Night In The Beach

(rawktheworld voisi raahautua tänne Halin kanssa! : D)

Oli varmaan jo keski yö ja tuo musta hiuksinen nuori nainen oli silti vielä rannalla istumassa, yksin. Emina istui takkinsa päällä ja katsoi merta. Hänellä oli päällään lyhyet farkkushortsit, pinkki hihaton huppari joka peitti tytön shortsit ja kengät loikoilivat hänen vieressään hiekalla. Hänen tummat hiuksensa olivat vapaana ja peittivät puolet kasvoista. Hän nosti kangas laukkunsa jalkojensa päälle ja kaivoi tupakka askinsa ja sytkärinsä. Tyttö otti yhden huuliensa väliin ja alkoi sytyttää savukettaan. Sytkäri ei alkanut toimia.
"Voi hemmetti!" Hän sanoi ja laittoi sytkärin takaisin laukkuun ja kaivoi tulitikut laukun pohjalta. Loppujen lopuksi tyttö sai tupakan syttymään, pienen tappelun jälkeen. Em nosti laukun viereensä ja poltteli savukettaan rauhassa. Hän katseli taivasta ja merta haaveillen. Häneltä unohtui muu maailma kokonaan kun hän leijaili haaveissaan. Yhtä äkkiä kuului jokin rasahdus ja lähimmästä pusikosta lensi iso lintu. Emina säikähti tuota ja pudotti samalla tupakkansa paljaalle reidelleen.
"Au! Polttaa polttaa!" Tyttö huudahti pienesti. Hän heilautti jalkaansa jotta tupakka putoaisi maahan hänen reideltään. Palovamma siihen varmasti tulisi. Siihen kyllä kirveli paljon. Hän tumppasi tupakkansa ja heitti sen kauemmas itsestään ettei kärähtäisi tupakan poltosta.

(tökstöks... : D)

Hal oli ollut tänään hyvin tylsistynyt, ja pimenevä ilta oli vienyt hänet ulos. Lopulta poika oli päätynyt rannalle. Hänellä ei ollut mitään, ei rahaa, viinaa tai aineita. Poikaa ärsytti suuresti. Hän huokaisi syvään, ja säpsähti kuullessaan jonkun huutavan jotakin. Hetkinen hei, japaniksi?

Blondi ihmetteli hieman ja etsi katseellaan äänen tuottajaa. Loppujen lopuksi hän sitten näkikin äänen tuottajan, ilmeisesti tytön, hieman kauempana itsestään. Arviolta parikymmentä metriä. Hal ei todellakaan ollut odottanut kuulevansa japania näillä seuduin, tokihan aasialaisia löytyi, mutta he kaikki puhuivat oikeastaan vain englantia. Pahis ei kylläkään tiennyt, oliko yllätys iloinen vai ei. Eihän hän itsekään pitänyt itseään japanilaisena, joten mitäpä se häntä liikutti. Toisaalta, kyseessä oli hänen toinen äidinkielensä.

Emina painoi kämmenellään palovammaa ja puri alahuultaan. Hän alkoi kaivaa laukkuaan ja löysi sieltä vesipullon jossa oli vielä vähän vettä. Hän avasi pullon ja kaatoi vedet haavalle. Tyttö veti henkeä sisään kun vesi oli sen verran vilpoisaa hänen reidellään. Vesi valui reittä pitkin vaalealle hiekalle ja muutti sen tummaksi. Em laski pullon viereensä ja painoi taas palovammaa kämmenellään. Hän siirsi hiuksiaan pois kasvoilta, koska ne olivat koko ajan hänen silmiensä edessä.
Pieni tuulen puuska heilautti hänen hiuksiaan ja samalla heitti tyhjän vesipullon hänen ylitseen. Se kieri noin 7 metrin päähän hänestä. Hän seurasi pulloa kun se vieri hänestä koko ajan kauemmas.
Emin katseeseen osui johonkuhun. Tuo oli mies häntä ehkä 20 cm pidempi ja vaalea hiuksinen. Tyttö säikähti että tuo oli nähnyt että hän tupakoi joten kääntyi nopeasti merta päin ja hoki vain mielessään 'Toivottavasti hän ei nähnyt! Toivottavasti hän ei nähnyt!' Hän vilkaisi tuota tuntematonta miestä takaviistossaan ja kääntyi sitten katsomaan merta ja taivasta.

(Anteeksi lyhyys... : D)

Hal seurasi kauempaa tytön touhuja kulmat koholla. Toinen oli saattanut satuttaa itsensä, kun hän noin näytti toimivan ripeästi. Jaapa jaa. Paljonkos tuokin taas häntä kiinnosti. Hal kohautti hartioitaan, mutta äkillinen mielenkiinnon puuska, jollaisia ehkä välinpitämättömämmillekin ihmisille sattui silloin tällöin.

Niinpä hän siirtyi jonkin matkaa lähemmäksi tätä tyttöä, ei kuitenkaan liian, ettei tämä kuvittelisi hänen olevan liian tuttavallinen. Ei suinkaan, ei niin saanut käydä.
"Satutitko sä itses johonkin?" kuitenkin pääsi hänen huuliltaan sisäisen kyylän nostaessa päätään. Ja milläs muulla kielellä hän olisikaan kysellyt, kuin japaniksi. Hänen sävynsä ei kuitenkaan ollut erikoisen ystävällinen, lähinnä hän puhui sävyttömästi. Sen Hal osasi paremmin kuin hyvin, sävytön puhuminen, joka ei antanut ihmisestä juurikaan vaikutelmaa.

Emina katseli merta hiljaa kättään painaen reidessä olevaan palovammaan. Hän huokaisi syvään ja kuunteli ääniä. Hän hätkähti kun kuuli jonkun kysyvän satuttiko hän itsensä johonkin. Sen lisäksi että joku oli tullut puhumaan hänelle, tuo joku puhui japaniksi. Tyttö kääntyi puhujaa päin. Puhuja oli pitkä ja häntä pari vuotta vanhempi, se joka oli seissyt äskettäin kauempana hänestä.
"Öh... En mihinkään erityiseen..." Em sanoi hätäisesti koska ei tahtonut jäädä kiinni tupakoinnista kenellekään, edes tuntemattomille. Hän puri alahuultaan ja kääntyi katsomaan oliko hän jättänyt tupakkansa näkyvälle vai ei. Hän etsi katseellaan toppaa muttei nähnyt ja oletti että oli laittanut kaiken laukkuunsa. Hän huokaisi helpotuksesta ja laittoi jalkansa ristiin ja vilkaisi tuota nuorta miestä selkänsä takana.

(Sorry lyhyys...)

Ei kuulemma ollut satuttanut. Tyttö puhui hätäisesti ja haisi tupakalta. Hal irvisti, hän inhosi tupakointia. Hän hymähti ylenkatseellisesti ja käänsi silmänsä tarkkailemaan tyttöä.
"Tiesiksä että tupakointi ei kannata?" hän kysyi pisteliäästi ja suki otsalle karanneet hiukset takaisin paikoilleen.

Blondi laski painonsa toiselle jalalleen ja kallisti pienessä kulmassa päätään. Sitten hän käänsi katseensa merenselkään ja tummaan taivaaseen. Yö oli kaunis, ei sitä ollut kieltäminen.

//yhy lyhyt sori :< ei inspaa//

Emina jäyksityi kun toinen kysyi häneltä tiesikö hän että tupakointi ei kannata. Hän sulki silmänsä ja puri alahuultaan. Hän henkäisi hiljaa ja avasi samalla silmänsä ja katsoi merta.
"Tiedän..." Em vastasi ja puri alahuultaan. Niinpä tietysti toinen oli haistanut, kun ei hän ollut vielä kerennyt poistaa tai peittää hajua mitenkään, eikä hän älynnyt että toinen edes tuli hänen luokseen.
Tyttö katsoi jalkojaan ja puristi käsiään nyrkkiin, kun oli jäänyt kiinni. Hän huokaisi ja siirsi katseensa mereen. Emi siirsi hiuksiaan korvansa taakse ja vilkaisi blondia takanaan.

(juu eipä tuo mitään minullakin tulee nyt näitä lyhyitä... : D)

"Mut oma on vikasi", totesi Hal sävyttömästi tuijottaen edelleen mustaa merta. Blondilla ei ollut hajuakaan siitä, mitä teki yöllä ulkona, mutta eivätpähän vanhemmat ainakaan olleet valittamassa. Suihku tosin saisi jäädä aamuun, kuten yleensäkin, häätö oli ollut lähellä niin usein että enää ei Hal rupeaisi valuttamaan vettä kymmenen jälkeen. Häätöä ei olisi varaa hankkia, kun perhekin asui Euroopassa. Poika hymähti itsekseen alkaessaan ajatella tätä pikku sivuseikkaa.

Poika jysäytti lopulta istumaan hiekalle pienen matkan päähän tytöstä, joku hänessä tahtoi keskustella enemmän, vaikka suurin osa käski häipymään mahdollisimman nopeasti. Tällä kertaa hän päätyi uskomaan sitä pientä osaa, joka käski jäämään. Oliko päätös vaikea, siitä ei oikein tiennyt, se oli jotain siltä väliltä. Hal kietoi kädet polviensa ympärille.

Emina huokaisi kun toinen sanoi että se oli hänen oma vikansa. Hän hypisteli käsillään pitkän paitansa reunaa ja puri alahuultaan. Hän otti laukkunsa käsiinsä ja alkoi kaivella sitä, kun ei osannut muutakaan tehdä. Hän katseli mitä siellä oli ja löysi kaikkea joita oli etsinyt vähän aikaa sitten kotoaan mutta ei ajatellut että ne olisivat hänen laukkunsa pohjalla.

Em kuunteli ääniä ja kuuli että joku oli istunut hänen taakseen jonkin matkan päähän. Hän jähmettyi ja katsoi merta. Tyttö kääntyi katsomaan toista ja ei ollut uskoa silmiään, kun näki toisen istuvan hänen takanaan. Hän kääntyi nopeasti merta kohden ja siirsi katseensa takaisin laukkuun.
"Öh... Miksi sinä siihen jäit istumaan?..." Emina kysyi hiljaa ja kopeloi laukkuaan vimmatusti.

Kysyttiin, miksi Hal oli jäänyt istumaan hiekalle. Jaa-a, sitä hän mietti kovasti itsekin, mutta eihän sitä saanut toiselle ilmaista millään muotoa.
"Eiks tää ole vapaa maa?" hän tuhahti ja virnisti ilottomasti. Katse pidettiin visusti poissa tytöstä, merellä, Hal nousi ja käveli lähemmäs rantaviivaa riisuttuaan kengät jaloistaan. Ei mihinkään ollut kiire.

"Jos sä syitä kaipaat niin koska en jaksa mennä vielä kotiin, hieno ilta", hän totesi painokkaasti, eikä välttämättä edes puhunut omasta mielestään totta. Osa hänestä huusi taas 'valehtelet, valehtelet' ja osa hyväksyi sen mitä hän tytölle syötti. Olihan Hal aina ollut hieman kaksijakoinen ihminen, hän ajatteli asiat kahdelta eri kantilta. Ylenkatseellinen vilkaisu heitettiin tyttöön ja sitten blondi oli taas kiinnittävinään huomiota johonkin muuhun.

Emina puri alahuultaan ja nosti laukkunsa vierelleen. Toisen vastaus sai hänet hiljaiseks. No eihän se hänen asiansa ollut, mutta ei hän silti hän ihmetteli miksi toinen oli juuri siihen jäänyt. Hän hypisteli paitansa helmaa ja katsoi palovammaa jonka oli juuri saanut tehtyä. Tyttö siirsi katseensa mereen ja huomasi että tuo pitkä vaalea hiuksinen nuori mies käveli hänen vierestään rantaviivalle. "Jos sä syitä kaipaat niin koska en jaksa mennä vielä kotiin, hieno ilta" toinen sanoi.

Em katsoi toista ja siirsi katseensa mereen. Siinä tuo oli kyllä ihan oikeassa että ilta oli hieno. Tyttö huokaisi syvään ja nosti jalkansa koukkuun ja nojautui käsiensä varaan. Hänen kätensä upposivat vaaleaan pehmeään hiekkaan ja valutti tyttöä alaspäin. Hän joutui pari kertaa korjaamaan asentonsa ja sitten vaihtoi sen kokonaan. Hän nojautui jalkojensa puoleen ja kietoi kätensä jalkojensa ympärille ja laski päänsä polviensa päälle.

Hal jäi seisoskelemaan niille sijoilleen. Mutta kohta poika jo kävelikin takaisin hiekalle käyden taas istumaan, kuin vain ärsyttääkseen tyttöä päätti jäädä rannalle vielä joksikin aikaa. Muutamia yllättävänkin kiinnostuneita katseita heitettiin toista päin pojan päättäessä näin hetken verran yrittää olla hieman mukavampi kuin päiväsaikaan ihmisille oli.

"Nimes oli?" hän kysyi muka-välinpitämättömästi mutta kuitenkin blondin kasvoille karkasi virne, joka oli jollain tapaa tulkitsematon. Tämän tajutessaan poika kuitenkin pyyhki äkkiä tuon ilmeen kasvoiltaan.
"Mä oon Hal."

//haluan niille jonkun one night standin x333 jos sulle käy//

Emina katsoi poikaa kauempana edessään ja huokaisi syvään. Hän sulki silmänsä ja kuuneli kuinka meren äänet kumpusivat kauempaakin mereltä, hän kuuli myös lehtien rapinaa kun tuuli heilutteli niitä toisiaan vasten. Kohta hän kuuli myös askelia hiekassa, joten avasi silmänsä. Toinen käveli takaisin hänen lähelleen ja istui hiekalle. Tyttö vilkaisi toista silmäkulmastaan ja siirsi taas katseensa merelle. Toisen kysyessä hänen nimeään, hän hätkähti pienesti kun oli säikähtänyt tuota.

"Emina..." Hän vastasi hymyillen pienesti toiselle. Tyttö katsoi itseään Haliksi sanonutta nuorta miestä ja punastui pienesti. Hän käänsi katseensa jalkoihinsa ja puri alahuultaan.

(Juuh, kyllähän tuo mulle käy :3)

//buahahaha >8DD//

"Emina", toisti Hal tytön nimen ja nyökkäsi samalla hitaasti. Hänelle hymyiltiin, eipä Hal kuitenkaan tähän vastannut mutta katseesta oli kadonnut ilkeä vivahde, nyt hän oli enää vain täydellisen ilmeetön. Blondi antoi kuin antoikin itselleen hetken sisäisen tappelun jälkeen luvan katsoa toista vähän tarkemmin. Katse kiersi tytössä kuin vain noin muuten vain, tätähän esimerkiksi newyorkilaiset tekivät kuuleman mukaan jokaiselle, jonka kanssa olivat joutuneet väleihin. Miksei sitä voisi sitten käyttää hyväksi täälläkin. Hah. Hal oli hieman vahingoniloinen omatunnolleen, no, sehän muutenkin koputteli aina vähänväliä, nyt hänellä oli oikeasti (teko)syy vilkuilla tätä seuralaistaan.

"Ja sä olet Japanista?" hän arvasi, mutta tiesi osuvansa oikeaan (ja omasta mielestään Hal nyt oli aina oikeassa kun vain mahdollista, niin siitä ei kai voinut puhua).

Emina istui hiljaa jalat vatsaansa vasten. Hän mietti mitä sanoisi, mutta ei keksinyt mitään joten jätti asian sikseen. Hän katseli merelle ja huokaisi syvään. Toinen kysyi tai arvasi että hän oli Japanista.
"Mm-m..." Tyttö mumisi ja siirsi katseensa paljaisiin jalkoihinsa.

Alkoi tuulla vähän kovempaa. Tuuli heilutteli tytön hiuksia ja "heitti" hiekkaa hänen silmiinsä.
"Auau..!" Em mumisi ja puri hampaitaan yhteen. Hän oli sulkenut silmänsä automaattisesti ja laittanut kädet silmiensä päälle. Hänen silmiään alkoi kaivertaa kun hän vähänkin liikutti luomiaan tai käsiään. Tyttö hieraisi silmiään ja kipu vain paheni entisestään. Hän puristi kätensä nyrkkiin ja irvisti pienesti.

(Sorry, tuli vähän lyhyt...)

Hal kohotti merkitsevästi kulmiaan toisen alkaessa valittaa. Silmiin varmaan oli mennyt hiekkaa, näin Hal päätteli, sillä äsken oli käynyt voimakkaampi tuulenpuuska. Pieni veto kylläkin oli havaittavissa koko ajan.
"Kaikki okei?" hän koki asiakseen varmistaa, mutta puhetyyli oli edelleen yhtä sävytön kuin aiemminkin, "jos sulla on vesipullo niin koita valuttaa sieltä vettä silmiin."

Neuvo oli tullut puolivahingossa. Hal oli kuitenkin käytännössä todennut sen hyväksi menetelmäksi eliminoida hiekkaa silmistä. Hiekka silmissä oli inhottavaa.
"Älä hiero, se vaan pahentaa asiaa."

Emina puri hampaitaan yhteen ja piti silmiään kiinni. Hal kysyi häneltä oliko hän okei.
"Juu... Silmissä on vaan hiekkaa..." Hän mumisi ja piti käsiään silmiensä päällä. "jos sulla on vesipullo niin koita valuttaa sieltä vettä silmiin." Toinen neuvoi. Tyttö laski kätensä lukulleen ja alkoi kaivella sitä. Sieltä hän löysi täyden vesipullon. Hetkinen hei! Hän oli äsken käyttänyt vesipullossa olevat vähät vedet ja nyt hänellä oli täysi vesi pullo laukussaan. Hän ihmetteli sitä, mutta otti vesipullon käsiinsä ja avasi sen. Hän käänsi päänsä takakenoon ja alkoi kaataa vettä silmilleen. Pikkuhiljaa hän avasi silmänsä ja vesi puhdisti niitä. Vettä valui hänen kasvojaan pitkin kaulalle ja siitä paidalle.

Kun Silmät olivat hänen mielestään puhtaat, hän sulki pullon ja laski sen viereensä. Em räpsytteli silmiään ja muisti että hänellä oli ripsiväriä ja ne olivat varmaan levinneet. Hän nosti paitansa alareunan kasvojensa kohdalle ja kuivasi kasvojaan siihen. Hän siisti vähän meikkejään ja suoristi vielä vähän koukussa olevat jalkansa. Nyt tytön paita oli märkä, mutta hän ei jaksanut lähteä vielä kotiin ja vaihtamaan vaatteitaan. Hänen lävitseen kulki jonkinlainen kylmä "virtaus" joka sai hänet värähtämään.

//keksejä tulemaan 8D etenkin koska vein tätä vähän eteenpäin, ainakin palleroni (hal pallero.. *reps*) osalta... toivottavasti emina tykkää piikikkäistä kommenteista, niitä on hyvin mahdollisesti tulossa//

Vaiteliaana Hal katseli syrjäkarein, kuinka tyttö tohtoroi itseään. Näköjään vedenvalutus oli auttanut, neutraalit ilmeet pidettiin. Taas pitkä vilkaisu. Kuinka Hal olisikaan halunnut mitä tahansa kamaa. Selvänä oleminen oli pidemmän päälle enemmän kuin todella kyrpiinnyttävää. Mutta ei auta, rahaa hän saisi vasta parin päivän päästä vanhempien lähettäessä kuukausittaisen toimeentulosumman. Päässä raksutti. Olisi pakko elää vedellä, satunnaisilla kaapinpohjalta löytyneillä säilykkeillä ja pyhällä hengellä (ei sillä että Hal johonkin olisi uskonut) torstaihin saakka. Hän vihasi niitä muutamaa päivää kuusta, kun ei saanut kamaa eikä edes ruokaa.

Sitten poika ravistautui taas maan pinnalle sieltä ulottuvuudestaan kaksikymmentäkuusi.
"Sä sait sen pois?" tiedusteltiin kuin ohimennen, ja pojan katse jäi tällä kertaa viipymään Eminassa. Silmiin oli jäänyt jo jonkinlainen kiinnostunut vivahde, niin kyrpiintynyt kuin Hal olikin, ei hän vain jaksanut ruveta tiuskimaan toiselle. Okei, toinen oli hyvännäköinen, nyt Hal päätti jopa myöntää sen itselleen, eikä hän ollut saanut naista joihinkin aikoihin... Hitto, sisäinen pervo oli hereillä. Blondi potki henkisesti itseään, noniin, älä ajattele mitään liian typerää.

(Jeps! : D *kaataa keksi pussin ympäri ja antaa kymmenen rawille* ehkäpä tuo tykkääkin... : D)

Emina katseli merta ja vilkaisi Halia silmäkulmastaan. Hän veti hiuksensa taakse, mutta etuhiukset valahtivat takaisin eteen. "Sä sait sen pois?" Poika kysyi häneltä ja katsoi häntä. Tyttö käänsi katseensa tuohon.
"Juu sain..." Hän vastasi ja hymyili tuolle. Hän pyyhki vielä varmuuden vuoksi silmiensä alta vain tarkistaakseen ettei hänellä olisi ripsiväriä enää muualla kun ripsissä. Tosin enää niissäkään ei varmaan tainnut olla ripsiväriä. Hän katseli merta ja huokaisi. Hänen pitäisi kohta lähteä kotiin, kun huomenna oli kouluakin.

Pieni tuulen vire heilutteli Emin hiuksia. Hän piti silmiään kiinni ja avasi ne jonkin ajan päästä. Hän siirsi katseensa Haliin ja huomasi että tuo oli jo jonkin aikaa katsonut häntä.
"Mitä?" Hänen oli pakko kysyä. Hän punastui ja siirsi katseensa jalkoihinsa. Tyttö vilkuili toista vähän väliä ja oli entistä punaisempi.

//omnomnom♥ tää on kyl liian lyhyt//

Halille hymyiltiin, ja hyvin pieni hymy ilmestyi hänenkin huulilleen pirullisella vivahteella. Tytön ripsivärit olivat vähän tahmaantuneet veden vaikutuksesta, mutta hän jätti huomauttamatta. Ei ollut hänen asiansa. Ja no, hän oli katsellut toista jo jonkin aikaa ehkä liiankin tiiviisti.
"Sitä", tuhahti Hal toisen kysyessä että mitä, vaikka olihan Eminalla oikeuskin kysyä että mitäs siinä katsot.

"Mun silmät sattuu osottamaan suhun päin", totesi Hal virnistäen myrkyllisesti (ei kuitenkaan ilkeästi).

(Kehkeh! : D)

Emina katsoi toista kysyvästi, kun hän sai ensin vain vastaukseksi "Sitä". Sitten tuo vastasi vähän pidemmin, mutta aika oudosti, mutta silti sai tytön punastumaan. Hän käänsi katseensa poispäin Halista. Hänen hiuksensa valahtivat selältä sivulle ja peittivät hänen kasvonsa.

Em ei pystynyt istumaan siinä enää, joten nousi ja meni ranta viivalle. Hänellä oli paljaat jalat joten hän astui vielä vähän lähemmäksi merta. Hän seisoi vedessä ja vesi ylettyi parhaimmillaan tytölle melkeinpä polviin saakka. Vesi oli lämmintä ja se tuntui ihanalta hänen jalkojaan vasten. Vesi ja hiekka helli tytön sileitä sääriään, kun se liikkui voimakkaasti.

Pitkätukka vilkaisi Halia rannalla hiuksiensa takaa ja siirsi sitten katseensa jalkoihinsa.

(juu niin mullakin... : D)

Ja vittu. Siinä Hal könötti paikallaan, päällään harmaat pillit ja valkoinen toppi. Vaikka oli jo yö, poika ei palellut sitten lainkaan. Oli lämmin. Hän veti polvensa koukkuun ja oikaisi kädet nojaamaan polviin. Tyttö oli kääntänyt hänelle selkänsä, ja edelleen pahiksen katse viipyili toisessa.
"Onks täällä susta jotenki normaalia lämpimämpi?" hän kuuli kysyvänsä ja äkkiä naamalle kohotettiin taas pirullinen virne.

Sitten häntä vilkaistiin. Poika piti katseensa yhtä ei-vois-vähempää-kiinnostaa-vaikutteisena, mutta noh, pöhkökin tiesi, ettei hänen välinpitämätön normaalimoodinsa oikeasti vaikuttanut juuri yhtään tällä hetkellä. Nyt Hal ajatteli harvinaisen paljon (mikä oli erittäin epähalmaista, mutta eipä hän ollut juuri nyt muutenkaan ihan oma itsensä). Hän istui edelleen hiekalla ("saatana, mitä helvettiä mä oikee vaa istun tässä vittu" putkahti ajatuksiin), mutta kohta nousi seisomaan ja käveli rantaviivalle Eminan luo.

"Ja ennen ku kysyt niin mähän vittu tulen tähän kun huvittaa", hän sanoi ennen kuin toinen ehti edes avata suutaan, virnistäen enemmän leikkisästi kuin ilkeästi.

Emina Kuuli toisen kysyvän oliko tuolla jotenkin lämpimämpi kuin normaalisti.
"Öh... On täällä vähän..." Hän sanoi katsomatta poikaan. Hän luuli että se johtui vain siitä kun oli punastunut koko ajan ja posket olivat kuumottuneet sen takia.
Em katseli merta ja kuuli kun Hal tuli hänen luokseen rantaviivalle. Tyttö kääntyi katsomaan tuota. "Ja ennen ku kysyt niin mähän vittu tulen tähän kun huvittaa" Poika sanoi hänelle virnistäen. Hänen suunsa oli pienesti auki ja silmät tarkkaili tuota pitkää nuorta miestä. Hänen kätensä olivat hihattoman hupparin taskuissa. Hän siirsi katseensa jalkoihinsa ja liikutteli jalkojaan vedessä.

Auki olevat hiukset heilahtelivat tuulen mukana. Emina siirsi vasemmalta puolelta hiukset korvansa taakse ja laittoi kätensä takaisin taskuun. Hän ei osannut sanoa mitään, joten jätti ajatuksen puhua jotain.

(Tökstöks...)