puhu. Ihan vain ajattelin, että olisi kiva tarjota olut. Ei jaksa aina rähinöidä..", Mickey sanoi ja virnisti. Oikeasti poika ei tarkoittanut sanaakaan, mutta nyt Mickey ei antanut sen kuulua äänensävystä. Poika yritti todella vedättää tuota vastassa olevaa hiirtä.
Mutta toisaalta, rakkaudesta se hevonenkin potki? Mickeystä ei koskaan voinut tietää, mitä pojan päässä liikkui.

"Niin ja Mickey on nimeni. Mutta mieluummin käytetään nimeä Mike. Mukavampi lausua ja sillein.", Mike naurahti ja katsahti hetkeksi ympärilleen. Ei vieläkään mitään mielenkiintoisempaa. Joten poika keskittyi vielä toiseen. Mike sauhutteli tupakkansa loppuun ja tumppasi sitten tumpin tupakka-astiaan.

"Niin ja saanen nyt sitten kysyä sinun nimeäsi? Vai haluatko sinä, että käytän sinusta nimeä Hiiri?", Mickey katsahti poikaan hetkeksi, mutta käänsi melko pian katseensa olutlasiin ja hörppäsi siitä taas juomaansa.

Jupiter hymähti, kylmä kalja meni kyllä, mutta tupakka olikin sitten asia erikseen. Ei poika silti alkanut toisen tekemisistä valittamaan, omapahan oli asiansa. Jos nyt ei otettu huomioon sitä savua...
Jupiter kohotti hieman toista kulmaansa ja tyytyi sitten vain nyökkäämään. Ei hän tiennyt olisiko pitänyt uskoa vai ei. Ei se varmaan häntä tappamassa ollut? Ei Ter ainakaan uskonut mitään sellaista.

"Okei, Mike", Jupiter nyökkäsi ja siemaisi omasta oluestaan. Kai toinen oli sisimmiltään ihan ok jätkä? Mistä Jupiter sitä voisi tietää, kun ei tuntenut. Arvailla silti saattoi aina, mutta jotain mätää tuossa tyypissä kyllä oli.

Jupiter tuhahti, jaa hiiri? Hän vai? Toinen oli sekaisin.
"Hani, muistetaan nyt, että se on kuitenkin Mickey Mouse. Ja hiiret on yleensä mielletty hiljaisiksi, tää saattaa tulla järkyttävänä yllätyksenä, mutta mä en ole hiljaista nähnytkään", friikkipoju julisti. "Niin se nimi on Jupiter."

Vihreiden silmien katse tuijotteli suoraan Mickeyn kasvoihin.

Poika naurahti hieman toisen kommetille Mikki Hiirestä. Olihan tämä kuullut sen useasti, mutta toinen sanoi sen jotenkin... hauskasti? Mickey virnisti pojalle ja hörppäsi taas oluestaan, joka alkoi lähennellä loppuaan. Poika heilautti kättään ja tarjoilija toi pöytään kaksi oluttuoppia.
"Otetaan nyt toisetkin.", Mickey naurahti ja nosti lasiaan kilistääkseen niitä yhteen. Alkoholi sai Miken rentoutumaan huomattavasti, että jopa joskus jotkut asiat saattoivat vaikka unohtua.

"Jaa, Jupiter. Eikös se oli joku taivaankappale tuolla avaruudessa? Enpä ole ennen kuullut tuollaista nimeä, enkä etenkään pojalle olisi ajatellut. Mut ihan siistiä.", Mikcey höpisi ja räpläsi hiuksiian hieman hajamielisesti. Poika tuijotteli hetken takaisin vastapuolella istuvan pojan silmiin, mutta käänsi sitten katseensa kahvilan ihmisiin.
Mitä ihmettä Miken päässä liikkui? Toinen poika jollakin tapaa viehätti Mickeytä, mutta eihän tämä ollut edes vielä humalassa. Pieni hiprakka ehkä teki nousuaan. Poika toivoi, ettei tekisi mitään tyhmää. Mutta alkoholi sai estot pois melko helposti pojalta.

"Mites, mistäs puhutaan, jos kerta et ole hiljainen..", Mickey puhui pojalle, muttei katsonut nyt tähän.

Jupiter kaatoi itsekin loput oluesta kurkkuunsa, kun Mickey viittasi tarjoilijaa tuomaan toiset. Ter nyökäytti päätään Mikelle.
"Mikäs siinä, jos siltä tuntuu", poika totesi olkiaan kohauttaen ja tarttui uuteen tuoppiin maistellen hieman lisää. Ei Terkään täysin immuuni alkoholin vaikutuksille ollut. Oikeastaan ei lainkaan immuuni.

"On se sitäkin", poika naurahti. "Mut alunperinhän se meinaa jotain Roomalaisten ylijumalaa, katoin googlesta."

Raapiessaan niskaansa Jupiter nyppäsi hetken mielijohteesta rusetin päästään ja haroi mustat hiuksensa jotenkuten kuosiin. Hiukset tuntuivat olevan pojalle pakkomielle ja aina pitkät. Ni, siilipäinen Jupiter olisikin ollut pelottava ajatus. Oikea pallopää...

"Jaa mistäkö? Empä tiedä, miksi sä edes multa kysyt? Et osaa itse päättää, niinpä tietenkin. Sun kannattaa luetella eka kaikki arat aiheet, mä en nimittäin tahdo ottaa enää tänään turpaani", Jupiter julisti ja kaatoi olutta kurkkuunsa.

"onko vaikka harrastukset tarpeeks neutraali aihe? Harrastatko sä mitään tai tykkäätkö sä mistään? Mä rakastan taidetta", Jupiter puheli kuin mikäkin duracellpupu.

Mike naurahti toisen peloille. Miten toinen saattoi luulla, että Mike olisi aina vetämässä toisia turpaan. Toisaalta.. olihan Mike aika äkkipikainen ja tietenkin tämän klikki oli pahikset, joten saattoihan se jotakin kertoa. Poika katsahti Jupiteriä, joka avasi juuri hiuksensa. Pojalla oli melko tyttömäiset hiukset, Miken mielestä siis. Jotenkin.. viehättävät?

"Hei, Dude. En mä kaikkia turpaan vedä, sitäpaitsi, sä vaikutat ihan hyvältä tyypiltä. Verrattuna muihin teikäläisiin..", Mike virnisti ja naurahti perään ystävälliseen sävyyn. Poika oli jo unohtanut, miksi alunperin oli edes alkanut juttelemaan tämän tyypin kanssa. Aika vain jotekin kului.

Poika laittoi huulilleen taas tupakan ja sytytti sen. Herra imaisi ensimmäiset sauhut tuoreesta tupakasta ja nautti hetken itsekseen. Tupakka ja olut, mikä sen ihanampi yhdistelmä. Samalla Ter kysykin jo harrastuksista. Niitähän Mickeyllä kyllä oli. Joten puheenaihe oli ihan sopiva.

"Jaa, että mitäkö harrastan. No ainakin kitaransoittoa, uintia ja muutenkin liikuntaa. Ja tietenkin moottoripyörien tuunailu on aivan mahtavaa puuhaa!", Mickey innostui selittämään harrastuksistaan, "Vai että taidetta rakastat? Piirrätkö tai maalaatko itse?"

Jupiter naksautti kieltään paheksuvasti, mutta ei loihtinut kasvoilleen minkään suuntaista närkästyneisyyttä vaan virnuili villisti ja rennosti. Verrattuna muihin teikäläisiin, jaaha. Kuulosti aika ilkeältä, vaikka varmasti olikin olevinaan kohteliaisuus. Eipä se mitenkään Teriä loukannut.
"Kiitos, kai", Ter naurahti kumoten sitten olutta kurkkuunsa. Ei se pahitteeksi ollut, sitäpaitsi Mickey tarjosi. Ajatus siinä ennemmin oli joka kiinnosti, rahaahan pojalta löytyi itseltäänkin vaikka sytyttää takka.

Jupiter virnuili. Kitaraa hän soitti itsekin, ja muita instrumentteja. Nykyään poika kuitenkin keskittyi vokaaleihin, tunteja ei silti ottanut. Lauloi pikemmin omaksi huvikseen. Liikunnallinen Jupiter ei todellakaan ollut, sillä saralla suorastaan säälittävä. Ja moottoripyörien päälle tuo ymmärsi vain vähän. Kysymys veti ilmeen kiusaavaksi.
"Sekä että, surrealismia ja alastonkuvia. Mielellään molempia samassa kuvassa." Vastaus oli täysin hetken mielijohde, olihan poika toki harrastanut molempien väsäämistä, muttei todellakaan pääaiheina. Normaalisti tuli piirrettyä mitä mieleen vain sattui milloinkin tunkemaan.

"Uhreja vaan ei tunnu löytyvän." Poika käytti tarkoituksella sanaa uhri mallin sijasta, sopi paremmin. Yleensä tilanne tuppasi kääntymään täysin väärille urille, jos Jupiter nyt joskus raahasi jonkun kotiinsa mallaamaan.

Mickey naurahti pojan taiteenharrastukselle. Poikaa huvitti, mutta samalla ehkä kiinnosti toisen harrastus.
"Vai että alastonkuvia? Ja uhrejakin kaipaat.", Mike virnisti ja hörppäsi juomastaan. Poika katsoi toiseen hetken ja vinkkasi pienesti jopa silmää.
"Enkös mä olis vähän niikun täydellinen alastonmalli, vai mitä?". Mickey heitti leikillään, eikä poika vielä oikeastaan tarkoittanut mitään suurempaa. Siihen tarvittaisiin vielä muutama paukku, jotta oikeasti jotakin voisi tapahtua.

"No harrastaks sä mitään muuta, kuin alastomien ihmisten piirtämistä? Kenties urheilua tai sellasta?", Mickey jatkoi ja virnisteli pojalle. Herra tumppasi tupakkansa lasiastiaan ja katseli taas hälinää. Porukka oli alkanut hälvetä Dusty'sistä ja enää vain muutamassa pöydässä istui ihmisiä. Jotenkin aika vain vierähti.

Jupiter nyökäytti päätään naurahtaen kepeästi. Surrealistisia alastonkuvia, kaikista hauskinta olisi saada malliksi joku shemale... Siitä kuvasta tulisi lievästi ilmaistuna mahtava, siitä friikkipoika oli oikeastaan täysin varma.
Silmän vinkkaus ja kysymys saivat Jupiterin hihittämään, flirttasiko Mickey hänelle?
"Mikä ettei, ja jos kokoa ei löydy tarpeeksi niin ainahan mä voin liioitella", Jupiter ilmoitti ja kurkisti paljonpuhuvasti pöydän alle. Poika nousi ja suki kuosiin levinneitä hiuksiaan.

"Musiikkia, lukemista, kauhuelokuvia. En oikeastaan suuremmin urheilua, minkä nyt ihan luulisi näkyvän uloskin päin", poika naurahti. Hän oli ruipelo ja tiesi sen. Olisihan se varmaan ollut ihan käytännöllistä omistaa lihasmassaa, mutta urheilu nyt vain ei ollut taiteellisen pikkuhomon juttu.

"Enkä mä pikajuoksuakaan harrasta, mikä olis ehkä ihan hyvä idea...", poika hymähti miettien sitä kuinka usein joutui juoksemaan isompiaan karkuun ja vieläpä kohtalokkain seurauksin.
"Kerro nyt sä välillä jotain itsestäs, ennenkö mä alan purkamaan sulle elämäntarinaani... Tarjoudutko sä useinkin alastonmalliksi tuntemattomille?", poika kallisti päätään hymyillen vihjaavasti, purren alahuultaan hieman.

Mickey naurahti pojalle. Vai että liioitella, onneksi Mickeyllä ei ainakaan omasta mielestään ollut sellaista ongelmaa. Eikä oikeastaan kukaan muukaan ollut valitellut.
"Onneks mun kohdalla ei oo tollasta ongelmaa, et joutuis muokkaamaan.", Mike naurahti ja virnisti pojalle silmillään. Mickey viittasi samalla tarjoilijalle ja kohta parin eteen tuotiin muutama snapsilasi.

"Oi musiikkia. Mäkin harrastan musiikkia, itseasissa soitan kitaraa ihan suhteellisen hyvin.", Mike sanoi pojalle ja katsoi toista nyt hieman tutkaillen. Herra naurahti pojan pikajuoksukommentille, muttei sanonut siihen mitään.
"En mä aina tarjoudu, riippuu ihan ihmisestä.", Mickey sanoi ja haroi myös nyt hiuksiaan hieman pörrömpään. Poika nappasi yhden snapsilasin käteensä.
"Eiköhän oteta?", poika sanoi ja näytti silmillään, että toinenkin nappaisi juomaa.

Jupiter hymyili tyytyväisenä. Hyvä niin. Ja jos Mickey jostain syystä valehteli paikkaisi sitä puutetta ainakin hyvä itsetunto, jossei muuta. Ei siitä sitten tietoa, hyvittäiskö sekään aivan kaikkea... Toinen poika viittasi tarjoilijaa tuomaan heille lisää juotavaa. Tällä kertaa pöytään tuotiin snapsilaseja, mistä Ter ei kyllä valittanut.

"Mäkin soitan kitaraa suhteellisen hyvin", poika naurahti Mikelle. Musikaalisuus oli aina plussaa, toi toisen aaltopituutta edes hieman lähemmäs... "Niin, ja bassoa, koskettimia, rumpuja... Mitä vaan keksii. Mä olen kuitenkin enemmän vokalisti, enkä mielestäni ihan paska siinä", Jupiter nauroi. hän lauloi kai ihan hyvin, eikä esiintyminenkään ollut ongelma. Ter vain ei pitänyt ajatuksesta, että joku roikkui kintereillä vain sen takia, että hän osasi laulaa. Teennäisyydestä Ter ei liioin pitänyt.
Jupiter nauroi omaan hihittämisen ja räkättämisen risteyttävään tyyliinsä. Vai oli se kiinni ihmisestä.
"meinaako toi, että mä olen jotenkin positiivisessa mielessä poikkeava?", Ter kysäisi. Poikkeava hän ainakin oli, jos ei muuta. Sen tuo nyt tiesi itsekin.
"Otetaan toki", poika vastasi napaten lasin itselleenkin, kuten toisen katse oli kehottanut tekemään.

Mike hymyili pojalle. Poika ei tiennyt liioitteliko toinen osaamisestaan vai ei, mutta nyt se ei ainakaan haitannut.
"Jätkähän on sitten monilahjakkuus, jos kaikki menee ja oot taiteellinenkin. Onko jotain asiaa, mitä sä et osaa?", Mickey kysyi pojalta ja nosti kulmiaan. Mickey nauroi toisen pojan erikoiselle naurulle ja katsoi toista hetken silmiin.
"Voit päätellä itse, mutta en mä varmaan tässä enää olis, jos olisit ärsyttävä ja muuta.", Mike vastasi pojan kysymykseen ja kittasi putkeen kaksi snapsilasia alas. Herra alkoi olla jo sopivassa humalatilassa, jotta estot alkoivat jo pikkuhiljaa hälvetä. Pojan katse harhaili toisessa ja Mickeyn naamalla oli pieni virne.
"Hei oikeesti, olis aika siistiä saada itsestä hieno kuva alastomana. Etten ihan turhaan olis kroppaani kunnostanut.", Mickey sanoi virnistellen. Snapsit alkoivat jo mukavasti mennä päähän, kun ne joi nopeasti kerralla. Poikaa ei muutenkaan enää innostanut istua täällä tylsässä kahvilassa.

"Hei mä olen täydellinen", Jupiter nauroi tyhjentäen lasin kurkkuunsa. Oli olemassa paljonkin juttuja joita ter ei taitanut, mutta poika vaikeni niistä. ei niitä kaikille tarvinnut mainostaa. Mickey katsoi suoraan häneen, vaikkakin vain hetken. Jupiter ei kääntänyt katsettaan pois. Lausutut sanat kohottivat hymyn huulille.
"Aivan. Tai sit sä et vaan oo vielä huomannu kuinka ärsyttävä mä oon", poika hymähti. Jupiterkin kaatoi uutta satsia alas kurkustaan.

"Mä maalaan mielelläni", poika virnisti leikkisästi. "Mun luo?", Ter heitti viattomasti, vaikkakin antoi ymmärtää että hän oli valmis muuhunkin kun vain maalaamiseen.

"No sekin voi olla. Mut vaikutat ihan mukavalta jätkältä.", Mickey naurahti ja katsahti poikaan. Mike joi vielä viimeisen snapsilasinsa kerta kulauksella ja suoristi sitten paitaansa.
"Sun luo.", Mickey vastasi yhtä viattomasti pojalle ja alkoi tehdä lähtöä. Poika kävi tiskillä maksamassa ostoksensa ja jätti vähän tippiäkin tiskille. Sitten Mike asteli Jupiterin luokse.
"No lähetäänkö heti?", herra kysyi naurahtaen ja viittasi kädellään ovelle päin.

Jupiter kaatoi vielä yhden snapsilasin ja kohottautui sitten jaloilleen. Mickey kävi maksamassa, Jupiter odotteli kiltisti pöydän kanteen käsillään ja selällään nojaillen. Miken kysymykselle virnistettiin.
"Lähdetään", poika sanoi päätään vakuudeksi nyökäyttäen. Hieman heitti, alkoholi vaikutti voimakkaasti pojan arviointikykyyn. Sekaisinhan hän oli ihan ilmankin.

"Tästä on meille jonkin matkaa, puoltoista kilsaa"; jupiter kertoi kohauttaen olkiaan. Se menisi ihan nopeasti, eikä Miken kunto miltään heppoiselta vaikuttanut. harva vähän päälle kilometrin matkalla muutenkaan kuolisi rasitukseen. Poika otti muutamia keinahtelevia askeleita ovelle, eikä voinut vastustaa yhtä piruettia, jonka jälkeen päässä yhä hivenen heittäen tyrkkäsi oven auki. "tsetse~"

Poika koukisti sormeaan kutsuvasti Mickeylle.

- Jos tähän vielä vastaat, niin heitän sitten uutta töpseliä Jupiterin kotiin~ -

- Njuu-u. Tulee vähän lyhkänen vastaus si nyt, mutta se sallittakoon. -

"Ehkä mä sen jaksan kävellä, ainakin luulisin niin.", Mickey virnisti ja lähti lampsimaan kohti ovea. Poika naurahti toisen eleille ja koiranpyytämissanoille.
"Vuh vuh.", Mike naurahti ja asteli ovesta toisen vierelle. Mickey ei enää ajatellut, mitä muut miettisivät. Alkoholi oli jo turruttanut sen aivojen osa-alueen. Vaikka muuten vielä vähän jotakin tietoa päässä kulki. Jupiter vaikutti melko mukavalta tyypiltä, joka ei näyttänyt välittävän muiden mielipiteistä, ainakin äskeisten piruettien perusteellakin.