Aurinko saa aina kaiken kauniimmaksi

//Tänne saa tulla sitten ihan kuka vaan Nalan seuraksi//

Nailah Winston pysäköi vaaleanpunaisen Fordinsa uimarannan parkkipaikalle. Hän sai heti katseita osakseen, luultavasti juuri autonsa takia. Auringonpalvojien katseet eivät tyttöä häirinneet, hän vain hymyili suloisesti, nosti laukkunsa penkiltä ja paiskasi auton oven kiinni. Ovet lukkoon, avaimet taskuun ja sitten kohti rantaa ja ihanaa, kuumaa hiekkaa.
Tyttö ei olisi tarvinnut rusketusta, hänen vanhempansa olivat lahjoittaneet hänelle täydellisen ihonvärin. Rannalla kuitenkin oli mukavaa makoilla. Ja katsella ympärilleen. Eikä voinut unohtaa sitäkään, että täällä hän sai helposti ihailevia katseita osakseen. Olihan hänellä upea vartalo, eikä sitä kukaan voinut olla huomaamatta.

Tyttö kohotti pinkit aurinkolasit otsalleen ja lähti sitten suunnistamaan kohti sellaista paikkaa, josta olisi hyvät näkymät joka puolelle. Mahdollisimman keskelle siis piti päästä.
Nala pujotteli nuorison ja perheiden lomitse ja löysi sitten loistavan paikan. Lähistöllä oli joukko nuoria miehiä, sekä muutama hihittelevä pikkuteini. Ja valitettavasti paikalla oli myös joukko sieviä, suunnilleen hänen ikäisiään tyttöjä, mutta todennäköisesti tytöt jäisivät nyt kaikkien mielessä kakkoseksi. Ainakin hänen mielessään ei nyt ollut sijaa muille kuin hänelle itselleen, sekä kaikille niille vatsalihaksille, joita näköpiiriin sattui.

Nala asetti pyyhkeensä maahan ja alkoi sitten riisua pois vaatteitaan. Valkoisen hellemekon alta paljastuivat vaaleanpunaiset bikinit. Pinkki kaikkine eri sävyineen oli tytön lempiväri, eikä sitä voinut mikään muuttaa. Se oli täydellinen väri hänenlaiselleen tytölle.
Mekosta ja sandaaleista kuoriuduttuaan tyttö alkoi kaivaa laukkuaan. Sieltä löytyi pian aurinkorasva, jota tyttö alkoi sitten levittää käsivarsiin ja jalkoihin. Samalla hän vilkuili miesjoukkoon toivoen, että joku ojentaisi hänelle auttavan kätensä. Jos niin ei kuitenkaan tapahtuisi, niin aina hän siihen itse kykenisi. Olihan hän notkea ja taipuisa.

// jos minä? Danielynn tänään(keskellä oleva uimapuku) jalassa nämä

Autotie kiisi alla ja Danielynn höpötti puhelimeen siskolleen. "Ja niistä varauksista." Lynn aloitti, mutta toinen ehti edelle. "Joo. Kampaaja, manikyyri ja pedikyyri." Nuori nainen käänsi rattia toiselle tielle, joka johti rannalle. Nuori nainen sulki puhelimensa ja väänsi radiota kovemmalle. Jumputtava räppi täytti keltaisen auton sen suunnatessa kohti parkkipaikkaa.

Danielynn avasi porchensa oven hypäten ulos ja hymyillen aina näkyvälle auringolle. Kokouimapukua koristi vyö, mutta vain siihen asti että päästäisiin rannalle. Lynn sipaisi ruskeita hiuksiaan, joissa vivahti kullanhohtoinen sävy. Voi hän oli lumoava. Lynn hymyili läheiselle kuvaajalle, sillä pari oli jo löytänyt tytön "Onko äitisi on ostanut uuden kodin New Yorkista?" Eräs kysyi, mutta Lynn ei vastannut vaan lähti kohti rantaa. Salamavalot räpsyivät. Kai tulisi jotain hommaa lehteen, mutta Lynn vähät välitti. Hän omalla tavallaan rakasti huomiota. Äitinsä tytär.

DL etsi hyvää paikkaa rannalta, jossa oli mekastavia pikkulapsia ja nuoria teinejä, sekä pari vanhempaa ihmistä. Hän näki lähellä rantaa, melkein keskellä kaikkea mukavaa vapaan paikan ja lähti puikkelehtimaan väkijoukon läpi. Hän pysähtyi tumman kaunokaisen eteen ja oli kerrankin tyytyväinen takaa tulevista paparazzeista. "Hei." Lynn ilmoitti hieman ylevästi ja levitti kashmir viltin maahan. Hän istahti ja asetti versacen aurinkolasit nenälleen. Salamavalo välähti, vaikka sitä ei kovin hyvin huomannut aurinkoisessa säässä. "Älä välitä noista." Lynn ilmoitti hymyillen hieman omahyväisesti. "Ne kun seuraa aina." Hän heilautti vaaleita hiuksiaan selkäänsä. DL tutkaili punaisia kauniisti muotoiltua kynttään, jossa oli valkeaa koriste kiemuraa "Mä muuten oon Danielynn Lewis, tutummin Lynn." Lynn hymyili toiselle kirkkaan punaisella huulikiillolla meikatuilla huulillaan. Hän potkaisi louboutinit jaalastaan ja risti sirot nilkkansa.

//Tervetuloa vaan! DL on just täydellistä seuraa Nalalle xD//

Nala huokaisi. Joku tietenkin tuli paikalle ja häiritsi hänen miesten houkuttelemistaan. Joku koppava neiti ilmestyi paikalle, levitti viltin maahan ja käski olla välittämättä valokuvaajista, jotka hyörivät ympärillä. Nailahiahan eivät valokuvaajat häirinneet! Hänhän oli ehkä kuvauksellisin yksilö koko rannalla, joten ei haittaisi ollenkaan, vaikka jonkun kamera vahingossa vangitsisikin hänet, eikä tyttöä, joka oli paikalle ilmestynyt.
Danielynn Lewis? Nimi herätti oitis Nalan huomion. Se hottelliperijätär? Kun tarkemmin katsoi, niin tosiaan, tyttö oli yksi heidän koululaisistaan, sama, jonka kuvia hän oli nähnyt lehdissä ties kuinka useasti. Jostain syystä Nalaa ei enää häirinnytkään, että tyttö oli tullut keskeyttämään hänen puuhansa. Selkä tosin oli vielä rasvaamatta, mutta kyllä hän selviäisi.

"Mä olen Nailah Winston, voit sanoa Nalaksi," Nala esitteli itsensä. Päivä tuntui nyt jotenkin paljon kauniimmalta ja erikoisemmalta. Oli siis todellakin kannattanut lähteä rannalle, eikä jäädä omalle uima-altaalle. Siellä kun ei tavannut Danielynnin kaltaisia ihmisiä.
Nala hymyili ystävällisesti. Danielynn ehkä tunnisti hänet sukunimen perusteella, ehkä ei, mutta ei sillä loppujen lopuksi ollut mitään merkitystä. Mutta kai toinen nyt oli kuullut hänen äitinsä kauneushoitolasta? Sehän oli sentään paras koko San Diegossa! Ja rikasta väkeähän siellä nimen omaan kävi, ehkäpä jopa itse DL oli käynyt siellä joskus?
"Ei nuo valokuvaajat mua haittaa," Nala sanoi ja virnisti sitten. Hän ei edes yrittänyt piilotella sitä, että oli varsin hyvillään siitä, että kuvaajat olivat lähellä.

"Winston..." DL mutisi hiljaa. Sana toi jotain mieleen ja sitten hän sen arvasi "Hei mä tiedän sut, tai siis ainakin sun äitis!" Lynn naurahti. "Sun aitis taitaa ollakin mun vaki hoitaja, tai joku sen alanen." Tyttö hymyili sädehtivästi ja irrotti pikaisesti vön uimapuvusta. Tyttö tutkaili toista ja tajusi heti että tuohan oli huiskan heiluttelija. "Me taidetaan... Nala, olla samassa koulussa." Lynn ilmoitti ja istui polviensa päälle. Lynn kaiveli hetken laukkuuan etsien teen vogueta, jonka oli lukemiseksi ottanut. Sitä ei tuntunut löytyvän joten DL palasi tyynenä istumaan ja katsoi taas toista.

"Hah. Ootas vaan kun seurais sua joka paikkaan, paitsi kouluun ja kotiin." Lynn huomautti ja huokaisi hieman. Joskus jotkut kiipesivät tikkaiden avulla sisälle ottamaan kuvia äidistä, joka toipui juuri nyt kauneusleikkauksesta. Se oli salaisuus, eikä Lynn mielellään sitä yleistänyt.

"Mua voi sanoa myös DL:äksi." Lynn paljasti, sillä moni ei häntä siksi kutsunut, ei tiennyt että kutsuttiin. "Mieti, sä ja mä voidaan olla tän viikon torstaina ilmestyvässä lehdessä." Lynn hihitti toiselle "Joten näytetään oikein kivoilta ja ollaan kun niitä ei olisikaan." Tyttö madalsi hieman ääntään, mutta sitten taas hymyili sädehtivästi "Kun sun lempiväri näyttää olevan vaaleenpunan ni, onko toi siisti vaaleenpunan auto tuolla parkissa sun?" Lynn ei sanallakaan maininnut keltaisesta porchesta, joka oli myös parkissa.

Kuulosti jotenkin kamalalta, kun toinen kutsui Nailahin äitiä "vakihoitajakseen." Jos äiti olisi tuon kuullut, niin tämä olisi totisesti pitänyt tyttöä jonain itseriittoisena pikkupimatsuna, joka luuli rahojensa takia olevansa maailman napa. Nuo sanat kyllä olisivat voineet kuvata ketä tahansa rikasta nuorta naista, jopa Nalaa itseään.
"Äiti omistaa kauneushoitolan. Tekee itse hoitoja vain parhaimmille asiakkaille," Nala kertoi sitten tyytyväisenä. Hänen äidillään oli kyllä ammatti, josta jokainen nainen ehkä joskus oli haaveillut. Ainakin Nala oli monesti. Hän halusi tehdä jotakin, jossa sai leikkiä kosmetiikatuotteilla ja nauttia ihanan rentouttavasta musiikista. Tosin tyttö oli miettinyt monesti mallin uraakin, sekä ties mitä muita vaihtoehtoja. "Äidillä on Los Angelesissa samanlainen liike, mutta me valitettavasti pysytään koko ajan täällä San Diegossa."
Nail olisi halunnut vielä elää Losin kaikessa loistossa ja kimalluksessa. Se kaupunki oli ihan eri luokkaa kuin San Diego! Eihän täällä edes tavannut ketään komeita julkkismiehiä. Ja hän niin kovasti halusi päästä näiden kanssa läheisempiin tekemisiin.

"Totta, niin voidaan," Nala sanoi, varsin innoissaan siitä ajatuksesta, että hänen kuvansa koristaisi jonkin juorulehden sivuja. Ehkä hänet mainittaisiin jopa Lynnin ystävättärenä? Se olisi jo jotakin! Kuuluisien seura oli sitten mukavaa, vaikka ei tyttö kyllä ollut sellaisessa seurassa elämänsä aikana kovin paljon liikkunut. Tulevaisuudessa asia varmasti saattaisi olla toisin, mistä sitä koskaan tiesi?
"On se mun auto," Nail sanoi. Auto oli kyllä huomiota herättävä. Ihan joka tytöllä ei sellaista ollut. Merkki tosin oli vain Ford, mutta ulkonäkö oli Nalalle merkkiä tärkeämpää, ainakin autojen kohdalla. Vaatteissa sitten olikin eri asia, ainakin joskus.
"Sulla varmaan on kyllä hienompi auto, mun auto kun on vaan tollanen Ford," Nala sanoi sitten. "Mutta, eikö nuo pojat olekin aika mukavaa katseltavaa?" Nala kysäisi ja loi flirttailevan silmäyksen lähistöllä norkoilevaan poikajoukkoon.

"Mä olen asunut lapsuuteni Hollywoodissa" Lynn sanoi kuin ohimennen. Hän aikoisi muuttaa sinne kun kahdeksantoista tulisi täyteen. Hollywoodissa oli ollut hienoa, varsinkin kun siellä oli valtavasti paremmat shoppailu mahdollisuudet kuin täällä, vaikka ei täälläkään huonot olleet. "Ja mä aion palata sinne. Rakastan sitä kaupunkia."

"Ähh... Mulla on nyt mukana mun porche, ei se nyt niin kallis ole." Lynn huitaisi ohimennen kädellään. Mielessään hän jatkoi 'ja kotona odottaa audi ja ferrari'. Silmät siirtyivät nyt ensi kerran poikajoukkoa "Täytyy myöntää." Lynn lähetti lentosuukon parille katsovalle komistukselle. "Että olis hienoa jos ois poikakaveri." Lynn huokaisi ja katseli kaihoiasti joukkoa.

//sovitaanko, että sitte kun peli on loppu, alotetaan jossain vaiheessa uusi, jossa nää tytöt ihailee itteään kilpaa lehdestä : DD

"Se olis kyllä hienoa jos olis poikakaveri," Nailah totesi ja jatkoi flirttailuaan. Poikia oli niin mukava katsella ja haaveilla näiden seurasta. Mutta sitten jos olisi varattu, niin ei enää voisi harrastaa samanlaisia huveja kuin nyt. Tuskin kukaan mies katsoisi hyvillä mielin, jos tyttöystävä flirttaili muille ja yritti kiinnittää aina huomion itseensä?
"Mut mä oon kyllä ihan tyytyväinen sinkkunakin," Nala sanoi ja käänsi katseensa välillä pois pojista. "Tiedät kyllä varmaan. Saa olla vapaa ja flirttailla niin paljon kuin lystää. Ja se on huippua se!"

Nala oli saanut jo itse omin avuin keploteltua aurinkovoidetta selkäänsä. Nyt hän laittoi rasvatuubin laukkuunsa ja kaivoi sieltä Cosmopolitanin. Hän oli selannut lehden jo nopeasti läpi, mutta ei ollut kunnolla paneutunut sen sisältöön. Nyt oli hyvä tilaisuus siihen puuhaan.
Tyttö asettui vatsalleen pyyhkeen päälle ja huokaisi. Oli niin mukavaa, kun aurinko lämmitti selkää ja kun vielä oli saanut seuraakin. Olisi ollut sata kertaa tylsempää, jos kukaan ei olisi sanonut hänelle sanaakaan koko rannalla olon aikana.
"Mitä mieltä sä muuten olet näistä mun bikineistä?" Nala kysyi huomatessaan, että mietti poikien suhtautumista kyseiseen väriin. "Mä kun pelkään että noi pojat ei ehkä ymmärrä tän värin päälle. Ne kun ei paljoo tätä väriä tunnu käyttävän."

//Kuulostaa tosi hyvältä idealta XD Tää mun viesti jäi vähän lyhyeks, pitää mennä syömään//

"Voi. Sinkkuelämä on ihanaa." Lynn huokaisi autuaasi asettuen vatsalleen ja löytäen laukustaan vihdoin edes jonkun lehden. Oli kyseessä harper's bazaar, yksi tytön lempilehdistä. "Kun mun mieli vaihtuu niin usein. Ekaks mä tykkään siitä ja sitten toisesta." Lynn selitti hieman ajattelemattomana. Miksi nyt Nalalle meni semmoista puhumaan. Eihän Lynn edes tuntenut toista.

Lynn hymyili "Noi sun bikinit on ihanat ja sopii sun ihos väriin." Tyttö kehaisi toiselle. Tosiaan hän oli kateellinen toiselle tämän ihosta, koska vaalea oli kaikilla. Tumma oli taas eksoottinen ja upea. "Jaa..." Lynn mietti miten pojat katsoivat bikineitä "Mä en oo poika, mut uskoisin et ne tykkää kaikesta mikä edes vähän paljastaa, koska kaikki mun tuntemat tykkää naisen vartalosta." Tyttö vilkaisi taas paoikia, mutta selasi lehteä etsien lukemista.

"Hei, mun pitkin kysyä sulta." Lynn hymyili sädehtivästi "Meidän äiti järjestää hyväntekeväisyys juhlat ja pyysi mua kutsumaan väkeä. Varmaan on jo ehkä kutsunu äitisi, mut mietin että jos sä haluisit tulla." Lynn hymyili vieläkin "Pukukoodina iltapuvut, mekot. Ei siis tosiaankaan mitään bilehile mekkoa." Tyttö sipaisi hiuksiaan. Kai nyt toinen oli tulossa "Ja sinne on tulossa myös Daniel Clooney..." Lynn lisäsi hiljaa hieman härnäten.

//Daniel Clooney on vaikka joku tosi söpö näyttelijä, joka on nyt in kaikkien tyttöjen rakastama söpöläinen : D

"Mulla on kanssa sama juttu," Nala sanoi kuultuaan toisen sanat mielen muuttumisesta. "Mä ihastun ihan liian usein. Mut mikäs siinä kun komeita miehiä kerran tuntuu riittävän tällä planeetalla. Eihän siinä olis mitään järkeä ettei tällanen tyttö kiinnostuis vähintään joka toisesta."
Sanojensa jälkeen Nailah päästi pehmeän naurahduksen. Miehet olivat kyllä melkein parasta katseltavaa mitä hän tiesi. Kaikkein parasta ehkä olikin sitten kaikki uusi, pinkki ja kallis. Kaikki sellainen, mitä hän saattoi saada omakseen hyvin vähällä vaivalla.
"No hyvä," Nala tuumasi toisen kertoessa mielipiteensä hänen bikineistään. Samaa hän oli kyllä aprikoinut itsekin. Hän näytti tarpeeksi hyvältä, että kehtasi olla rannalla melkein missä asussa tahansa. Kunhan se vain oli tarpeeksi muodikas ja sopi hänelle. Ja mikäpä ei olisi sopinut? "No, noitten katseista ainakin vois päätellä, että me ollaan molemmat niille aikamoista silmänruokaa," Nala sanoi virnistäen iloisesti. Pojille oli sitten hauska flirttailla! Varsinkin tällaisena ihanan kauniina päivänä.

Lynnin seuraavat sanat kuultuaan Nala tunsi suurta mielihyvää ja innostusta. Toinen ihan tosissaan kutsui hänet juhliin joihin tulisi ties ketä hienoa väkeä. Ja Daniel Clooney? Se oli jo liikaa! Noita juhlia Nala ei kyllä jättäisi väliin missään nimessä.
"Siis sekö Daniel Clooney?" Nala kysyi heti. Jos tyttö nyt huijasi, niin sitten tämä saisi katua. "Se namupala? Joo, mä kyllä tulen varmasti. Ja kyllä multa löytyy muutakin kun bilemekkoja. Ja nyt mä sain hyvän syyn lähteä ostoksille."
Daniel Clooney... Mies oli jotain niin ihanaa. Niin täydellinen ja komea. Ja nyt hänellä oli tilaisuus päästä tekemään tämän kanssa tuttavuutta. Mutta jos Lynn itse halusi valloittaa Danielin? No, sitä ei nyt kannattanut miettiä.
"Daniel varmaan houkuttelee kaikki pikkutytöt teidän talon liepeille, jos ne kuulee että se on tulossa," Nala sanoi kuvitellen samalla mielessään kiljuvan tyttölauman. Ja hän ja Lynn saisivat olla miehen seurassa. Olisi se kyllä upeaa.
"Tuleeko sinne muita yhtä komeita miehiä?" Nala ei voinut olla kysymättä.

//Joudun nyt lopettamaan tän. anteeks kauheesti, mut joskus uusiks?