Shut up and swim

+ tuo fontti hämää miuta o_o ;o joo sori et on vähän kestäny XD +

Cherie astui tyttöjen pukuhuoneeseen, kopistellen korkokengissään nenäänsä nyrpistäen. Yäk, tiedä mitkä nörtit täälläkin olivat kävelleet paljain jaloin, parempi pitää kengät jaloissa tai hän saisi vielä jonkun taudin. Pukuhuoneeseen asti tuoksui voimakkaasti kloori, joka kyllä kertoi että siellä pidettiin paikat puhtaina, mutta silti...
Tyttö oli lahjonut liikunnanopettajan antamaan hänelle uimahallin avaimen, sillä hänellä olisi todellisuudessa ollut biologian kaksoistunti ja opettaja oli tiennyt sen. Mutta setelinipulla sai aikaan ihmeitä, ja nytkin hän saisi liikunnanopettajan luvalla laiskotella tylsät bilsantunnit uimalla. Ja hän saisi tietääkseen olla yksin, keskittyä vain itseensä (milloin sitä muka ei tapahtuisi) ja nostaa kuntoaan. Hän saisi kiinteytettyä jalkojaankin, niin että ne näyttäisivät entistäkin paremmille mekossa jossa oli menossa koulun tanssiaisiin joihin hänellä tosin ei ollut vielä paria.

Cherie pukeutui valkoisiin bikineihinsä, otti kermanvaalean pyyhkeen, laittoi jalkoihinsa kullanväriset Guccin sandaalinsa joissa oli tietysti neljän tuuman korko ja sipsutteli sitten suihkun ohi altaalle. Tullessaan suuren uima-altaan luo tyttö tajusi ettei ollutkaan yksin, ja siristi hieman ruskeita silmiään. Jos täällä olisi joku epämiellyttävä henkilö, se lentäisi leppäkeihään lailla ulos, jos se vain hänestä oli kiinni. Tietysti joku kapinallinen vastustelisi, mutta hän pystyisi helposti kostamaan jälkeenpäin; esimerkiksi ottamalla selvää kyseisen henkilön perheestä ja hän voisi helposti aiheuttaa kärsimystä koko suvulle. Kyllä, Cherry oli susi lampaan vaatteissa, oikea piru luonteeltaan ja ei koskaan jättänyt kostamatta. Koko suosittujen porukka oli kauniita ja pahoja, mutta koulun kuningattarena Cher oli tietysti kaikkein kaunis ja paha. Ainakin omasta mielestään kaikkein kaunein, mutta paha hän oli muutenkin.

Huomatessaan henkilön altaassa, hän tajusi tuon kuuluvan kermaan; urheilijapoika, amerikkalaista jalkapalloa. Hyvännäköinen, ja sitäpaitsi kulki vapaalla jalalla. Tästähän voisi tulla mielenkiintoista...
"Hei", Cherie kehräsi ja käveli korkokengät kopisten altaan reunalle, laskien pyyhkeensä siihen siististi viikattuna. Hän tutkaili poikaa avoimesti katseellaan, keräten samalla vaaleat, silkkiset hiuksensa selän taa. Hän tiesi näyttävänsä todella upealta ja hyvältä valkoisissa narubikineissään ja korkokengissä jotka korostivat hänen pitkiä, hoikkia jalkojaan. Diivan kasvot olivat itsevarmat ja kauniit kun hän tutkaili yhä urheilijapoikaa. Fred Brooks, sehän se olikin. Olihan hän jutellut muutaman kerran tuon kanssa, tottakai oli, koska tuo kuului kermaan ja kaikki halusivat puhua kuningattaren kanssa.

+ tökstöks XD +

//Oho. En huomannu että muuttu. Ei käy enää samal lai!

Kuullessaan äänen Fred kääntyi. Pikku Freddie saikin seuraa. "Ai moi." Hän sanoi pysähtyen veteen. Tietysti. Tietysti tänne oli astunut koulun upein neiti samaan aikaan uimaan. "Mitäs sä?" Fred ei tiennyt miten olisi aloittanut keskustelun tytön kanssa. Ei hän tutti suussakaan voinut olla. Lisäksi Fred oli hieman ujo. Ei sellainen kuin esimerkiksi räväkkä ja suulas siskonsa. Poika ui reunalle ja punnersi itsensä istumaan lähelle tyttöä. Näin olisi mukava jutella.

Silmäillessään täydellistä tyttöä Fred pani merkille silkkiset hiukset. Eiväthän ne ennen olleet tuon näköiset. Olivat kyllä, mutta poika ei ollut vain pannut merkille. "Mikä hyppytunti sinulla on? " Fred kysyi ja pyöritti jalkojaan vedessä. Olo oli aika märkä.

//lyhyt sry.

+ that's okay :'D +

Cherie kohotti kulmaansa kun poika vaikutti menevän hieman hämilleen, eikä tiennyt mitä sanoa.
"Hyvää, kuten aina", tyttö sanoi ja riisui korkokenkänsä, kurottaen veteen varpaallaan.
"Ai saatana et on kylmää, ei ne sit osaa koululla lämmittää tota vettä", diiva murisi, mutta todellisuudessa vesi oli aivan lämmintä. Ehkä puuttui pari astetta Cherin haluamasta lämpötilasta, ja tuollainenkin lämpöero oli aivan törkeää, hänhän saisi varmasti jonkun hypotermian.
Blondi tutkaili katseellaan Frediä joka ui reunalle hänen viereensä, ja katsoi kiinnostuneena tuon käsilihaksia kun poika punnersi altaan reunalle istumaan. Hmm, nyt hän näki toisen kropan kunnolla. Hän kyllä tulisi toistekin tänne koulun uimahalliin jos näkisi tuollaisia vartaloita, huolimatta pukuhuoneiden ällöttävyydestä.

"Ei mulla oo hyppytuntia nyt. Mulla olis bilsan kaksoistunti mut ei huvittanu mennä sinne", Cherie sanoi ja huokaisi, sukeltaen taitavasti veteen pää edellä. Hän aikoisi todellakin uida nyt, kun oli sitä varten tullut tänne. Tosin, ei häntä kukaan kieltäisi tutustumasta lähemmin tuohon hyvännäköiseen kundiin.
Diiva tuli pintaan altaan toisessa päässä, ja sieltä hän ui takaisin Fredin luo ja nojautui altaan reunaan, kohottaen katseensa poikaan.
"Mites sä?" prinsessa kysyi hymyillen ja pyyhkien hiuksensa pois kasvoilta.

+ lyhyttä >: +

Fred katsoi kun tyttö sukelsi ja nyökkäsi samalla. Eihän tyttö sitä nähnyt, mutta silti. "Mites mulla. Tavallista oloa vaan. Vähän tylsää elämää." Poika vastasi prinsessan uidessa hänen viereensä. "Sitä tanssiais touhotusta tänne tulin pakoon. En kestäis istuu kahta tuntia käytävällä kuulemassa siitä." Fred pujahti veteen tytön viereen ja nosti itsensä puoliksi vedestä. "Mites sulla? Sitä tavallista vai?" Fred kysyi.

Sukeltaessaan takaisin veden alle Fred ei ajatellut mitään. Hän oli uimassa koulun kuningattaren kanssa ja hänellä oli nyt jokin mykkä kohtaus. Pää nousi pinnalle ja Fred tarkasteli tyttöä "Pidätkö uinnista?"

nyt tuli ihan älyttömän lyhyt. mulle tuli vain kiire ja oli pakko saada tehtyä tääkin. :((

+ ei mitään 8> +

Cherie polki jaloillaan vettä, joka ei todellisuudessa edes ollut niin kylmää mitä hän oli valittanut, mutta turhan viileää silti. Tyttö kallisti päätään kun poika sanoi ettei kestänyt tanssiaishössötystä.
"Miksi ihmeessä?" Cher kysyi ällistyneenä, tuijottaen poikaa ruskeat silmät pyöreinä. Tanssiaisethan olivat varmaan parasta mitä koulun väki oli keksinyt, tanssiaispuvun etsiminen, korujen, laukun ja kampauksen valitseminen, kaikki niinsanottu tanssiaistouhotus oli ihanaa! Eikä hän vieläkään ollut päättänyt menisikö yksin vai parin kanssa... Olihan monet häntä kysyneet, mutta neito ei osannut vielä sanoa tarvitsisiko hän edes ketään. Periaatteessa, miksi hänellä pitäisi olla joku uros käsipuolessaan? Sehän veisi häneltä puolet huomiosta, mutta jos hän tulisi yksin... Niin, kaikki katsoisivat vain häntä ja hänen kauneuttaan ja mekkoaan ja vain häntä.
"Tanssiaisethan on parasta mitä tälle koululle on tapahtunu", Cherry sanoi hymyillen suloisesti, katse tiiviisti Fredissä joka oli tullut veteen hänen vierelleen.

Cherie laski jalkansa altaan pohjalle, astuen yhden askeleen lähemmäs Frediä hymyillen yhä hurmaavasti.
"Sä kysyit tuon jo", diiva sanoi kohottaen toista kulmaansa ja naurahti. Hmm, oli aivan tavallista että pojat menivät hiukan sekaisin hänen seurassaan, ja mikä ihme se nyt oli? Hänhän oli varmasti upein ilmestys mitä noiden silmät olivat koskaan tavoittaneet.
"Pidän, mut mä huomasin juuri että pidän siitä nyt paljon enemmän", vaaleapäinen tyttö sanoi silmät tuikkien, ojentaen sormenpäänsä Fredin rintakehälle. Täydellisesti huoliteltu käsi ja pitkät, taidokkaasti lakatut kynnet sipaisivat kevyesti pojan ihoa, kunnes sormenpää seurasi tatuoinnin rajoja.
"Onko sulla joku tarinakin tälle?"

"Koska mä olen niitä täynnä." Fred sanoi ja mietti hieman "Tottakai mä niistä tykkään ja näin, mutta tytöille se on ihan eriä. Ne saa ettii hameet ja kengät, varata meikkauksen ja kampaajan. Pojat taas pukeutuu pukuun ja lähtee. Hiuksilla ei väliä ja näin." Poika huokaisi hieman. "Sinne mä meen silti. tanssiminen on kivaa!" Fred totesi ja potki jaloillaan itseään vedessä pysyäkseen pinnalla. Katse kiersi tyttöä. Kaunis kuin mikä. Koulun Twiggy. "No ainakin vaihtelua arkeen."

"Ai. No hyvä juttu." Fred virnisti "Uinti on yks parhaista jutuista heti jalkapallon ja tyttöjen jälkeen." Poika naurahti matalasti. Pojan sisällä sävähti joku kun tyttö sormeili hänen rintakehäänsä siirtyen lopulta tatuointiin. Siitä Fred piti paljon. " On. Ja aika pitkäkin, mutta kerron lyhyesti." Poika virnisti ja alkoi selitti silittäen samalla tytön kämmentä. "Siinä on mun rakkaasta iso-äidistäni ja koirasta. Iso-äiti" Fred osoitti toisellä kädellä tatuoinnin osaa jossa luki: Charlotte Berglund(pienellä) I miss u(isolla) "Ja tää on mun vanha koira josta pidin hirveesti. Nyt voisin kirjoottaa sen tilalle jotain muuta, mutta tilaa on vielä muualla." Tatuoinnin kirjoitusten välissä oli pieniä tiloja joihin joskus tulisi jotain. Ehkä jotain muuta.

Fred katsoi tyttöä ja hänen pitkiä siroja sormiaan "No onkos nyt selitys kelvannut?" Poika hymyili ja otti tytön hennon käden omaansa "Käytkö usein manikyyrissä?" Sisko kävi melkein joka viikko kolme kertaa "asujen mukaan". Cheriellä oli kauniit kynnet hyvin kauniit.

Cherie naurahti Fredille, kun toinen luetteli mitä kaikkea tyttöjen täytyi tehdä ennen tanssiaisia, se muistutti niin ihanasti sitä kaikkea huumaavaa ostosmylläkkää ja kaikkea muuta ihanaa. Manikyyri ja kauneudenhoitoa ja kampaaja... Hyvä ettei prinsessalla kuola valunut, mutta ei tietenkään, hän oli niin hieno neiti ettei kyllä kuolaisi minkään hyvännäköisen kundin edessä.
"Mut pitäähän poikienki vähän kattoa et minkälaisen puvun laittaa ja miten tukan pistää, varsinkin jos on tällänen sulonen tukka", tyttö sanoi ja sipaisi pojan vaaleita hiuksia.
Fredin kertoessa tatuointinsa tarinan, salasi diiva oikeat tunteensa hyvin. Tyttö ei nimittäin pitäisikö itkeä vai nauraa, siis isoäiti ja koira?! Oliko poika oikeasti tosissaan, tatuoiko tuo edesmenneen koiran ja isoäidin rintaansa? Ei ole totta, olikohan Cher erehtynyt pahemman kerran kundista?

Toisaalta, tuo oli aika söpöä. Mutta silti, hieman... sekopäistä. Mutta kun Cherry ajatteli itse tarkemmin, ehkä hän ei mumminsa nimeä tatuoisi ihoonsa, mutta jos hänen rakas pikku Candynsa kuolisi... Pelkkä ajatus sai tytön värähtämään, takuulla hän haluaisi vaikka pikku murunsa kuvan hakattavan kehoonsa. No, ehkä ei, nimen vain. Ja aika pienellä sitäpaitsi, eihän hän nyt halunnut kaunista ihoaan pilattavan liian suurilla kuvilla. Vain pieni ja suloinen teksti riittäisi, johonkin suhteellisen huomaamattomaan paikkaankin.

"Läpi meni. Aika söpöä", Cherie sanoi suloisesti, katsoen poikaa pitkien ripsiensä lomitse. Meikki oli tottakai siististi siellä missä pitikin, vedenkestäväähän sen piti olla, eipä hän muuten olisi viitsinyt uimaan tulla jos meikit olisivat sen vuoksi valuneet pitkin poskia.
"En mä missään manikyyrillä käy", prinsessa sanoi luoden kasvoilleen muka hämillisen ilmeen, kunnes hymy palasi kasvoille.
"Manikyyri käy mun luona", Cherry tokaisi, ja puhui aivan totta; hänen ei tarvinnut lähteä kotoaan mihinkään sillä hän sai manikyristit sun muut suoraan kotiinsa, ja hän sai samalla komennella valtavan talonsa palvelijoita joita tietenkin kaikilla tarpeeksi rikkailla piti olla. Eiväthän rikkaat esimerkiksi itse valmistaneet ruokiaan tai siivonneet, hyvänen aika, muut tekivät sen heidän puolestaan.

Cherie liu'utti kättään Fredin rintakehällä alaspäin, sivellen kynsillään höyhenenkevyesti pojan kunnioitettavia vatsalihaksia. Mm, lihakset olivat tämän tytön makuun, kyllä, valtavat lihaskimput olivat etenkin koulun kuningattaren suosiossa, mutta ei silti tarvinnut olla mikään hirveä järkäle että olisi saanut Cherin arvokkaan huomion.
"Treenaatko sä paljonkin kun sulla on näin... herkullinen kroppa?" hän kysyi ja muisti sitten mitä oli tosiasiassa tullut tekemään; uimaan. Hupsis. Prinsessa sukelsi pojan viereltä veteen, uiden altaan päähän pitkin vedoin ja sitten takaisin, jääden kellumaan selälleen veteen ensin vilkaistuaan Frediä flirttaillen.

Söpöä? Fredistä se ei ollut yhtään söpöä. Hän olisi voinut hävetä silmät päästään teksteille, mutta tyttö sanoi tykkäävänsä - sittenhän se meni hyvin. Frediä alkoi naurattaa. Olisihan pitänyt arvata että manikyyri kävi Cherien kotona "Niimpä tietysti." Olihan Brookseillakin omat ylellisyytensä. Kokit, siskon ja äidin omat kampaajat, meikkaajat ja kerran viikossa käyvä kosmetologi. Lisäksi äiti ja tytär kävivät hieronnoissa, vartalon hoidossa ja yhdessä salilla. Sillä aikaa Fred hoiti omia asioitaan. Unohtamatta siivoojia, isän "puhelin vastaajaa" ja Fredin omaa koiran lenkittäjää.

Fred värähti hieman tytön sivellessä hänen vatsalihaksiaan. "Pakkohan se on. Eihän muuten pysyisi kunnossa. Ja pitää treenata monta kertaa viikossa että pysyy joukkueessa." Fred vastasi "Aamusti yleensä lenkki ja iltapäivisin salilla tai harkoissa. On kiva olla edustusjoukkueessa" Poika virnisti. Sehän oli mahtavaa. Tytön sukeltaessa pois Fred jatkoi tavallisesti uimistaan. Kääntyessään toisesta kulmasts tämä ponkaisi kovaa toiseen päätyyn. "Hmm... Haluisitko tulla kahville uimisen jälkeen? Ellet mene takasin tunnille." Fred ehdotti ja punastui hieman, mutta huomaamattomasti.

Fredin kertoillessa jostakin treenaamisestaan, koulun kuningatar alkoi pikkuhiljaa kyllästyä. Cherien mielenkiintoa oli pidettävä koko ajan yllä joillakin pikkuasioilla, sillä hän kyllästyi todella helposti ja nopeasti. Nytkin hän alkoi tylsistyä kun puheenaihe ei pyörinyt missään hänen mielestään mielenkiintoisessa aiheessa, kuten esimerkiksi hänessä itsessään. Vaikka Cher itse oli kysynyt toisen treenaamisesta, hän oli odottanut lyhyttä vastausta jonka jälkeen huomio olisi kiinnittynyt takaisin häneen. Fred ei itseasiassa vaikuttanut olevan kovinkaan kiinnostunut neiti Hayesista, joka ärsytti häntä suuresti. Hän ei tosiaankaan aikonut roikkua kenessäkään, ja yrittää pitää toinen kiinnostuneena, kiinnostus Cherieen piti tulla luonnollisena. Oli esimerkiksi todella törkeää että Fred vain jatkoi normaalisti uimistaan kun hän sukelsi kiusaavasti pois.

Prinsessa polki vedessä paikallaan ja oli jo lähtemäisillään, kun poika kysyikin häntä kahville ehkä hivenen ujohkon oloisena. Cherie kohotti kulmaansa ja hymyili Fredille hurmaavasti.
"Ehkä, jos sä pidät mut tarpeeksi kiinnostuneena", vaaleaverikkö totesi hymyillen, liukuen helposti vedessä lihaksikkaan nuorukaisen luo, laskien kätensä taas kevyesti toisen rintakehälle. Hän todellakin halusi että Fred viihdyttäisi häntä tarpeeksi täällä, tai mikä ettei vaikka jossain muuallakin, mutta Cherryn täytyisi viihtyä että hän suostuisi lähtemään kahville.

Fred hymyili ja kietaisi kätensä tytön ympärille. "Jos sua pitäis viihdyttää..." Poika kysyi ilkikurisesti. Painaen nenänsä tytön olan kuoppaan ja alkoi hiljalleen siirtyä tytön kasvoihin. Ujous oli lähtenyt viemäriin ja Fred tunsi olonsa paljon rohkeammaksi. Näykkäisten kevyesti prinsessan korvanlehteä ja alahuulta poika kohotti päänsä, Hymyillen leikkisästi tytölle.

"Kerroppas mitä haluaisit?" Fred kysyi tytöltä painaen tämän lähemmäs itseään.