How easily all the beautiful turns into chaos.

Kuusi kultapojan täydellisintä kuukautta koko hänen tähän astisessa elämässään. Tasan kuusi kuukautta sitten Ciel oli törmännyt ja kirjaimellisesti törmännyt jätkään joka oli kirjaimellisesti vienyt häneltä jalat alta. Tasan puolivuotta sitten hän ja tuo jätkä olivat alkaneet seurustella ja Ciel pystyi rehellisesti sanomaan että se oli ollut hänen elämänsä parhainta aikaa. Aiden oli parhain poikaystävä mitä saattoi toivoa, sen lisäksi että skeittari oli syötävän hyvän näköinen, sen luontoisia ihmisiä oli liian harvassa. Ciel kykeni sanomaan olevansa onnekas, ainut häiritsevä musta täplä heidän suhteessaan oli Aidenin kaksoisveli Damon joka ei ollut lämmennyt ajatukselle Cielistä oikein missään vaiheessa. Kermalaista se harmitti, hän olisi mielellään halunnut ystävystyä tuon pojan kanssa, ihan vain senkin takia että he sattuivat tietyistä syistä viettämään Aidenin kanssa aikaansa melkein aina heillä eikä Cielin kotona ja Damon sattui olemaan hyvin kotona viihtyvää sorttia. Ciel ei ollut tähänkään päivään asti löytänyt muuta yhteistä hänessä ja Damonissa kuin sen että he olivat molemmat yllättävän riippuvaisia Aidenista ja sen että he olivat molemmat melko musikaalisia. Blondi oli kuullut Damonin useita kertoja soittelevan pianoa siinä missä Ciel välillä vingutti viuluaan, tietenkin se saattoi olla Damonin suhteessa kyse ihan geeneistä koska Aidenkin soitti kuitenkin kitaraa ja jopa kehuttavan hyvin. Nyttemin Ciel oli kuitenkin aktiivinen tanssin harjoittaja ja viulu oli jäänyt pölyttymään kaappeihin.

Kermalainen rötkötti pitkin pituuttaan suuren huoneensa leveällä sängyllä, hän oli kotonaan ja puhui puhelimeensa ja kuten arvata saattaa, Aidenin kanssa.
"mä ihan tosi haluan ostaa sulle auton, jonku nopeen ettei sua tarvi aina venailla honey" Poika lepersi puhelimeen kuin koiranpennulle. Aiden oli tulossa heille, mikä oli sinäänsä hyvin harvinaista, eivätkä pojat aikoneet olla heillä koko iltaa, olihan nyt heidän puolivuotispäivänsä ja puolivuotta oli kuitenkin melko pitkä aika joten heillä oli aivan erityisiä suunnitelmia sen illan varalle.
"juu juu, tuu nyt äkkiä. Rakkaus ei odota..." hentoa naurua "...heihei salarakkaani" Hän puhui siirappisella ja lempeällä äänellä kunnes sulki puhelimen ja virnuili katolle. Sulkien silmänsä ja kääntäen vierellään lojuvasta kaukosäätimestä kaijuttimista kuuluvaa musiikkia isommalle, yllään hänellä oli vain musta t-paita ja lököt valkoiset farkut.
"ei voi olla totta!" kuului heleä tytön ääni oven suusta, Cielin pikkusiskon, Cecilian hennon vartalon livahtaessa salamanopeasti isoveljen sänkyyn ja tuo kömysi veljensä pään yläpuolelle.
"kuullosti ihan siltä kuin oisit soittanu rakkaalles "joo joo pusipusi rakastellaan kun tavataan" " Tyttö nauroi ja matki taitavasti veljensä hieman matalaa ääntä.
"älä viitsi!" Ciel punastui ja nousi istumaan kunnolla, vilkaisten olkansa yli siskoaan ja näyttäen tuolle lapsenmielisesti kieltään. "kyllä sä tiedät ettei me.." poika mutisi vaivaantuneena ja jätti keskustelun yksinkertaisesti kesken, noustessaan ylös vuoteeltaan ja suoristaessaan paitansa helmat kunnolla, harpoen sitten sohvan ohi kohti parveketta josta avautui näkymä heidän takapihalleen.

Cecilia hymähti hennosti, suoristi sitten toppinsa helmat ja tuli sitten parvekkeen ovelle Cielin livahtaessa sen kaiteille nojailemaan, tyttö taivutti sievästi päätään ja hymyili veljelleen.
"te olette ihania, ihan tosi, yhdessä te ootte täydellisiä" Scenen alku virnisti ja asetti kädet puuskaan rintakehälleen katsellen veljeään musiikin pauhatessa yhä täydellä voimalla hänen takanaan. Ciel pyöräytti silmiään, käänsi selkänsä ulkona avautuvalle näkymälle ja katsoi kohti pikkusiskoaan vetäen kasvoilleen virneen ja matkien toisen asentoa aivan huomaamattaan.
"kyllähän mä sen nyt tiedän" kermalainen totesi itsekkäästi ja kohotti nokkaansa kohti taivasta, saaden siskonsa nauramaan heleästi. Ciel rakasti sitä naurua, rakasti siskoaan niin kuin siskoa piti rakastaa ja tuli tuon luokse, ajoi tytön takaisin sisälle perässään ja sulki sitten parvekkeen oven takanaan. Kelaten yhden kappaleen ohi toiseen, vähän parempaan, vilkaisten sitten kelloa. Okei hän oli ihan äsken vasta soittanut Aidenille mutta ei ollut kiellettyä odottaa rakastaan niin palavasti eihän. Cecilia pyrähti takaisin pojan sängylle, kaatui siihen mahalleen makaamaan ja asetti kädet päänsä alle, katsellen veljeään hymyillen.
"Aiden on niiiiiiiiin uskomaton, miksei mulla vois olla samanlaista poikaystävää" tyttö huokaisi ja sai veljeltään mulkaisun jota seurasi leveä virnistys. "juuri siksi koska Aidenia on vain yksi ja se Aiden on mun" Ciel totesi yksinkertaisesti ja istuutui sohvan nojalleen virnuillen, toivoen ettei kumpikaan vanhemmista huomaisi Aidenin tuloa ennen häntä. Poikaa ärsytti se kun vanhemmat alkoivat nyhtää tietoja irti hänen kavereistaan heti kun nuo astuivat sisään heidän taloonsa.

Aiden naurahti keveästi puhelimeen. "no etkä sä mitään autoa osta, hölmö. sulla oo semmoseen varaa." Hän virnisti, vaikka tiesi hyvin, että Cielillä olisi varaa vaikka kymmeneen autoon jos hän halusi. Poika istui pelkissä kalsareissaan sängyllään, pyyhe hartioilla, hän oli juuri ollut suihkussa kun hänen rakas blondi kermaperseensä oli soittanut. Poika haukotteli hennosti ja kaatui selälleen sängylle makoilemaan, tosiaan, jo kuusi kuukautta. Aika oli tuntunut menevän kamalan nopeasti, nämä kuusi kuukautta olivat olleet Aidenin parasta aikaa. "joojoo herkkuperse, tuun niin nopeaa ku pystyn. Mutta ei oo mun vika et sä asut siel porvari alueella ja mä tääl köyhien seassa." Hän naurahti puhelimeen ja haroi hiuksiaan, kuunnellen toisen täydellistä ääntä, jota hän rakasti. Okei, Aiden ei asunut missään köyhien seassa, mutta siltä se tosiaan välillä tuntui Cieliin verrattuna. "rakastan sua." Brunette kuiskasi vielä puhelimeen, kunnes sulki puhelin ja jäi hetkeksi vain siihen makoilemaan, hymyillen katolle.
Hetken kuluttua Aiden nousi istumaan ja siitä seisomaan ja alkoi kuivata märkiä hiuksiaan pyyhkeeseensä. Hetken kuivausoperaation jälkeen, pyyhe viskottiin lattialle ja Aiden katsoi sekaista märkää pehkoaan peilistä ja virnisti peilikuvalleen, kadoten kylpyhuoneeseen ja alkaen föönillä kuivata hiuksiaan. Se kävi nopeasti, olihan Aidneilla lyhyet hiukset. Hetken poika harjaili hiuksiaan ja suihkutti vähän lakkaakin, tänään piti olla täydellinen. Aiden palasi huoneeseensa ja vilkaisi kelloa. Alkaen sitten repiä vaatteita vaatekaapistaan kunnes vetäisi mustan hihattoman paidan päälleen sekä kauluspaidan, jonka hihar oli vääritty kyynerpäihin. Poika oli liian laiska siihen, että olisi napittanut kauluspaitaa kiinni. Ja Ciel olisi kuitenkin napittanut sen auki enemmin tai myöhemmin. Brunette vetäisi vielä tumman siniset lököttävät, joistain kohdista hiukan revenneetkin farkut jalkoihinsa ja antoi niiden peittää vähän yli puolet perseestä. Vielä vyö pitämään housuja halutussa kohdassa ja poika alkoi olla valmis.

Aiden vilkaisi puhelintaa ja samalla sen kelloa, hänellä oli mennyt jo liikaa aikaa, hän halusi nopeasti Cielin luokse. Poika oli jopa ostanut lahjan, varmasti Cielille mieluisan ja todella kalliinkin itse asiassa. Paketissa komeili iPod sekä skullcandyn kuulokkeet. Aiden oli niin varma että Ciel tykkäisi, olihan Aiden vielä ladannut iPodin Cielin lempimusiikilla ja sellaisella musiikilla, mihin tahtiin Cielin oli hyvä tanssia. Aiden oli aina pitänyt tanssia tyttöjen juttuna, mutta kun hän oli pari kertaa käynyt katsomassa Cielin harkkoja, oli hän tajunnut, että ei se ollutkaan vain tyttöjen juttu. Ciel oli mahtava tanssija, parempi kuin moni tyttö, joiden Aiden oli nähnyt tanssivan. Poika ei toki ollut unohtanut Ceciliaakaan, tuota suloista scenen alkua, josta oli tullut tärkeä myös Aidenille. Poika oli ostanut tytölle myös skullcandyn kuulokkeet tosin erilaiset kuin Cielille. Aiden vilkaisi yöpöydällään olevaa kuvaa, joka oli otettu hänestä ja Cielistä pari kuukautta sitten, pojat näyttivät siinä kuvassa bestiksiltä, mutta parempi näin, täti oli nähnyt sen kuvan monesti ja jos kaksikko olisi suudellut kuvassa.. Aiden olisi lähetetty takaisin kotiin vanhempien hoiviin. Aiden tajusi ajan kuluvan koko ajan, hän vetäisi mustat tennarit jalkoihinsa, tunki kännykän taskuunsa ja nappasi laukun olalleen. Laukussa oli vähän evästä, kuten suklaakuorutteisia mansikoita, pullo kermavaahtoa sekä kaikkea muuta. Toiselle olalleen poika nosti kitaransa hihnan, jossa roikkui Aidenin kitara. AIden rakasti soittaa kitaraa Cielille ja nyt olisi erityinen päivä vieläpä soittaa, ehkä brunette saisi Cielin tanssimaan kitaransa tahdissa.. ehkä. Poika käveli alakertaan ja mietti hetken, kirjottaisiko lapun Damonille, mutta totesi sitten että se olisi turhaa, Damon tietäisi kyllä missä Aiden olisi.

Aiden nappasi skeittilautansa käteensä, onneksi ulkona ei nyt satanut. Poika astui ulos ovesta, lukitsi sen takanaan, heitti skeittilaudan maahan ja hyppäsi sen päälle, lähtien lautailemaan kohti Cielin taloa. Matka kesti jonkun aikaa, pian Aiden pysäytti Cielin pihaan ja polkaisi laudan käteensä, käveli ovelle ja soitti ovikelloa, veti tyynen ja rennon hymyn kasvoilleen. Pian Cielin äiti tuli avaamaan, ei kovin tyytyväisen näköisenä. "päivää Rouva Griffin, onkohan Ciel kotona." Aiden virnisti mahdollisimman suloisesti. "hän on huoneessaan." Vastattiin brunetelle takaisin, Aiden pääsi sisään ja jätti kenkänsä siististi eteiseen ja luikki sitten varoen yläkertaan, kuunteli Cielin oven läpi musiikkia hetken. Poika naurahti hennosti ja avasi oven. "Oliko ikävä ?" Aiden virnisti hennosti, laskien kitaran ja laukun maahan, sekä Skeittilaudan jota hän oli kantanut kainalossaan. Brunette käveli Cielin luokse, kietoi kätensä tuon ympärille ja suuteli poikaa rakastuneesti. "hyvää puolvuotis päivää rakas." Hän kuiskasi toisen huulille hymyillen lempeästi ja romanttisesti.

Ciel valui malttamattomana sohvan nojan yli ja katseli kelloa ylöspäin roikkuen sohvalla niin että jalat oli sohvan selkänojan yli ja pää roikkui kohti lattiaa. Tuon ilmeestä näki ettei hän jaksanut odottaa, toisella kesti liian kauan. Poika murahti itsekseen ja kapusi sohvalle sivistyneesti istumaan, haroen hiuksensa takaisin kuntoon ja kuunteli puolella korvalla huvittuneen pikkosiskonsa naurua.
"ei voi kestää" poika mutristi huuliaan ja vilkaisi sitten Ceciliaa kohden joka oli kääntynyt selälleen ja kohautti hymyillen olkiaan, toinen oli niin positiivinen persoona että sai Cielin aina hymyilemään, silloinkin kun pojalla meni todella huonosti Cecilia oli auttamassa häntä hymyilemään.
"no, eihän Aidenkaan oo mikään supermies" Cecilia huomautti jotenkin pistävästi naurahtaen.
"voisi olla..." Ciel mutisi siskolleen vastaukseksi ja nousi ylös, ai mitenkä niin hermostunut ? Hän ei vain malttanut odottaa että näkisi toisen, sen hymyn, ne silmät, ne kasvot.. Kermalaisen sisko naurahti huvittuneena huomatessaan Cielin vaipuneen jälleen omiin haaveisiinsa.
"lakkaa kikattamasta" Poika tokaisi närkästyneesti ja sai Cecilialta hymyn vastaukseksi. Poika kuunteli kuinka kappale vaihtui toiseen, istuutui takaisin tuolin selkänojalle ja alkoi epähuomiossa heiluttaa jalkaansa musiikin tahtiin, se oli aina sellaista, hän rakasti tanssia niin paljon että melkein teki sitä vahingossa, hyvän kappaleen soidessa.

Poika oli noussut ylös, kiertänyt huoneensa kerran ja jopa siskonsa pyynnöstä suostunut tanssimaan että keskittyisi välillä muuhunkin kuin siihen kelloon. Nyt hän oli rauhoittunut puhelemaan pikkusiskolleen sängyn päälle istumaan ja katseli Ceciliaa joka ei ollut vaihtanut paikkaansa mihinkään, kun ovi kävi. Kermalainen nousi pystyyn nopeasti, hän oli miljoona kertaa kertonut vanhemmilleen ettei huoneeseen ollut asiaa koputtamatta, mutta tuolle jätkälle hän ei ollut koskaan viitsinyt vaivautunut sanomaan asiasta, eikä vaivautunut nytkään.
"Kehtaatkin kysyä!" Ciel tokaisi Aidenin livahtaessa sisään hänen huoneeseensa, hittolainen, kuka sen oli päästänyt sisään, miksei hän ollut taaskaan kuullut ovikelloa.
"Sä et muutu yhtään puolessa vuodessa, esität vieläkin itsestään selviä kysymyksiä" poika nurisi ja seurasi kuinka toinen sulki oven, laski kamat maahan ja tuli hänen luokseen. Kermalaisen kädet kietoutuivat Aidenin niskan ympärille, löysivät tutun paikan mistä hypistellä pojan niskahiuksia. Nopeasti pojan silmät katsahtivat toisen omia ennen kuin he suutelivat. Toisen huulien tuttumaku sai Cielin rentoutumaan, he suutelivat pitkään, rakastuneesti, virheettömiä suudelmia ja kermalaisen suklaanruskeat silmät suljettuina. Hitaasti Ciel raotti silmiään, kohtasi toisen katseen ja painoi otsansa toisen omaa vasten, hänen teki suorastaan mieli itkeä onnesta hänen katsellessaan poikaystävänsä täydellisiä kasvoja. "rakastan sinua" tuo kuiskasi ja sulki hymyillen silmänsä.

Cecilia oli noussut polvilleen sängyllä ja katseli poikia hymyillen tyytyväisenä pää aavistuksen kallellaan, tuo suoristi jalkansa ja istuutui kunnolla sängyn reunalle, vilkaisten Aidenia.
"aww..." tyttö virnisti ja naurahti sitten hennosti "hyvän näköinen tänään kuten aina" Cecilia totesi sitten Aidenille ja hymyili pojalle omaa kirkasta hymyään. "ja onneksi olkoon nyt sitten, rakastavaiset.. pusipusi ja halihali, älkää musta välittäkö" Tyttö totesi sitten kuin muina miehinä.
Cielin naama venähti ja tuo siirsi katseensa Ceciliaan, Aidenin tultua hän oli aivan unohtanut että tyttö edes oli siinä. Hänen kätensä liukuivat hitaasti Aidenin niskan takaa pojan selän ympärille ja poika painoi pari senttiä hitusen skeittaria lyhyempänä päänsä tuon olalle ja veti tuon tuoksua keuhkonsa täyteen. "mmmn.. suihkunraikas mieheni" tuo mutisi toisen kaulalle ja suukotti paljasta kaulaa hennosti hymyillen tyytyväisenä itsekseen.

Aidne oli todellakin kaivannut toisen huulia, hän kaipasi niitä aina vaikka olisi suudellut toista vasta pari sekunttia sitten. Poika siveli toisen slekää käsiään ja hymyili toiselle lempeästi. Brunette nosti katseensa Ceciliaan ja virnisti. "Kaunis tänään, kuten aina." Hän totesi toiselle takaisin ja laski katseensa taas Cieliin, nosti toisen kätensä sivelemään blondin hiuksia hellästi. "mulla on sulle lahja." Poika kuiskutti toisen korvaan ja näykkäsi Cielin korvanlehteä hellästi. "vaikka mä olenkin jo lahja itsessäni." Hän vitsaili toiselle ja naurahti toisen korvaan, hän halusi vain jäädä siihen halaamaan Cieliä, poikaa jota hän rakasti. "hitto.. kuus kuukautta sitten mä törmäsin suhun. tuolla samaisella laudalla, jolla tulin tänään. se on mun onnen lauta." Aiden kertoi ja naurahti, virnistäen sitten suloisesti. Hän ajoi tuolla laudalla vain cielille ja sieltä kotiin, muuten hän varjeli tuota lautaa ja ihme ettei suudellut tuota lautaa silloin kun kaipasi omaa pikku blondiaan.
Brunette suukotti toisen hiuksia ja päästi hitaasti irti, tuli halaamaan Ceciliaakin, mutta vain aika nopeasti, Cecilia oli hänelle vähän kuin pikkusisko. Aiden huomasi haluavansa heti taas halailemaan Cieliä, mutta esti itseään, muuten hän roikkuisi koko illan Cielissä kiinni. Poika käveli laukulleen, avasi sen ja nosti lahjapaketin sieltä, tuli hymyillen Cielin luokse ja pjensi paketin toiselle. "oot paras jätkä koko universumissa, rakastan sua." hän hymyili ja suuteli Cielin huulia vielä kerran, janoisena ja hellästi, rakastuneena. Irroten sitten Cielistä, jotta toinen saisi avata lahjansa rauhassa.

"enkä mä tietty suakaan unohtanu. vaik sul ei olekkaa synttärit tai mitää, mut olipa vähän ylimäärästä rahaa mukana.." Poika naurahti Cecilialle ja haki laukustaan paketin myös tytölle, painoi suukon toisen otsaan hyvin isovelimäisesti ja kääntyi sitten katsomaan Cieliä, toivottavasti toinen nyt tykkäisi lahjasta.
"sun äiti ei näyttänyt taaskaan hyppivän riemusta kun tuli avaamaan oven." Aiden naurahti pienesti, ei se häntä sinänsä haitannut, eihän Damonkaan tykännyt Cielistä, joten oli kai ihan reilua että Cielinkin kotona oli ihminen tai ihmisiä jotka eivät pitäneet hänestä. Aiden tajusi ettei ollut koko päivänä polttanut yhtään tupakkaa, poika kaivoi askin taskustaan ja laittoi yhden tupakan huuliensa väliin, virnisti Cielille. "käyn sauhuttelemassa, nauti lahjastas." hän virnisti, käveli Cielin ohitse ja läppäsi toista perseelle kuin huomaamattaan, avasi parvekkeen oven ja meni nojailemaan kaiteeseen, sytyttäen ensin tupakkansa. Poika nojautui kaiteeseen ja veti savua henkeen, päästi hitaasti ulos ja huokaisi syvään, hymyillen. Brunette sulki silmänsä ja nautti siitä pienestä tuulen vireestä joka heilautti pojan hiuksia ja kauluspaidan helmoja, Aiden veti taas savua keuhkoihinsa ja päästi savut nenänsä kautta ulos. Viiden minuutin kuluttua hänen tupakkansa oli palanut jo miltein loppuun, poika pudotti sen maahan ja talloi sen, potkaisten tumpin vähän kauemmas, poika palasi sisälle ja sulki parvekkeen oven perässään. "mitä tykkäät ?" Hän hymähti Cielille ja rojahti istumaan toisen sohvalle.

Cecilia hymyili pojalle viehkeästi, pieni puna kohosi kehuista tytön poskipäille ja Cielin teki mieli häätää tyttö pois huoneestaan jotta saisi olla Aidenin kanssa kaksin, mutta tietenkään hän ei tehnyt niin. Blondi värähti toisen hampaiden koskettaessa hänen korviaan, tuo heilautti automaattisesti päätään ja tiukensi otettaan pojan ympäriltä.
"hemmetti sua" poika kirosi ja veti päätään kauemmaksi niin että näki toisen silmät, katseli niitä kirkkaan sinisiä tuikkivia silmiä ja virnisti toiselle hennosti.
"tajuatko sä taliaivo ettei mulla ole sulle mitään muuta kuin tämä..." kermalainen marmatti ja antoi käsiensä liukua sitten oman kehonsa yli. Toinen saisi nyt pärjätä sillä, kyllähän Cielillä olisi ollut varaa ostaa toiselle vaikka koko maailma, mutta jostain syystä se aina päätyi niin ettei hänellä meinannut olla toiselle yhtään mitään. ".. en mä tarvi lahjoja, mä tarvin sut" poika tokaisi sitten ja suuteli toisen huulia nopeasti, siirsi sitten katseensa toisen lautaan ja hymähti, ensimmäinen skeittilauta jonka päällä hän oli koskaan seisonut niin että se oli ollut liikkeessä. "ai tuo sama jolla meinasit tappaa mut" blondi naurahti vitsikkäästi ja katsoi taas Aidenin silmiä toisen irrottaessa. "kiitän lautaas ja sun idiootteja kavereita" hän hymyili ja päästi pojasta hennosti irti.

Cecilia hymyili, halasi poikaa hennosti takaisin ja katsoi sitten toisen touhuamista. Aiden oli uskomattoman poika. Tyttö virnisteli toiselle hennosti ja istui sitten siveliäästi sängyn reunalla, tietenkään hänellä ei käynyt mielessäkään että Ciel olisi ehkä halunnut hänestä jo eroon.
Aiden puikahti hakemaan hänen lahjansa ja Ciel piti silmällä mitä muuta toisen laukun sisältä löytyi, kermalainen pyöräytti silmiään ja naurahti hennosti napatessaan lahjan toiselta, ja nosti päänsä juuri parahikseen toisen suudellessa häntä. Blondi nojautui lähemmäksi toista ja suuteli takaisin, antoi kielensä lipaista hennosti Aidenin huulia. "kiitos" poika huokaisi ja katsoi kuinka
Pian Ceciliallekkin kiikutettiin paketti ja tyttö oli aivan myyty "ei sun ois tarvinnu, meillä on rahaa muutenkin niin paljon että saan kyllä mitä haluan" Tyttö naurahti ja katsoi Aidenia säteillen, kiittäen kuitenkin ja alkaen sitten repiä pakettiaan auki.
"Eihän se koskaan" Ciel tokaisi sitten Aidenille niin epäkohteliaalla äänensävyllä että saattoi huomata hänen taas vähän aikaa sitten riidelleen vanhenpiensa kanssa, ties mistä typerästä asiasta. Saaden sitten paketin auki, ei hemmetti. Hymy nousi pojan huulille, tuon katsellessa sädehtien toisen ostamaa lahjaa. Hänen teki mieli kirota toinen maasta taivaisiin, ei tuon olisi oikeasti tarvinnut. Ciel hätkähti toisen läpsäistessä häntä perseelle, poika mulkaisi Aidenin takaraivoa pahasti "senkin..." kermalainen tuhahti sitten eikä voinut olla hymyilemättä toisen kadotessa ulos.

"KATO MITÄ MÄ SAIN" Cecilia suorastaan kiljui, hän oli saanut paketin auki ja tunkenut kuulokkeet päähänsä niin ettei edes kuullut kunnolla. "mä haluun kokeilla näitä!" tyttö tokaisi Cielin katsoessa häntä hivenen vaivaantuneena. "mulla on hienommat" poika näytti siskolleen kieltään ja availi Ipodin pakettia jotta saisi laitettua laitteen kuuntelu kuntoon, ensimmäisenä tuo kuitenkin selasi kappalelistan hymyillen läpi.
"mitä tykkäät ?" Ciel matki poikaystävänsä äänen sävyä ja laittoi kuulokkeet kaulalleen, kavuten sohvan nojan yli toisen vierelle istumaan, kääntyen melkein kokonaan kohti Aidenia ja suikaten suukon tuon poskelle.
"rakastan näitä.." blondi naurahti ja piti katseensa Ipodissaan jota hypisteli kuin jotain uutta lelua, käänteli ja katseli sitä tarkkaan, selasi kappalelistaa ja vilkaisi sivusilmällä kuinka Cecilia koitti etsiä hänen stereoistaan jotain reikää mihin tökätä kuulokkeet "mene omaan huoneesees" Ciel ehdotti toisen epäonnistuessa etsinnässään. "ei hemmetti, kiitos muru ei sun ois oikeasti .. tarvinnu" poika huokaisi katsoessaan taas kohti Aidenia, laittaen Ipodin ja kuulokkeet takaisin pöydälleen eikä voinut enää itselleen mitään, koskettaen hennosti pojan kaulaa ja nostaen huulensa suutelemaan toisen huulia.
"mä voin koittaa korvata sen ettei mulla ole sulle mitään..." Blondi kuiskasi hiljaa toisen korvaan, nojatessaan kohti Aidenia sormien liukuessa toisen rintakehälle, hymyillen hitusen salaperäisesti ja katsellen toisen silmiä ujosti. Cecilia oli lakannut hääräämästä stereioiden kanssa ja katseli poikia toinen kulma koholla, tietäväinen virne kasvoillaan ja laittoi stereoiden volyymia hitusen pienemmälle. "mäpä tästä sitten lähden, kiitos Aiden" tyttö kailotti ihan vain rikkoakseen tilanteen tunnelman ihan vain julmuuttaan.

Aiden hymyili Cielille ja veti blondin pian hajareisin syliinsä istumaan, laskien kätensä toisen lantiolle. "mulle riittää et oon saanu sut." hän kuiskasi toiselle. Hän katseli rakkaansa täydellisiä kasvoja, ei edes tajunnut että Cecilia puhui jotain, ulkomaailma oli hänelle kuin sumua, Ciel oli siinä, ainoa jota hän tarvitsi. Pian kuitenkin ovi kävi ja Aiden tajusi Cecilian lähteneen, sei se häntä oikeastaan haitannut yhtään. Aiden siveli toisen lanteita hellästi ja hymyili pienesti ja romanttisesti pojalle, suukotti blondin huulia hellästi, näykkäsi alahuulta ja antoi silmiensä sulkeutua puoliksi. "..mut jos sä keksit jonku tavan korvata sen ettei sul ole mulle lahjaa... kerro toki." hän kuiskasi hiukan rivostikkin kermalaisen korvaan ja antoi toisen kätensä löytää tiensä Cielin alaselälle paidan alle.
"hmm. mul ois evästä mukana." Poika sitten virnisti ja avasi kunnolla silmänsä, katsellen Cielin suloisia kasvoja. "tykkääthän mansikoista ?" hän virnisti toiselle ja liu'utti hitaasti sen Cielin alaselällä olevan kätensä osittain toisen housuihin takaa päin ja virnisti.

Aiden nousi seisomaan sohvalta, Ciel sylissään ja virnisti toiselle suloisesti, toinen oli kevyt kuin mikä. Poika käveli toisen sängyn luokse ja heitti pojan hellästi selälleen sängylle makaamaan, kävi laukullaan ja kaivoi sieltä rasian, jossa oli suklaakuorrutteisia mansikoita. Poika otti yhden suuhunsa, tuli nelinkontin Cielin yläpuolelle ja ojensi mansikkaa toiselle, samalla suudellen blondin huulia. "toivottavasti sun vanhemmat ei kuule." hän virnisti pienesti ja suuteli rakastaan. "ensimmäinen asia millä' kutsuit mua oli helvetin idiootti.. ehkä mä olen yhä se sama idiootti." Hän virnisti hennosti ja availi hiukan silmiään, katsoen toisen ruskeita silmiä. "mutta tää idiootti rakastaa sua helvetin paljon." hän kuiskasi sitten ja sulki taas silmänsä kokonaan, laski helliä ja lyhyitä suudelmia Cielin huulille. Aiden pystyi todellakin sanomaan olevansa rakastanut, hän oli löytänyt itselleen sen oikean, Ciel oli hänelle se oikea. Brunette nosti toisen kätensä sivelemään Cielin poskea hellästi.
"mä voisin viedä sut vaikka romanttiselle illalliselle johkin kalliiseen ravintolaan ja sieltä leffaan mut mä tiiän et sä tykkäät tästä enemmän." hän virnisti taas ja avasi taas silmänsä ja katseli toisen suklaisia silmiä, täydellisiä kasvoja ja brunette nuolaisia omia huuliaan.

Aiden kuuli oven ulkopuolelta ääntä, hän pyörähti nopeasti Cielin päältä pois, vähän liiankin vauhdilla, sillä poika pyörähti alas sängyltä. "...saatana.." hän ulvahti ja nousi istumaan, hieroen kylkeään, jonka poika oli onnistunut lyömään jonnekkin. Pian Cielin äiti Rebecca avasi oven, pyykkikori käsisään, Aiden pani merkille että tuo nainen vilkaisi kulmat kurtussa Aidenin tavaroita lattialla ja sitten Aidenia joka itse istui lattialle. "..." tuo ei viitsinyt edes sanoa mitään. "toin puhdasta pyykkiä." Rebacca totesi ja laski korin sängylle ja silmäili poikia kuin olisi epäillyt jotain, Aiden katsoi toista viattomasti ja mahdollimman normaalisti, yrittäen keksiä päässään selitystä sille, miksi hän istui lattialla, jos toinen sattuisi kysymään. Rebecca kuitenkin nosti katseensa Aidenista Cieliin ja katsoi toista hetken, kunnes kääntyi ja lähti, sulkien oven perässään. Aiden huokaisi syvään. "hyvä ettei se kysynyt miksi oon lattialla, koska ainut järkevä selitys mikä mulle tuli oli se, että en tykkää tuoleista ja se tuskin ois menny sun mutsille läpi." Poika virnisti eikä vaivautunut edes nousemaan seisomaan, siinä lattialla oli ihan hyvä istua, kylkeä jomotti kamalasti ja Aiden puri hennosti huultaan.

Kermalainen lehahti punaiseksi toisen käsien löytäessä hänen paljaan ihonsa, olisihan sen pitänyt olla tuttua kauraa ja tietenkin pojat olivat kosketelleet toisiaan monet kerrat, silti Aidenin kosketus sai blondin aina punastumaan. Ehkä se johtui siitäkin etteivät he koko seurustelu aikanaan olleet harrastaneet seksiä, mikä olisi voinut olla jopa outoa kun otti huomioon että he olivat olleet yhdessä jo puolivuotta ja piti olla jo melkolailla sietokykynsä rajoilla että kesti sen. Cielille se ei ollut kuitenkaan ongelma, hän ei ollut koskaan ennenkään ollut seksuaalisesti aktiivinen joten hän ei edes tiennyt mitä olisi pitänyt kaivata, ja sen ainoan kerran kun hän oli ollut, sekin oli ollut enemmänkin raiskaus, mikä sai Cielin ehkä jopa pelkäämään seksiä tai siitä aiheutuvaa kipua. Aiden saattoi olla toinen juttu mutta skeittari ei ollut valittanut. "voisi mulla olla ehkä jotain...." Ciel kuiskasi sitten virnistäen toisen sormien hiipiessä hänen housuihinsa, wow. Poika jännittyi ja puna levisi hänen kasvoillaan tuon omien sormien liikkuessa Aidenin rintakehällä "tykkään" poika kuiskasi tuon kurottautuessa suutelemaan poikaa.
Nopeasti Aiden oli napannut hennon pojan syliinsä, Cielin käsien kietoutuessa toisen niskan taakse ja tuon kummastellessa mitä skeittarilla oli mielessä. Kun hän jo tunsikin oman sänkynsä patjan selkänsä alla, poika kohotti katseensa toiseen, makoili selällään kyynerpäihiinsä nojaten jalat hitusen levällään ja katseli kuinka Aidenin täydellinen keho kohottautui hänen ylleen nelin kontin.

Ciel oli sulaa vahaa, toinen käsitteli häntä kuin prinssiä ja tuo ei voinut olla hymyilemättä varastaessaan mansikan toisen huulien välistä, painaen suklaisen ja mansikkaisen suudelman rakkaansa huulille. Antaen sormiensa liukua toisen kyljille pojan ruskeiden silmien painuessa kiinni tuon suudellessa toista hennosti.
"Sä olet yhä se sama helvetin idiootti kuin olit alusta asti, en vedä sanojani takaisin" Poika vannotti virnistäen ja suukotellen toisen huulia "mä rakastan sua" Ciel kuiskasi toisen huulille, raotti silmiään ja antoi hiuksiensa mennä sekaisin katsoessaan toisen kasvoja ja painaen kehonsa vasten sänkyä. Toinen oli uskomaton, yllätti Cielin aina uudestaan, tuohon poikaan hän ei kyllästyisi koskaan, vaikka skeittari olikin huolimaton säheltäjä ja Ciel sai olla vahtaamassa pojan perään hän ei mitään muuta rakastanutkaan kuin tuon perään vahtaamasta. Aidenin seura oli hänelle elintärkeää, tai ainakin se tuntui siltä, jos joku nyt koittaisi ottaa Aidenin pois hänen elämästään, kaikki varmaan sortuisi. Tulisi tyhjää ja pimeää ja kylmää. Aiden oli Cielin aurinko, ilman sitä hän ei kyennyt jatkamaan. Kaksikko suuteli taas, nyt Cielin kädet olivat toisen rintakehällä, silmät suljettuina ja hän maisteli toisen huulia, liu'utti kielensä käymään toisen suussa.
"mmhn.." poika vain vastasi toiselle, hymyillen ja katsoi skeittaria silmiin. Kyllä Aiden tiesi, mistä Ciel piti, tiesi todella hyvin ja tiesi senkin ettei poika tykännyt käydä niin paljon ulkona syömässä ja leffoissa kuin tykkäsi lusia Aidenin kanssa kaksistaan jossain sohvanpohjalla sylikkäin. Se oli paljon mukavampaa.

Ciel ei kuullut oven ulkopuolisia ääniä, hänen suklaiset silmät olivat lumoutuneet katselemaan Aidenia, kunnes yhtäkkiä Aiden oli lattialla kiroillen ja ovi avautui. Ciel tajusi makoilevansa hyvin epämääräisesti sängyllään, haarat hitusen levällään ja pongahti pystyyn ja sängylle jalat ristissä mulkoillen äitiään pahasti ja kiroten samalla päänsä sisällä.
"Mitä mä olen sanonut että siihen oveen pitää koputtaa!" Poika tokaisi ja katsoi äitiään tuon vilkaistessa Aidenia, välittämättä pyykeistä jotka oli kannettu hänen sänkyynsä. "sä tiedät etten mä tykkää kun tänne tunkeillaan kun mulla on kavereita" kermalainen tuhahti kun hänen äitinsä katosi sen sileän tien ovesta ulos sulkien sen perässään ja blondi kykeni olemaan satavarma siitä että äiti tulisi vielä uudestaan sen päivän aikana.
"me ei olla täällä kauan, en kestä noita, miksei ne voisi joskus vaikka lähteä pois... muuttaa kolmeksi viikoksi ulkomaille tai jotain" Ciel parahti ja heilautti hiuksia pois silmiltään siirtäen katseensa sitten Aideniin, hymyillen tuolle vaivaantuneesti ja pahoitellen ja nousi ylös sängyltä, mönkien toisen luokse lattialle.
"mutta mä tykkäisin niistä mansikoista.. ja kermavaahdosta" Poika hymyili sitten toiselle hennosti, asettui polvilleen skeittarin eteen ja asetti kätensä toisen poskelle, sivellen sitä hennosti ja hamuten toisella kädellään mansikoita rasiasta. Poika nappasi yhden, oli ojentamassa sitä toiselle ennen kuin söi sen kuitenkin itse, vähän sotkuisesti tosin, mansikka hajosi hänen huulilleen, ja suklaata oli pojan ylähuulessa tuon kurottautuessa sitten kohti skeittaria, käytti hieman omantyyppistä tyyliä puhdistaa huulensa suutelemalla toista pitkään ja janoisesti.
"anteeksi tuota äitiä... meidän pitää olla hmm, varuillaan" poika kuiskasi sitten hiljaa avaamatta suljettuja silmiään, kietoen kätensä toisen niskan ympärille ja kömpien toisen syliin istumaan.

"....näit sen kermavaahdon ?" Brunette virnisti ja punehtui hennosti. "sillä voi tehdä vaikka mitä." Aiden virnisti toiselle kierosti.
Aiden hymyili toiselle hennosti ja katsoi pojan ruskeita silmiä. Hän yritti napata mansikan, mutta se menikin parempiin suihin, Aiden murtusti kulmiaan mutta hymyili pian taas kun toinen laski suudelmia hänelle, poika nuolaisi toisen huulilta mansikan ja suklaan pois ja virnisti rivostikkin. "jep.. epäileeköhän sun vanhemmat jotain ?" hän kuiskasi hiljaa ja katsoi taas toisen kasvoja, kietoi kätensä pojan ympärille ja huokaisi syvään. "hmm. minne me sitten mennään ? meillä on damon, sinne ei voi mennä." Poika kuiskasi toiselle ja silitteli pojan selkää tuon paidan alla. Poika nappasi toisella kädellään kameran Cielin pöydältä, suuteli poikaa huulille ja nappasi kuvan heistä. Hän virnisti hennosti, irrotti Cielin huulista ja katsoi kuvaa. "tää menee nettiin." hän virnisit ja räpsäisi kuvan Cielistäkin. "ja tää kans." hän virnisti toiselle. Räpsäisi vielä pari kuvaa toisesta, yhden cielin haarovälistä, naurahtaen rivosti. "oot seksikäs." hän virnuili ja laski suudelmia blondin kaulalle ja näykkäsi pojan kaulaa hennosti.
Huoneessa oli hiukan painostava ilma ja Aidenin teki taas kamalasti mieli tupakkaa. Poika nousi seisomaan ja nosti toisen itseään vasten, katseli rakkaansa puhtaan ruskeita, kauniita silmiä ja suuteli Cielin nenänpäätä hennosti. "mennäänkö parvekkeelle ? mansikoiden ja kermavaahdon kanssa ?" Hän virnisti viattomasti ja nuolaisi toisen huulia.

Hitaasti brunette irrotti blondista, käveli laukulleen ja nakkasi sen olalleen, tunkien mansikka paketinkin laukkuun, kävellen sitten parvekkeelle. "hmm. haluisin nähä sun tanssivan." Poika aloitti vähän vihjaille, vilkaisi toista olkansa yli. "jos mä soitan kitaraa ja sä vähän tanssisit mulle ?" hän ehdotti virnuillen ja laski laukun kaiteen viereen ja haki sisältä kitaransa, meni sitten istumaan nojaten kaiteeseen, kitara sylissään ja soitti pari sointua.
"kuusi kuukautta. nämä kuusi kuukautta ovat olleet elämäni parasta aikaa." hän huokaisi syvään ja katseli Ciliä. "tuntuu kuin mun aurinko olisi vasta noussut." hän hymyili toiselle ja ojensi toisen kätensä sivelemään blondin kermalaisen poskea hennosti. "jos en ois koskaa tavannu sua, olisin nytkin kotona luultavasti tupakalla tai jotain. mun elämä ois niiiiiiiiiiiin tylsää" hän huokaisi ja virnisti perään, soittaen taas pari sointua kitarallaan. "mitä soittaisin sulle ? ehdotuksia, babe ?" hän hymyili blondilleen ja nappasi paketista mansikan ja söi sen, hitaasti, seksikkäästi, nuolaisten lopussa huuliaan.

"no empä voinut olla huomaamattakaan" Ciel naurahti huvittuneena suukotellessaan toisen kanssa hetken, kunnes toinen alkoi huolehtia kermalaisen vanhemmista. Blondi vetäytyi pojasta kauemmaksi kohautti olkiaan ja vilkaisi ovelleen "eipä niistä koskaan tiedä, toivottavasti eivät" poika tyytyi vain mutisemaan, mikään ei olisi niin syvältä kuin se että hänen vanhempansa saisivat tietää. Kermalainen kohotti katseensa toiseen, virnisti vähän rivosti ja nautti toisen käsistä selällään.
"jonnekkin missä saadaan olla rauhassa koko yö" Poika kuiskasi ja painoi kehonsa vasten skeittaria "ilman että kukaan häiritsee... joku hotelli huone" Ciel kuiskutti ja suukotteli toisen kaulaa, hän tahtoi että toisen illasta tulisi täydellinen. Kermalainen säpsähti ja siirsi päänsä kauemmaksi skeittaristaan. "Hei! se on minun nyt kyllä perhana anna tänne" blondi nauroi ja kirosi kun toinen otti kuvia, tönäisi skeittaria jalallaan ja nappasi nopeasti kameran itselleen "haista paska" poika hymähti ja nousi pian toista vasten ylös, toinen ei malttanut hetkeksikkään päästää Cielistä irti eikä Ciel malttanut hetkesikkään päästää Aidenista irti.

Blondi seurasi toista huvittuneena parvekkeelle, kamera tietenkin mukanaan. Päivä ei poikennut muista päivistä juuri lainkaan, Aidenin kanssa oli aina samallaista yhtä ihanaa ja täydellistä mutta tämä tuntui paljon tärkeämmältä Cielistä, hän tiesi mitä illalta odottaa, se jännitti häntä hieman.
"oothan sä nähnyt miljoonia kertoja mun tanssivan" Ciel huomautti huvittuneena katsoen toista "no voinkai mä sitten sulle... pienen esityksen antaa" poika hymähti ja räpsäisi skeittarista kuvan, tuon päästyä istumaan kaidetta vasten "wow, vaihteeksi kuva missä sulla on paita päällä" blondi naurahti huvittuneena ja katseli toisen silmiä, pojan alkaessa latelemaan sulouksia huuliensa välistä. Kermalainen hymähti, sulki silmänsä ja rentoutui hetkeksi ja vetäytyi sitten kauemmaksi toisesta, ettei vahingossaakaan mistään ikkunasta tai mistään kukaan huomaisi mitä he tekivät. Cieliä ahdisti aina olla kotonaan tai pihalla tai jossain missä vanhemmat kykenivät näkemään heidät. "mmmn... rakastan sinua" tuo kuiskasi ja nappasi sitten toisesta uuden kuvan, ja toisen ja kolmannen toisen syödessä mansikkaansa. "seksikästä" Ciel matki toista ja virnisti laittaen hetkeksi kameran maahan, Aidenin ulottumattomiin.

"soita jotain .. hyvää, mitä sä osaat ? kaikkea tietenkin" Ciel naurahti ja katsoi toista, veti housut kunnolla jalkaansa seistessään suorassa pojan edessä, pistäen hiuksensa kunnolliseen asentoon ja naksauttaen selkänsä. "anna mennä vaan jotain nopeeta, turha tässä on alkaa nirsoilemaan" Blondi totesi, ulkona oli viileämpi kuin sisällä mutta Cieliä ei juurikaan haitannut Aiden lämmitti hyvin mukavasti läheisyydellään ja hymyllään ja kaikella sillä. "mitä sä haluisit mun tanssivan?" tuo sitten virnisti, kumartui hetkeksi toisen laukulle napatakseen sieltä yhden mansikan huuliensa väliin, syöden sen puoliksi ja ojentaen toisen puolen Aidenille, ihan käsillään vain. Eihän oikein muutenkaan uskaltanut "miksei mun vanhemmat voisi olla joskus kolme viikkoa jossain lomalla" poika huokaisi sitten, asetteli hiuksiaan kunnolla ja katseli hymyillen hennosti Aidenin komeita kasvoja. Nousten sitten taas ylös ja nojautuen kaiteeseen kunnes saisi musiikkia jonka tahtiin voisi tanssia.
"mmm.. hetki" ciel totesi sitten ja puikahti vielä sisälle. Stereot pauhasi vielä täysillä ja tuo kävi laittamassa volumea pienemmälle tullen sitten takaisin parvekkeelle, nojautuen oven karmeihin huvittuneena, hänen teki mieli tupakkia mutta sei nyt käynyt päinsä.

"mä osaan soittaa mitä vain." Aiden virnisti ja katseli toisen täydellistä olemustam täydellistä vartaloa..
"nopeeta ?" Poika mietti ja yritti keksiä jtoain hyvää, menevää biisiä nopeasti. "hmm. oon nähny sut tanssivan kaikkea. eniten tietty rakastan niitä tansseja, missä tanssit parin kans. mut musta tuskin on pariksi, oon iha paska tanssimaan." Brunette virnuili ja nappasi mansikan puolikkaan toisen sormista, nuolaisi Cielin sormia samalla ja virnisti. "kiitos rakkaani." hän hymyili ja nuolaisi huuliaan. "osta niille hääpäivä lahjaksi vuoden matka jonnekki. pääset niistä vuodeksi eroon, saat vuodeksi talon käyttöösi. Ja tietty Cecilian käyttöön. Ja mun käyttöön. Muuttaisin siksi vuodeksi tänne." Aiden suunnitteli ja virnisti.
Brunette nyökkäsi toiselle ja katsoi kun Ciel katosi sisälle ja laittoi stereoita pienemmälle, ihan hyvä ajatus, muuten bruneten soitto tuskin kuuluisi juuri mihinkään, kitaralla ei kuitenkaan kovin lujaa ääntä saanut. Varsinkaan jos stereot pauhasi viereisessä huoneessa täysillä.

"etkai laita mua laulamaan ?" Aiden virnisti toiselle sitten huvittuneena ja vaivihkaa veti jalallaan kameran itseään lähemmäs, nappasi sen käsiinsä ja alkoi räpsiä Cielistä kuvia. "haha. et pääse pakoon." hän virnisti ja nappasi taan mansikan laukustaan, jonka tällä kertaa söi kokonaan itse. Poika ei todellakaan halunnu jäädä kiinni, ja brunette veikkasi, että Cielin vanhemmat - tai ainakin äiti - stalkkaisi jostain ikkunasta heitä. Muutenhan Aiden olisi nytkin ollut koko ajan rakkaan pikku prinssinsä kimpussa, mutta oli liian suuri riski alkaa peuhata siinä parvekkeella.
"niin sitä musiikkia. aivan." hän naurahti ja katseli Cieliä. "eli nopeaa.." hän totesi ja hieroi leukaansa miettiväisenä, kunnes sai jonkin sortin ajatuksen ja alkoi soittamaan yhtä radiossa kuulemaansa biisiä. Se ei ollut liian hidas, eikä liian nopeas, Ciel keksisi varmasti lumoavia tanssiliikkeitä siihen biisiin, toivottavasti ei liian lumoavia. Aiden ei nimittäin halunnut alkaa kähmimään poikaystäväänsä siinä parvekkeella. Mieluiten ei olisi kähminyt toisen kotona ollenkaan, mutta täällä oltii, ei onneksi enää kauaa. Ja olisihan Aiden käytännössä voinut olla kähmimättäkin, mutta tälle pikku pervolle se oli liian suuri pyyntö. Hän oli koko sen puolivuottakin odottanut näkevänsä Cielin ilkosen alasti, tänään se vihdoin tapahtuisi.. Mikään ei pilaisi tätä iltaa. Poika soitti kappaletta ja katseli Cieliä, poika hyräili soiton mukana, laulaa hän ei alkanut, olihan Aidenilla ihan kehuttava ääni, mutta itseasiassa kukaan, ei edes Damon, ollut koskaan kuullut Aidenia laulamassa. Tällekkin brunetelle, joka oli olevinaan niin kova, oli nolostuttavaa laulaa kenenkään kuullen. Vaikka eihän siinä mitään noloa olisi pitänyt olla.

Kun tarkemmin ajatteli, Aiden tiesi kaiken Cielistä. Mutta Ciel ei kaikkea Aidenista. Kuten se, että Aiden oli menettänyt poikuutensa omalle veljelleen, omasta tahdostaan ? Ei, sellaista asiaa ei kerrottu poikaystävälle, Ciel järkyttyisi siitä varmasti niin pahasti, että tuskin haluaisi nähdä Aidenia enää ikinä. Ja sitä riskiä burnette ei ottanut.


olen pahoillani tekstin laadusta, taitaa olla vielä vähän kuumetta.. |''D

Ciel nyökkäsi toisen kysellessä häneltä musiikista, Aidenin siniset silmät tuijottivat hänen vartaloaan lakkaamatta ja se piti virneen kermalaisen kasvoilla, tuon ristiessä kädet rintakehälleen ja katseli poikaystäväänsä huvittuneena.
"kuullostaisi hyvältä idealta, paitsi että vanhemmat passittaisivat mut ja systerin jonnekin mummolaan koko vuodeksi ja antaisi tarkat säännöt mitä me saadaan ja mitä me ei saada tehdä" Blondi tuhahti sitten ja naksautti niskansa astuessaan ulos parvekkeelle sulkien puoliksi parvekkeen ovea perässään ja astui peremmälle parvekkeelle, vilkaisi kaiteen yli alas kohti uima allasta. Toisinaan blondille tuli mielihalu hypätä suoraa parvekkeelta altaaseen mutta se olisi saattanut tuntua hyvin ikävältä eikä allaskaan ollut tarpeeksi syvä sellaiseen hullutteluun.
"voisin laittaakkin, mutta ehkä mä tänään säästän sut siltä nöyryytykseltä" Ciel virnisti ja katsoi Aidenia sivusilmällä, Aiden oli niin hellyyttävä, ihana, unelma. Pitihän skeittariakin välillä hemmotella ja Ciel kyllä osasi tehdä sen jos vain tahtoi, siinä se sitten olikin, tietenkin Aiden oli poikaystävänä poikkeus, omaa poikaystäväähän sai aina hemmotella.

Ciel irvisti kameralle ja koitti napata sen skeittarin kynsistä.
"AJ MOKOMA HIRVIÖ !!" poika kiljaisi sitten kun salamavalo taas otti räpsähtääkseen, blondi käänsi selkänsä kameralle ja kuuli Aidenin nauravan itsekseen "pistetään nyt vaan tanssiksi" kermalainen mutristi huuliaan mutta tietenkään Aiden ei pystynyt näkemään sitä hänen takaraivon läpi. Toinen alkoi viimein soittaa musiikkia, Ciel naputteli kevyesti jalallaan tahtia, niinkuin teki aina kun musiikki oli sellaista joka otti jalat alleen eikä blondin jalkoja ollutkaan kovin vaikeaa vietellä tanssimaan. Hetken päästä kappale tunnistettiin ja Ciel aloitti jollain yksinkertaisilla liikkeillä, pyörähti ympäri ja piti tiukasti katseensa pois Aidenista, hän ei halunnut että hänen keskittymis kykynsä häiriintyisi tanssiessa ja Aidenin oli aivan liian, aivan kielletyn helppo häiritä kermalaisen keskittymiskykyä. Cielillä ei menyt kauan päästä vauhtiin, hän hallitsi kehonsa täydellisesti, liikkutteli kehoaan viettelevästi ja notkeasti, hymyillen itsevarmana jokaisesta liikkeestään. Koska kappale oli radiosta tuttu, pystyi poika tekemään kaikkea hauskaa aina musiikin tahtiin ja pikkuhiljaa tuo alkoi hikoontuakkin hiukan. Antaen katseensa liukua vahingossa tai vähemmän vahingossa, kerran jos toisenkin Aideniin vaikka hän oli koittanut itseään estellä. Toinen näytti keskittyneeltä ja hyvältä soittaessaan, Ciel liikautti härnäävästi lantiotaan, astahti hitaasti toisen eteen ja kumartui poikaa kohden, hipaisten sormien päillään toisen ohimoa ja poskea ja hypähtäen sitten ketterästi kauemmaksi, vilkaisten nopeasti ikkunoihin ja jatkaen tanssimista aina kappaleen loppuun asti.

"Kiitoksia kiitoksia" Blondi virnisti lopettaesaan ja nojautuen sitten parvekkeen kaiteeseen, katsellen Aidenia virnuillen silmiin, hän toivoi lumonneensa toisen kuin käärmeen, mikään ei ollut hauskempaa ja palkitsevampaa kuin härnätä skeittaria. Ciel heilutteli kevyesti mustan t-paitansa helmaa ylös ja alas niin että hänen sievä alavatsansa vilahteli hitusen, ihan vain lievittääkseen kuumuuttaan ja katsoi sitten Aidenia "soitit hyvin kuten aina" blondi virnisti sitten toiselle kohteliaasti ja kävi nappaamassa kourallisen mansikoita itselleen, nojautuen sitten takaisin kaidetta vasten ja alkaen syödä niitä yksi kerrallaan härnäävän hitaasti.

Aiden oli aivan myyty. Hän vain katseli rakastaan, tuon sulavia liikkeitä, hymyili lempeästi tuolle.
Poika laski kitaransa ja tuli Cielin taakse seisomaan, kietoi kätensä pojan ympärille takaa päin ja suukotti tuon niskaa. "hgn.. senkin seksikäs pirulainen.." hän marisi ja liu'utti toisen kätensä Cielin paidan alle, tuon vatsalle ja kosketteli pojan vatsaa sormillaan. "rakastan sua kulta." Aiden kuiskasi toisen korvaan hennosti, painaen kasvonsa sitten toisen niskaa vasten, vetäen keuhkonsa täyteen pojan _täydellistä_ tuoksua. Poika hymyili onnellisemmin kuin ikinä. Aiden käänsi Cielin itseään kohden, katsoi tuota ihan läheltä, syvälle silmiin, hymyillen, kunnes sulki silmänsä ja laski huulensa toisen täydellisille huulille, suuteli tuota, pitkään, rakastuneena..

Sitten se vain tapahtui.. ihan yllättäen, joku avasi Cielin huoneen oven.. Aiden ei aluksi edes kuullut sitä, mutta seuraava huuto kyllä kuului varmasti useampaankin taloon siinä lähellä. "IRTI POJASTANI !?" Vanhemman miehen ääni, Aiden säikähti ja irroitti välittömästi Cielistä. Brunette ei tiennyt mitä sanoa, ei todellakaan, Cielin isä tuijotti häntä sen näköisenä että voisi kohta murhata hänet tai jonkun toisen, miehen tullessa parvekkeen ovelle, katsoen poikia. "mitä hittoa täällä on tekeillä ?" Eric kysyi raivona, katsoen vuoron perään Cieliä ja Aidenia. ".. ei mitään ?" Aiden ehdotti siinä toivotta, että mies vain antaisi olla ja lähtisi, mutta turhaan.. "EI MITÄÄN !?" Eric karjaisi entistä vihaisemmin ja katsoi sitten Cieliä. "mitä tämä tarkoittaa ? Millainen perverssi sinusta on tullut, suutelet poikaa ! Minä en kyllä hyväksy tätä !" Mies huusi Cielille ja sitten ihan odottamatta, läppäsi omaa poikaansa täysillä poskelle, Aiden katsoi tuota, mitä helvettiä !? No oli Aidenilla tästä kokemusta, oman isän hakkaamisen kohteeksi tulemisesta, mutta hänen isänsä oli tehnyt sen _humalassa_ ! "Hei, et sä voi noin tehdä sun omalle pojalle !" Aiden huudahti närkästyneesti ja katsoi hiukan vihaisesti Ericiä, viimeinen pisara..
"Minä voin tehdä mitä haluan, tämä on MINUN kotini ! Mutta sinä, sinä et voi tulla tälle ja käpälöidä minun poikaani ! sinulla ei ole enää mitään asiaa tänne, hankimme sinulle lähestymiskiellon !" Eric karjui ja otti Aidenia olkapäistä kiinni. "Olet tahrannut perheeni maineen ! Saasta !" Mies karjui ja ravisti Aidenia ..

Valitettavasti Aiden vain sattui olevaan lähellä kaidetta ja Eric sattui olemaan voimakas... Aika tuntui hidastuvan, Aiden meni kaiteen yli ja lähti putoamaan alas.. Alas, kohti kovaa, kylmää kivetystä. Vaimea pamaus. Aiden makasi liikkumatta selällään kivetyksellä, silmät sukjettuina, verta oli hänen kasvoillaan ja hiuksissaan, sitä vuosi hänen päästään kasvoille ja maahan, oikean ranteen luu oli murtunut ja tullut läpi ihosta.. Selässä oli haavoja ja mustelmia mitkä vuosivat kivetykselle. Se oli vähintäänkin järkyttävä näky, Aiden oli ihan hiljaa, makasi siinä, mitään sanomatta, liikkumatta.. Kuin kuolleena..
Eric katsoi parvekkeelsa kohti Aidenia, hän ei katunut tekoaan yhtään, hyvä että tuostakin pojasta päästiin. "käyn heittämässä tuon pois." Mies mutisi ja lähti kohti alakertaa, tullen pian Aidenin liikkumattoman kehon luokse..

Hymy cielin kasvoilla ei ottanut laskeakseen, pojan ruskeat silmät painuivat kiinni poikaystävän käsien kietoutuessa hänen ympärilleen, kuiskaukset korvassa, kosketukset. Toisen käden liukuessa kermalaisen alavatsalle blondi ynähti.. entä jos joku näkee ? mutta Aiden ei välittänyt, tuon kasvot painautuivat toisen pojan niskaan ja hymy vain jatkoi Cielin huulilla, ja tuo antoi olla, kääntyi toista kohden, kohtasi nuo uskomattoman puhtaan siniset silmät ja suuteli toista, onnellisena siitä kaikesta mitä heillä oli.. ainakin vielä. Isän kova ääni vavahdutti Cielin varpailleen, ynähdys, mitä helvettiä tuo teki täällä ? Kermalaisen kasvoilla paistoi ärtymys kun tuo katsoi isäänsä oven suussa kulmat kurtussa. Toisen sanat tuntuivat pistoilta rinnassa eikä kermalainen voinut muuta kuin nousta isäänsä vastaan. "OLET KÄSITTÄMÄTÖN!" Poika karjaisi ja astui askeleen kohti isäänsä, suojellakseen Aidenia toiselta "Jos täällä olisi ollut tyttö en varmasti olisi ollut perverssi! senkin... " Poika aloitti mutta sai isältään iskun vasten kasvojaan.

Kermalainen horjahti kauemmaksi, piteli punoittavaa poskeaan ja katsoi isäänsä kulmiensa alta, täristen kuin haavan lehti, puoliksi peloissaan, puoleksi vihaisena. "Minä nyt vain satun olemaan tällainen! olen nyt vain aina sattunut olemaan!" Ciel tokaisi saadakseen Ericin huomion pois Aidenin sanoista, tyhmä skeittari, ole hiljaa. Isän seuraava ele sai Cielin inahtamaan ääneen "IRTI!" Poika parkaisi mutta kaikki meni sumuiseksi ja epäselväksi usvaksi. Aika pysähtyi siinä vaiheessa kun Aidenin jalat irtosivat parvekkeen lattiasta, liukuivat yli kaiteen. Blondin teki mieli huutaa, mutta ääni oli takertunut kurkkuun ja seuraavassa hetkessä hän löysi itsensä kurottamassa säälittävästi aidan yli kohti Aidenia joka tipahti hitaasti kohti laatoitusta. Ciel roikkui kaiteessa, katsoi kuinka hänen poikaystävänsä osui kivetykseen ja elämä luisui hitaasti Cielistä ulos, tyhjyys tuli aivan yhtäkkiä ja kyyneleet kirposivat kermalaisen ruskeisiin silmiin kun toisen komeat kasvot peittyivät vereen, oliko toinen... kuollut. Kuollut, Cielin oma.... ei voinut, ei Aiden tekisi sellaista. Blondi odotti että hänen isänsä tiputtaisi hänetkin alas parvekkeelta mutta ei, toinen aikoi kärrätä Aidenin pois!! Ciel kavahti takaisin parvekkeelle ja kääntyi isäänsä kohden "SINÄ SAASTA! SINÄ TAPOIT SEN!" Ciel karjui ja katsoi toista kyyneleet poskillaan, hänen teki mieli huutaa, hakata, tiputtaa isä parvekkeelta, mutta se ei ollut nyt tärkeää, sillä ei ollut mitään merkitystä.

Blondi otti jalat alleen ja kiirehti isänsä perään alakertaan, nopeampaa ja nopeampaa, toisella ei ollut mitään asiaa koskea Aideniin enää koko elämänsä aikana! Ei hänen Aideniin, liikkumattomaan, veriseen Aideniin. Poika sai isänsä kiinni, kiirehti tuon edelle ja lysähti kontalleen Aidenin ylle "ET KOSKE!" Tuo huusi ja sulki silmänsä koska ei kyennyt katsomaan Aidenia... sellainen pudotus. Cecilia oli havahtunut, tuon ääni kuului yläkerran parvekkeelta, kiljahdus oli kimakka ja Ciel kohosi polvilleen "Soita ambulanssi" Tuo pyysi sisareltaan ääni väristen, kädet täristen. Isä oli näköjään päättänyt jättää Ciel rauhaan, poskea kuumotti ja kirveli ja Ciel laski hitaasti kätensä Aidenin poskelle, hän ei itkenyt paljon, mutta itki silti, hän ei kyennyt uskomaan sitä.. Tuo kätki kasvonsa etuhiuksiin ja pyyhki poikaystävänsä poskilta verta. "ole kiltti älä mene" poika pyysi hiljaa, kuiskasi, kurottautui toisen ylle ja suuteli tuon otsaa "älä jätä mua tänne" ja kaikki meni taas usvaiseksi kun Cielin korviin alkoi kantautua ambulanssien ja poliisi autojen kimeä ulina, joka lähestyi aivan liian hitaasti..

| ;n; the end |