How the hell did I get here ?

// Rige ja Evangelina Dolly. Mikäli noin-ajat eivät kelpaa, niin muokkaus on aina mahdollista... :--)
Pientä hittiä myöskin mukana. Ja minä pelaan Brandoniakin nyt, sovitaan, että näiden vanhempi veli on... viettämässä yötä jonkun naikkosen luona. Niin ja päätäppä sitten aika millon nää herää :--D

| 03.30
Kelsey sai neljännellä yrittämällä työnnettyä avaimen ulko-oven lukkoon. Ovi aukeni narahtaen, tytön pitäessä sitä auki, jotta hänen uusi tuttavuutensa pääsi astumaan sisään. Vähemmän hiljaisin askelin neitokainen hoiperteli huoneeseensa, sulkien oven heidän perässään.

Huone oli tilava, tytön itsensä sisustama. Parisänky, punainen karvamatto, valkeat vaatekaapit, suuri ikkuna, jonka edessä oli myöskin valkea meikkipöytä. Oven vieressä kokovartalo-peili, pitkät verhot, jotka Kelsey vetäisi pikaisella liikkeellä ikkunan eteen.
Päiväpeitto tipahti sängylle, tytön vain vetäessä mekkonsa pois päältään ja käyden alusvaatteillaan nukahtaen samoin tein siihen paikkaan.

--------------------

Brandon hätkähti hereille oven käydessä. Kelsey oli oletettavasti saapunut kotiin ja oli myös ilmeisesti juonut kiitettävästi kun sai tuollaisen metelin aikaan. Nuorukainen vilkaisi huokaisten kelloa, painaen päänsä takaisin tyynyyn ja nukahtaen uudemman kerran. Hän voisi huomenna irvailla siskolleen tämän juhlimisesta.

Angel laahusti zombina Kelseyn perässä. Hän ei sanonut sanaakaan enää matkan varrella, sillä hänen oli nyt keskitettävä kaikki voimansa siihen, että ei sammuisi taksiin.
He saapuivat perille ja Angel hihkaisi riemusta, kun oli yhä hereillä. Hän jatkoi Kelseyn seuraamista sitten vaitonaisena, eikä ilmekään värähtänyt, kun blondi saapui oletettavasti Kelseyn huoneeseen.

Sänky oli nyt se asia, joka houkutti Angelia luokseen.
Neito kaatui sängylleen bilevaatteet päällä ja nukahti heti, kun oli saanut silmänsä suljettua. Päässä oli vain tyhjää ja se oli hyvin mukava tunne.

Kello 08.12
Blondi havahtui pahanolon tunteeseen vatsanpohjassaan. Hän nousi istumaan sängyllä ja piteli kättään suunsa edessä. Hän ei uskaltanut ottaa kättään pois, sillä suusta voisi tulla jotain hyvin... Ällöttävää.
Huone oli vieras ja Angel huomasi sängyssä olevan toisen hahmon. Mitä helvettiä?
Mutta nyt kuitenkin hänen oli löydettävä vessa. Tyttö kiskoi korkokengät jalastaan ja alkoi haapuilla ovia auki. Viimein, hän löysi oikean oven ja päästi sisällä vellovat nesteet ulos. Ja se oli kovaäänistä se oksentaminen.

//Sori, kun tuli tälläne tönkkö! Mut on kiire 8-)

// eipä mitään. :--)

Epämääräinen yökkimisääni herätti Brandonin, jätkän kohottautuessa istumaan, hieraisten silmiään ja haroen villiintynyttä hiuspehkoaan parempaan järjestykseen. Hetken tuo räpytteli silmiään, vilkaisi sitten herätyskelloa, kuunnellen hetken vessan ääniä. Alkoi ihan itseäkin oksettaa... Kelsey oli kyllä varsinainen juoppo, saisi siskokin vähän rajoittaa.

Poika nousi pystyyn, etsien lattiallaan vallitsevasta kaaoksesta shortsit, jotka veti boksereiden päälle. Haukotellen ja venytellen tuo käveli vessan ovelle, pysähtyen kuitenkin salamana ovelle, kun vessan pönttöön ei yökkinytkään Kelsey, vaan joku random blondi. Nuorukainen jäi nojailemaan ovenpieleen, ennen kuin tuon huomasi, kuka toinen oli.

"Katos, neiti lyön-sinua-ranskankirjalla-päähänhän se siinä", todettiin sitten vinon virnistyksen kera. "Jos saan kysyä, niin mitenhän sinä oot tänne eksynyt?" Brandon oli ristinyt kätensä rintakehänsä päälle, nojaten rennosti ovenpieleen, pitäen siniharmaat silmänsä vessanpönttöä kaulailevassa neitokaisessa. Evangelinahan se nimi oli... Tuon varmaan pitäisi kiittää onneaan, ettei Kevin ollut kotona, sillä tyttö nyt sattui olemaan kaiken karmeuden ja naamioleidin osan takana hyvin sievä ja Kevin.. No, oli sievien tyttöjen perään vähän enemmän kuin olisi tarpeen.

-------------------

*KROOOH*
.. Kelsey nukkuu. :----D

// Repesin tolle krooh kohdalle XDD

Angel yökki yökkimistään ja sain parin minuutin päästä vetää ilmat täyteen happea. Hän piti päätään yhä vessanpöntön laidalla ja toinen käsi, joka ei pitänyt kiinni vaaleista hiuksista, nostettiin suun eteen.
Että neito kauhistui kuullessaan miesäänen takaaltaan. Tyttö käänsi nopeasti järkyttyneet silmänsä äänen suuntaan ja kauhistui yhä enemmän, kun huomasi tutut kasvot ovenpielessä.

Älä vain sano, että Angel oli kännännyt tuon kanssa koko eilisillan ja nyt... Ja nyt hän oli toisen kotona?
Angel laski kirkkaansiniset silmänsä vaatetukseen ja laski hieman liian ylös noussutta mekkonsa helmaa. Hänen laihat jalkansa, jotka olivat kiinni maassa, näyttivät entistä laihemmilta ja muutenkin neidin olemus oli laiha. Hänen meikkinsä oli jotenkuten pysynyt kasvoilla, joskin ripsiväri oli hieman värissut poskille asti.
Tyttö kääntyi kuitenkin taas vessanpöntön puoleen ja oksensi taas.

Kun hän oli hetken oksentanut, hän kompuroi ylös kaakelilattialta ja suuntasi lavuaarin luo. Hän pyyhki suunsa vedellä ja kostutti vedellä kuivanneen kurkkunsa. Sen jälkeen hän siirsi katseensa Brandoniin, joka oli siinä jo hyvän aikaa virnuillut neidolle.
"... Jos sä oot tehnyt mulle jotain, edes koskenukin, mä lupaan, että mä hakkaan sut sellaseen kuntoon, että et pysty saamaan enää lapsia", Angel uhitteli hyvin vakavalla ja vihaisella äänensävyllä katsoen toista silmät kiiluen raivosta.
"Sun se pitäis kertoa mulle, mitä helvettii mä täällä teen", Angel jatkoi vihaista äänensävyään ja vilkaisi nopeasti kylpyhuoneen yhdellä katseella.

Ei, Angel ei todellakaan muistanut mitään eilisillasta. Sen hän tosin muisti, että hän oli ryypiskellyt jonkun kanssa, mutta ei muistanut, että kenen. Ja nyt pelottavasti vaikutti siltä, että Brandon olisi ollut se, joka oli pitänyt seuraa tytölle koko viime öisin yökerhoreissun.
Hyvä jumala, älä anna sen olla tuo mies!

// arvasin että nauraisit sille, sen takia sen laitoinkin… :---D
Kelsey nukkuu edelleen.

Brandon seurasi tytön oksentelua, kasvoilla häivähtänyttä järkytystä, ja nyt tuon seistessä siinä Evangeline näytti siltä, että kohta räjähtäisi – tai vähintäänkin korvista alkaisi tupruta savua, kuten aina piirroselokuvissa. Nuorukainen kohotti kulmaansa, tuon kasvoille sitten noustessa halveksuva ilme.
"Aha, hakkaat vai", toteaa viileästi silmäillen neitokaista ja kääntäen katseensa sitten kylpyhuoneen oven yläkarmiin.
"Höllää vähän, ei sun koko ajan tartte suurin piirteen aseella uhata. En oo koskenu suhun pitkällä tikullakaan", jatkettiin sitten vähintään yhtä viileästi, ellei äänensävy ollut laskenut jo enemmälti pakkasen puolelle. Brandonia alkoi toden teolla ottaa päähän tuon asenne.
"Ja mitä tohon viimeseen tuleen, niin mähän kysyin että helvettiäkö teet mun kylpyhuoneessa", todettiin lopuksi, tuon kääntäessä sitten katseensa takaisin Evangelinaan.

// XD

Angel puri huultaansa raivoissaan, kun kuunteli Brandonin puheita. Kaiken tuon pitäisi sitten myös pitää paikkansa, sillä muuten Angel ei todellakaan vastaisi tekosistaan, jotka eivät olisi kovin mukavat.
"No helvetti! Mistä vitusta mä tiedän! Heräsin jostakin sängystä ja tulin oksentaa", neiti ärähti ja sulki silmänsä tuntiessaan korvia vihlovan päänsäryn tulevan. Vai oliko tämä migreeni? Jos se olisi migreeni, tytöltä lähtisi pian jalat alta.
Joten tyttö päätti istahtaa alas kaakelilattialle ja yritti pitää ajatuksensa kasassa.

"Jos mä en kerran herännyt sun sängystäs.. Niin kenen?" Angel kysyi närkästyneenä päänkipunsa alta. Hänen päänsä tuntui räjähtävän ja tyttö sulki silmäns sekä alkoi hieroa sormillaan ohimoita.
Angelilla ainakin oli vaatteet kiltisti päällä, joten mitään ei ainakaan ollut yöllä tapahtunut? Toivottavasti ei.
Käsi laskettiin sitten suun eteen, kun paha olo alkoi taas velloa vatsassa.

Brandon seurasi hieman välinpitämättömästi tytön istahtaessa kylpyhuoneen lattialle, näytti vähintäänkin pääkipuiselta. Nuorukainen otti pari askelta kylpyhuoneen sisään, kaivaen hetken lääkekaappia, valuttaen kylmää vettä lasiin ja laittaen ne Evangelinan viereen, perääntyen sitten ulos koko kylpyhuoneesta. Poika suuntasi Kelseyn huoneeseen, riuhtaisten oven auki ja karjaisten korvia särkevästi:
"KELSEY YLÖS NYT EIKÄ ENS VUONNA!"

Poika jäi seisomaan kädet puuskassa oven suuhun, tuijottaen siskonsa peiton alta kurkkivia ruskeita hiuksia, tuon pään hitaasti kääntyessä veljeensä päin.
"Älä huua, päätä särkee jo muutenkin…" maristiin peiton alta, tytön vihertävien silmien lopulta ilmestyessä näkyviin.
"Ala kertoo mitä helvetti Evangelina Dolly tekee meidän kylpyhuoneessa?" Brandon ärähti vihaisesti, tuijottaen siskoaan haastavasti.
"... Siis.. Kuka?" Kelsey kysyi, kohottautuen istumaan peittoon kääriytyneenä, lysähtäen sitten takaisin sänkyyn pahoin voinnin meinatessa ottaa tytöstä yliotteen.
"No Evangelina Dolly! Helvetti soikoon onko sun kuulossa jotain vikaa?"
"Älä huuda pliis. Pää räjähtää... Emmä tiiä kuka se on. Mikä nukke?" kysyttiin vaimeasti peiton alta.
"Ala raahata se ruhos kylpyhuoneeseen", kuului käsky Brandonin suusta tuon sitten kadotessa ovelta, kävellen takaisin kylpyhuoneen ovensuuhun.

Kelsey kohottautui istumaan veljensä lähdettyä, pidellen päätään. Hänen päänsä räjähtäisi ihan kohta, aivan varmasti räjähtäisi! Tyttö hoiperteli vaatekasan luo, kaivaen sieltä yli-ison punaisen t-paidan, jonka tyttö heitti päälleen, laahustaen sitten kylpyhuoneen suuntaan. Puolimatkassa Kelseyn täytyi laittaa juoksuksi ja lopulta tuo löysikin itsensä yökkimästä vessanpönttöön.

Oksennuksen lakattua, neitokainen kääntyi hitaasti, huuhdellen pikaisesti kasvonsa ja suunsa, lysähtäen sitten vasten kylpyhuoneen kaakeliseinää. Neitokaisen silmät aukenivat, tuon kohdatessa sitten Brandonin vihaisen tuijotuksen, kunnes hän huomasi vieressään istuvan blondin.
"Öh... Kuka sä oot?" kysyttiin sitten hivenen hämmästyneenä. Mistä helvetistä tuo tyttö oikein oli tupsahtanut?
"Brandon, ootko sä raahannu jotain naisias tänne?"

Angeli raotti hivenen silmiään, kuuli Brandonin askelien tulevan lähemmäs. Toinen kaivoi lääkekaapista jotain, täytti lasin vedellä ja asetti ne neitokaisen vierelle, joka nyt silmäili nuorukaista silmät apposen auki.
Mitä olikaan äsken tapahtunut? Oliko tuo nuorukainen antanut hänelle jotain lääkettä?
Kirkkaansiniset silmät laskeutuivat tuijottamaan vieressä olevaa lasia ja tablettia. Sen enempää ajattelematta, kun pääkipu yltyi yltymistää, tyttö otti tabletin suuhunsa ja nielaisi sen veden avulla alas kurkustaan.

Blondi kuuli kylpyhuoneeseen asti, kuinka Brandon karjui jollekulle. Angel siristi hivenen silmiään ja hänen korvissaan alkoi jumputtaa. Hienoa Angel, onnistuit sitten viime yönä vetäisemään kunnonkin kännit.
Pian Brandon palasi kylpyhuoneen edustalle ja piankos sieltä tuli joku toinen juoksujalkaa kylpyhuoneeseen. Oksentamaan. Angel yritti sulkea korvansa ja keskittyä siihen, että hän ei itse alkaisi taas oksentaa. Hänen vatsansa oli jo muutenkin tyhjä eikä hän halunnut oksentaa sisuksiaan ulos.

Brunette tyttö istahti hänen vierelleen ja Angel silmäili toista ihmeissään. Kuullessaan, kun tyttö kysyi Brandonilta, että oliko nuorukainen raahannut tytön tänne, tuhahti Angel kovaäänisesti ja asetti kätensä puuskaan.
"En olis kyllä ikimaailmassa ton kanssa lähteny minnekään", blondi tuhahti loukkaantuneena. Miten tuo nuorempi tyttö saattoi edes kuvitell moista.
Yhtäkkiä Angelilla välähti jokin muistikuva eilisillasta ja katse siirrettiin tarkkailevasti vieressä istuvaan tyttöön.
"Voi helvetti... Sun kanssako mä eilen kännäsin", blondi totesi pettyneenä ja ärähti. Ah, hienoa. Hän oli bilettänyt alaikäisen kanssa. Kyllä Angel nimittäin tuon ykkösluokkailaisen tunnisti. Joku Kel tai jotain... Hetkinen.
"Ootteks te kaks jotain helvetin sukuu?" Angel kysäisi ja katsahti vuoronperään Brandoniin ja sitten taas vieressä olevaan brunetteen. Voihan helvetti tosiaan.

Brandon mulkaisi pahantuulisena blondiin, todeten sitten viileästi:
"Samaa voin sanoa sinusta." Nuorukainen asetti kätensä takaisin puuskaan, siirtäen sitten katseensa Evangelinasta siskoonsa.
"Ja mitähän se sinäkin kuvittelet tekeväs? Eikö sun pitäny olla Nerethin kanssa?" ärähtää Kelseylle tuijottaen tuota vihaisesti. Tosiaankin, siskon oli pitänyt olla kaverinsa kanssa, joka oli täysi-ikäinen ja kaiken lisäksi vastuuntuntoinen, mutta hemmetti soikoon tuo oli lyöttäytynyt yhteen jonkun hemmetin Evangelina Dollyn kanssa! Kaikista ihmisistä juuri tuo.

---------------

Kelsey käänsi katseensa blondiin, tuijottaen tuota vihaisesti.
"Vitustako minä tiiän, luuletko, että muistan jotain?" Kelsey siristeli hetken silmiään, tuijottaen vastakkaista seinää, kohottaen katseensa sitten kattoon.
"... Paitsi sen, että kumosin pari ylimääräistä... sun kanssas?" Kelsey käänsi katseensa blondiin, painaen päänsä sitten jalkojen väliin. Hän oli ihan varma, että hänen päänsä irtoaisi hetkenä minä hyvänsä.
"Joo joo piti olla Nerethin kanssa", mutisee sitten vastauksen veljelleen, yrittäen estää itseään yökkimästä enää yhtään enempää.

Kelsey katsoi väsyneenä Evangelinaan, vastaten sitten pisteliäästi:
"No ollaan me kaks jotain helvetin sukuu. Hauska vaan tutustua... Evangelina Dolly?" Viimeisissä sanoissa oli hieman kysyvyyttä, tytön sitten jatkaessa:
"Kelsey Moore. Me ollaan sisaruksia" Nyökäyttää päätään pikaisesti Brandoniin päin, painaen sen sitten takaisin polviinsa.

Tuima katse taas kohtasi Brandonin katseen. Että Angelin teki niin mieli heittää toista jollain päähän! Ärh!
Kuka on Nereth? Varmaan joku, joka ei merkitsisi blondille yhtikäs mitään.

Ah, ihanaa! Ihanaa, että nuo kaksi olivat sisaruksia. Tätä Angel olikin aina halunnut, lisää vittumaisia Mooreja. Tai, eihän Angel voinut sanoa, oli tuo nuorempi tyttö yhtä kusipää kuin veljensä, mutta... Niin, iso mutta!
Kelsey. Nyt Angelilla alkoi soida yhä enemmän kellot päässä. Jotakin välähdyksiä kännäämisestä nousi päähän. Ainakin se, kun he kaksi hihittelivät jollekin.
Haha, hyvin huvittavaa tosiaan. Voi helvetti. Missähän päin maailmaa Angel nyt sitten oli?

"Joo, oikein mukava tutustua", Angel sanoi hyvin ivallisesti ja huokaisi. Hän kun rakasti niin ihmisten kanssa juttelemista ja näin. Pitäisikö sitä alkoholinkäyttöä alkaa hieman säädellä, että hän ei löytäisi itseään tämän kaltaisista paikoista? Kyllä. Ehkä.

"Noh... Kel. Oletkos samanlainen päällepäsmäri kuin rakas veljesi?" Angel kysäisi Kelseyltä kuin ohimennen. Aivan kuin olisi sanonut 'kaunis sää'. Voi kyllä, Angel muisti hyvin hänen ja Brandonin välisen konfliktin siellä portaikkojen edustalla.

Brandon seurasi neitokaisten keskustelua sivusta, huokaisten sitten itsekseen ja kadoten oven suusta. Hän ei sietänyt enää hetkeäkään Evangelina Dollyn seuraa, tuo nainen kävi jotenkin äärimmäisen raskaasti hänen hermoilleen, ja nuorukaisella oli vahva kolkutus aivoissaan, että vastapuoli tunsi samoin.

---------------

Kelsey kohotti päänsä polviensa varasta siksi aikaa, että ehti luoda kylmän katseen Evangelinaan. Hetkinen... Hänhän oli kutsunut yöllä blondia aivan joksikin muuksi kuin Evangelinaksi.
"Et kyllä vaikuta nimesi veroiselta Angel", todettiin sitten jäljitellen toisen ivallista puhetapaa. Häntä ärsytti jotenkin Brandonin karjuminen, blondin ivailu ja kaiken lisäksi hänen päätään takoi satatuhatta teräsnuijaa ja lekaa. Kelseyn olisi oikeasti tehnyt mieli vain karjua "painukaa helvettiin", ottaa pari pilleriä ja vajota sängynpohjalle. Mutta se ei tainnut onnistua nyt.

"Päällepäsmäri?" toistettiin sitten kysyvästi, hivenen huvittuneesti.
"En mä mikään päällepäsmäri oo, mutta sinä taidat olla", todettiin sitten vähän kuivasti. Ainakin sellaisen kuvan toinen oli itsestään alle viidessä minuutissa onnistunut antamaan.

Angel seurasi sivusilmällään tyytyväisenä, kun Brandon katosi ovensuusta. Hienoa, juuri tätä hän halusikin. Toinen oli nimittäin vastakkaisen sukupuolen edustaja ja Angel olisi minä hetkenä hyvänsä voinut hyökätä toisen kimmppuun. Joten ihan hyvä, että toinen lähti.
Ai alkoiko blondi nyt ajatella muiden parasta? Voi elämä..

Angel virnisti happamasti, kun Kelsey kettuili hänelle tytön lempinimestä. Tytön todetessa, että Angel tässä se päällepäsmäri oli, blondi tuhahti loukkaantuneena ja katsoi vieressä olevaa brunettea vihaisin silmin.
"Ai niinkö?" Angel kysäisi ja pudisti päätään.
"Oot kyllä niin veljes olonen, että mä en kestä", neito huokaisi raskaasti. Vittuilua vittuilun jälkeen. Jep, noiden kahden oli pakko olla sukua ja niinhän he olivatkin,

Tyttö rauhoittui sitten ylikuumenevista tunteistaan ja päästi pienen henkäisyn huuliltaan.
"... Nyt ois tupakan paikka..." Angel mumisi. Voi miten hän halusikaan tupakkaa juuri nyt.

Kelsey yritti tyhjentää päänsä, mikä onnistuikin helposti päänsäryn ansiota. Tyttö veti syvään henkeä, kohotti sitten päänsä polvistaan ja tuijotti Angelia.
"Okei, homman nimi on nyt tämä. Jos ei kelpaa, niin sä voit marssia ulos ovesta, löytyy tuolta", sanottiin tytön viittoessa ovelle päin.
"En jaksa kiistellä jostain mitättömistä paskoista, mun pää räjähtää jo muutenkin." Pidettyään noinkin pitkän puheen tyttö painoi päänsä takaisin polviensa väliin, hieroen hetken ohimoitaan, ennen kuin tuo nousi pystyyn ja käveli lääkekaapille, kaivaen sieltä lääkettä ja lasin. Heitettyään kolmea erilaista särkylääkettä suuhunsa ja juotuaan vesilasin päälle, tuo käveli kylpyhuoneen ovelle, vilkaisten sitten Angeliin.
"Jos savut kelpaa, niin ala tulla", sanottiin Kelseyn sitten kadotessa oven suusta. Tyttö hiipparoi omaan huoneeseensa, kaivaen laukustaan tupakka-askin, askeleiden johdattaessa tuon sitten takaovelle.

Tyttö astahti ulkoilmaan, tuntien virkistyvänsä hieman. Väsyneenä hän istahti neljästä tuolista yhdelle, jotka olivat pienellä terassilla.

Angel halusi kyllä mielellään lähteäkin kalppimaan täältä, mutta ei millään olisi halunnut nousta kaakelilattialta. Hän ei jaksanut myöskään toisen kettuilua.
Mutta tupakka kelpasi aina.

Blondi hoipperoi ylös lattialta ja laahusti väsyneenä Kelseyn perään.
Ulos päästyään Angel veti keuhkonsa täyteen raitista ilmaa. Oli ihanaa saada raitista ilmaa, se helpotti ajamaan pois pahanolon tunteen.
Angel nappasi itselleen myös tuolin, mutta sitä ennen nappasi nopein liikkein Kelseyltä tupakan tupakka-askista ja asetti sen huulilleen. Nyt Angel jäi odottamaan, että toinen kaivaisi sytkärin esille, jotta tyttö pääsisi päästelemään höyryjä.

"Kiva terassi", Angel sanoi värittömästi, mutta hän tarkoitti sanoillaan oikeasti pitävänsä tästä. Hänellä itselläänkin oli toki terassi, mutta se ei ollut viihtyisä, kun se oli sen verran korkealla maan pinnasta.

Kelsey nyökkäsi toisen sanoille napsauttaen tuon tupakan palamaan sähkönsinisellä sytkärillään, ennen kuin onki itselleenkin savukkeen ja iski siihenkin tulta. Tyttö veti ensimmäisen henkosen keuhkoihinsa nopeasti, puhaltaen savun sitten kevyesti ilmaan. Vapaa käsi oikaisi punaista t-paita hivenen säädyllisempään asentoon kun Kelsey risti jalkansa, antaen tupakan vain hetken savuta suussaan, ennen kuin veti uudet henkoset päästäen savun sitten mielihyvää täynnä ulos keuhkoistaan.

Enää ei ainakaan oksettanut, mikä oli hyvä merkki. Päänsärky alkaisi pikkuhiljaa hellittää, kunhan naamaan heitetyt napit alkaisivat vaikuttaa. Ja tupakka höllensi hermoja - lääkettä joka lähtöön. Kelsey pörrötti väsyneenä hiuksiaan, luoden pikaisen silmäyksen Angeliin, ennen kuin käänsi katseensa takapihan nurmelle.

Angel vetäisi syvään henkeä ja pääsi tupakansavut pitkän hengityksen aikana ulos. Hänen silmänsä kiertelivät ympäri pihaa, kun poltteli siinä samalla.
Neiti ei oikein tiennyt, miten olla. Hän risti jalkansa ja ryhtyi kunnolla nojaamaan tuolin selkänojaan. Blondi ei myöskään tiennyt, mitä hänen olisi pitänyt ajatella tästä tilanteesta. Hän yleensä vältteli tämän kaltaisia tilanteita ja harvoin näitä olikin käynyt. Vielä hän ei ollut ryyppyillan jälkeen jäänyt kenenkään luokse, vaan luikkinut huomaamattomasti pois.
Nyt se ei ollut onnistunut.

"Millane olo?" blondi kysäisi yhtäkkiä ja katsahti tyttöön kulma hivenen koholla. Mutta sitten hänen huulilleen kapuili vinoileva virne ja kirkkaansiniset silmät siirrettiin tuijottamaan taivasta.
Taas neiti veti henkeensä tupakansavua ja päästi ne nopeasti ulos. Sen jälkeen hän varisteli tupakastaan tuhkia.

Kelsey jätti tupakan lojumaan sormiensa väliin, napauttaen sitä pari kertaa tuhkien varistessa terasille.
"Aika paska", vastaa sitten totuuden mukaisesti, kääntäen kasvonsa hetkeksi Angeliin päin, vain tarkastellen tyttöä. Kyllä hän hämärästi alkoi muistaakin illasta jotain... Mutta vain ohikiitäviä hetkiä, paloja, joista ei saanut kunnollista palapeliä koottua.

"Entäs itselläsi?" kysyy sitten palauttaen katseensa pihamaalle, vieden savukkeen samalla takaisin huulien väliin, ennen kuin vei sen taas sivummalle, hieroen hetken ohimoaan. Tänään ei varmaan paranisi lähteä minnekään, ainakaan ilman kunnollista särkylääkepakkausta ja kahta litraa vettä, jolla pillerit voisi huuhtoa kurkustaan alas.

Angel hymähti hivenen, kun Kelsey vastasi, että hänen olonsa oli aika paski. Itse neitokainen oli jo tottunut tällaisiin oloihin, kännääminen oli joka viikonlopun paras kohokohta, kun silloin aivot olivat tiltissä ja muutenkin pää tyhjänä.

Ennen kuin blondi vastasi toiselle, hän henkäisi tupakansavut kokonaan ulos keuhkoistaan.
"Paska, mutta oon jo tottunu", tyttö tiukkasi ja naurahti värittömästi.
"... Mulla on kyllä aina paska olo", Angel sanoi huvittuneella äänensävyllä ja varisti tupakantuhkia terasille. Niin, Angel ei voinut sanoa olevansa pitkään aikaan ollut kovin iloinen tai edes neutraali. Aina hän oli tiuskimassa ihmisille ja pyrki välttämään tilanteita, joissa joutuisi kommunikoimaan ihmisten kanssa, sillä se vain sai tämän neitokaisen olon yhä pahemmaksi.
Blondin suunnitelmassa oli kyllä iso aukko, sillä viime aikoina hän oli joutunut jo useampaan kertaan juttelemaan uusien ihmisten kanssa.

Kelsey käänsi hitaasti kasvonsa Angeliin päin, kohottaen kevyesti kulmaansa, tokaisten sitten:
"Ai?", hivenen kysyvästi, vetäen lisää tupakansavua keuhkoihinsa. Savuke kutistui olemattoman lyhyeksi, tytön vetäistessä viimeiset savut ja tumpatessa se sitten tuhkakuppiin.
"Henkisesti vai fyysisesti vai sekä että?" kysyttiin sitten hivenen käheästi, neitokaisen kohottaessa silmänsä kohti sinistä taivasta, jolla purjehti muutamia vaaleita pilvenhattaroita.

Hoikat sormet kiertyivät hajamielisesti pähkinänruskeiden hiussuortuvien ympärille, ennne kuin tuo kaivoi askin uudestaan esiin ja löi tulta toiseen savukkeeseen. Hän toden totta poltti nykyään ihan liikaa, pitäisi rajoitta... Mutta ei vielä, sillä tupakka todellakin antoi hänelle rauhallisuuden tunteen, ja nyt hän todella tarvitsi sitä enemmän kuin mitään muuta.

Angel ei vastannut toisen lyhyeen kysyvään tokaisuun. Hän vain varisutti tupakkaansa terassille ja veti myös itse viimeisiä henkäyksiä keuhkoihinsa.
Blondi sulatteli hetken aikaa Kelseyn kysymystä ja mietti, jättäisikö vastaamatta. Mutta toisaalta... Jollekulle piti kai avautua jossain vaiheessa. Tai no, avautua ja avautua. Kertoa jotain, mikä teki Angelin olon niin huonoksi.
Neito tumppasi oman tupakkansa bruneten tumppaaman tupakan viereen ja tuijotti tyhjästi eteensä.

"... Taitaa se olla molempia.." tyttö vastasi pohtivalla äänensävyllä ja puristi tuolin käsinojia ohuilla sormillaan. Hetken silmät katsoivat eteensä, kunnes katse laskettiin terassin lattialle.
"..." aloitettiin, huulet raottuivat. Mutta nähdessään Kelseyn ottavan toisen tupakan, blondi otti myös ja nappasi sytkärin tytöltä. Hän vetäisi nopeasti pitkän henkäisyn.
Tässä sitä mentiin. Kohti helvettiä.
"Onks kukaan koskaan satuttanu sua niin, että siitä on jääny jäljet?" Angel kysyi sitten tunkkaisella äänellä ja niiskautti hiljaa. Tyttö hieraisi nenäänsä kädellään ja asetti tupakan taas huulilleen.

Hitaasti silmät kääntyivät jälleen kerran takaisin blondiin, hivenen tutkiva sävyn kera. Neitokainen imaisi tupakkaa, kääntämättä katsettaan Angelista, jättäen vastaamatta tuon tokaisuun siitä, että taisi olla molempia. Levollisesti nuorempi tyttö nojasi kädellään penkin käsinojaan, painaen leukansa sitä vastan, kuljettaen savuavan tupakan takaisin huuliensa väliin.

Toisen kysymyksen johdosta muistot kaikesta pahasti, ei-niin-suorasta väkivallasta tulvahtivat Kelseyn mieleen. Tuon sieville kasvoille kohosi surullinen irve, tuon pitäessä huulensa tiukasti yhdessä, enne kuin pukahti:
"... Ei näkyviä jälkiä, mutta sisäisiä kyllä", todettiin hiljaa, tuon räpäyttäessä pari kertaa silmiään. Hän oli aina ryyppyiltojen jälkeen aivan liian herkkä, ja esimerkiksi vanhempien ajatteleminen... No, se vain jo ihan ohikiitävänä ajatuksenakin sai lähestulkoon kyyneleet kohoamaan tuon silmiin. Kelsey kuitenkin pakotti ne takaisin, yrittäen terästää mieltään, jokseenkin kehnoin tuloksin.

Ah, Kelsey taisi sitten kärsiä samoista asioista kuin Angel. Ainakin jossain määrin.
Seuraavaksi Angel ei tiennyt, mikä häneen meni.
Blondi nousi ylös ja nosti mekkoaan niin, että hänen kaksi karmen näköistä röpelöistä arpea näkyivät. Kuitenkin, ne näkyivät vain pienen hetken, sillä Angel tuskin piti sekuntia kauempaa mekkoaan niin ja laski sen nopeasti peittämään vatsansa. Sitten Angel vain istahti tyynen oloisena takaisin tuolilleen ja veti keuhkonsa täyteen savua. Nyt, kun blondi oli laskemassa kättään rennoksi viereensä huomasi, miten Angel tärisikään.

"... Miehet on kaikki paskiaisia.." todettiin vaimeasti ja katse pidettiin tiukasti edessä.

Kelsey antoi katseensa seurata levollisena Angelia, ennen kuin tuo henkäisi tuskin kuuluvasti nähdessään tuon arvet. Toinen käsi kohosi johonkin leuan kohdalle, huulien ollessa hivenen raollaan, ennen kuin tyttö tajusi laskea kätensä ja sulkea suunsa, kohtahan sinne lentäisi hemmetti sentään kärpäsiä. Jotakin kunnioitusta ihmisiä kohtaan neiti Moore.

Neitokainen katsoi Angelia, ei säälivästi eikä edes surullisesti. Katsoi vain, kallisti hivenen päätään, ennen kuin pudisteli sitä.
"Eivät ole", kuului yksinkertainen kuittaus tuon suusta sitten, tytön vetäessä henkoset savukkeestaan. Saattaa olla, että suurin osa miespuolisista olivat paskiaisia, muttei sentään kaikki. Sanotaanko esimerkkinä vaikkapa kaikkien rakastama joulupukki. Kelsey kuljetti tupakkaa uudemman kerran huuliensa väliin.

Angel ei tiennyt, miten Kelsey reagoisi tytön arpiin, sillä näitä arpiaan neitokainen ei ollut vielä kenellekään näyttänyt. Tuosta tytöstä tuli ensimmäinen, joka näki Angelin kaksi röpelöistä arpea hänen laihassa vatsassaan.
Kelseyn suu oli hieman auennut, siinä kaikki. Angel hymähti hieman. Hän odotti, että sieltä olisi tullut kauhea sääliryöppy, mutta ei tullut. Blondi oli ollut väärässä ja onneksi olikin. Hän ei olisi voinut sietää toisen sääliä tai mitään sellaista, mikä saattaisi Angelin säälittävän ihmisen tasolle.
Ja Angel ei tosiaankaan halunnut olla säälittävä.

Brunette sanoi jotain, mikä sai blondin sieraimet värähtämään inhosta. Miten niin miehet eivät olleen paskiaisia? Miksi sitten se eräs mies oli tehnyt hänelle jotain tällaistä, jotain niin kamalaa, että sen yli ei oikein tuntuisi pääsevän sitten millään? Se jos mikä oli anteeksiantamaton teko ja Angel ei olisi koskaan antamassa sille miehelle anteeksi. Eikä häntä houkuttanut antaa anteeksi toisillekaan miehille, jotta he eivät pääsisi neitoon käsiksi.
"Kiva, että oot tota mieltä", Angel tokaisi pistävästi ja henkäisi tupakansavut keuhkoistaan ulos nopeasti. Hänen hengityksensä oli hivenen kiihtynyt ja olemus näytti hehkuvan vaarallisuutta, mikä oli oikeasti vain suojakuori.

Kelsey antoi hiljaisen huokauksen purkautua huuliensa välistä, ennen kuin kohotti toista kulmaansa Angelille, antaen silmiensä katsoa toista vähintäänkin tuijottavasti.
"Et sinä voi väittää, että kaikki olisivat paskiaisia, kun yksi mulkku on tehnyt noin", toteaa kuivasti, vetäen henkeä, ennen kuin asetti tupakan huuliensa väliin, vetäen pitkät savut, antaen tuhkien varista hiljalleen terassille.

"... Uskomatonta, että sä ees aattelet noin", toteaa sitten hieraisten otsaansa, antaen katseensa käydä pihanurmella, sen kääntyessä melkein samoin tein takaisin Angeliin. Ei yhden ihmisen perusteella voi leimata kaikkia... Blondin mielestä näköjään voi. Totta kai ymmärrettävää, että sille joitain traumoja jäi, mutta silti.