Nice evening with nice people

//Wrai & Jamie tänne ^^//

Oli ilta ja kerrankin Belle sai olla yksin kotona. Äiti ja isäpuoli olivat lähteneet elokuviin, mikä oli erittäin harvinaista. Ja kaikenlisäksi velipuoli Ryan ja pikkuveli Brandon olivat lähteneet mummolleen, Jackin äidille.
Belle oli harkinnut kutsuvansa tyttökavereitaan yökylään, mutta olikin sitten päättänyt rentoutua yksin hyvän elokuvan parissa. Sitä tyttö ei vielä ollut päättänyt mitä katsoisi, mutta uskoi tällaisena iltana päätyvänsä johonkin kauhuleffaan. Ja elokuvan jälkeen voisi sitten mennä kylpyyn tai vaikkapa nukkumaan, sen näkisi sitten.
Tyttö oli juuri keittiössä tekemässä itselleen voileipää, kun hän kuuli kuinka auto ajoi pihaan. Ikkunasta hän näki, että auto oli sininen maasturi, Bradleyn auto. Mitä veli täällä nyt teki? Belle teki kiireesti leivän valmiiksi ja lähti jo kohti ovea, vaikka ovikellokaan ei vielä ollut soinut. Se soi kun tyttö astui eteiseen.

”Moi Bradley,” tyttö tervehti iloisesti, avatessaan oven ja nähdessään veljensä. ”Ja Jamie…”
Belle loi veljeensä kysyvän katseen tajuttuaan kuka veljen seurassa oli. Jos hän olisi tiennyt, että juuri Jamie kaikista veljen skeittari ystävistä oli tulossa ovesta sisään, hän olisi takuulla ensin käynyt vaihtamassa ylleen jotain hienompaa. Jotain ihan muuta kuin vaaleanpunaruudulliset pyjamahousut ja turkoosin topin. Ja olihan tytöllä musta hupparikin, olohuoneen sohvalla.
”Mut tulkaa ihmeessä sisään,” Belle sanoi ja väisti, jotta veli ja tämän kaveri pääsisivät peremmälle. Bradleyllä olisi kyllä nyt oltava jokin selitys sille, että oli tuonut kaverinsa mukanaan. Isoveli oli kyllä tiennyt että Belle olisi yksin kotona. Hän oli laittanut tälle viestin ja pyytänyt tätä tulemaan kylään jos sille päälle sattui.

Tyttö lähti voileipä kädessään kohti olohuonetta, olettaen että pojat tulisivat sinne myös.
”Ei varmaan haittaa että me tultiin?” Bradley kysyi astellessaan siskonsa perässä entisen kotinsa olohuoneeseen. ”Ei keksitty parempaakaan tekemistä, niin aattelin tulla Jamien kanssa pitämään sulle seuraa. Ei kai sullakaan mitään erikoista tekemistä ole?”
Belle puisteli päätään ja istuutui sitten sohvalle ja puki hupparinsa päälleen, jotta näyttäisi edes vähän siedettävämmältä.
”Ajattelin kattoo jonkun leffan, eli ei mulla ole mitään erikoista,” Belle naurahti ja hymyili sitten Jamielle. ”Voitte jäädä kyllä seuraks jos haluatte kattoo kauhuleffaa.”

Jamie virnisti Bellelle, kun tuo tuli avaamaan heille oven. Sisälle asteltiin skeittilauta toisessa kädessä. Tyttö ei selvästikään ollut osannut odottaa heidän tuloaan. Tai no, että hän olisi mukana. Tuo vaikutti hieman yllättyneeltä ja tuskin koskaan Jamie oli nähnyt tyttöjä pyjamanhousut päällä. Se oli itse asiassa aika söpöä. Kengät potkittiin jaloista ja asuntoa tsoomailtiin hetken.
"Mä ainakin pidän kauhuelokuvista." Skeittari julisti sitten, edelleen hymy huulillaan. Hän oli viime aikoina joutunut viettämään paljon aikaa perheensä ja kermalaisten kanssa, joten normaalit ihmisten seura tekisi enemmän kuin hyvää. Vaikkakin työ oli salata rikkaat taustat ja rikkaissa piireissä viihtyvä kaksoissisko.

Poika siirsi hieman ruskeita hiuksiaan sivuun silmien edestä ja huokaisi.
"Kauhea jano. Saaks ottaa jotain juotavaa?" Hän kysyi sitten katsoen ensin tyttöön ja sitten Brandoniin. Jamie ei koskaan ollut ollut mikään arkaileva vieraissa paikoissa. Yleensä hän meni kohteliaasti kättelemäänkin kavereittensa vanhemmat. Tosin kerran hänen kohteliaisuutensa oli ymmärretty hieman väärin ja...Vilunväristykset kipaisivat pitkin skeittarin ihoa. Sitä ei tahdottu edes ajatella. Minkäköhänlainen tästä illasta tulisi? Tuskin ihan hirveä. Ainakin hän viihtyi Bradleyn kanssa ja parit kerrat mitä tuon siskoa oli ohimennen nähty, tuokin oli vaikuttanut mukavalta. Ainakin nätti tuo oli.

Hyvä. Pojat siis jäisivät katsomaan hänen kanssaan kauhua. Nyt vain piti vielä päättää itse elokuva. Hän halusi katsoa jotain, mistä tiesi pitävänsä ja jota ei ollut nähnyt pitkään aikaan. Sellaisia elokuvia ainakin löytyi, ehkä jopa Ryanin huoneesta. Sinne Belle ei kyllä aikonut mennä, siellä olisi kuitenkin tunkkaista, kun toinen ei edes koskaan siivonnut. Istui vain aina tietokoneella.
Bradley jäi vielä seisoskelemaan ja tuijotteli hetken Belleä, miettien samalla haittasiko siskoa oikeasti heidän tulonsa. Siltä ei ainakaan näyttänyt.
"Kelpaako Scream? Tai Tiedän mitä teit viime kesänä?" Belle kysyi sitten. "On kyllä kaikkea muutakin jos noi ei kiinnosta. Ne on kuitenkin niin vanhoja."
Tyttö nousi ylös sohvalta ja asteli kohti hyllykköä, jossa perheen elokuvat olivat siistissä rivissä ja otti esiin joukon dvd:itä, ojensi ne sitten Bradleylle.
"Päättäkää te," tyttö sanoi ja jäi katselemaan mihin elokuvaan toiset päätyisivät. Hänelle kävi oikeastaan mikä vaan, jopa Scarry moviet, jotka olivat pelkkää parodiaa.

"Mä voin käydä hakemassa jotain," Belle sanoi, kun Jamie ilmoitti olevansa janoinen. "Mitä sä haluat? Tuolla on kai melkein mitä vaan. Ja otatko Bradley sä jotakin?"
Belle ei voinut olla vilkuilematta Jamieta. Hän oli ollut salaa ihastunut juuri tuohon poikaan jo jonkin aikaa ja tuntui niin kummalliselta, että tämä oli nyt heillä kotona. Tuskin olisi ollut, jos hän ei olisi kertonut veljelleen olevansa yksin kotona.
"Mä voisin ottaa vaikka kaljan jos siellä on," Bradley sanoi sitten ja istahti nojatuoliin. Siitä näki parhaiten ja oli mukavin istua, tottakai Bradleyn piti saada paras paikka. Ei talon nahkasohvassakaan mitään vikaa ollut, olihan se samaa sarjaa tuolin kanssa.

Jamie kohautti harteitaan elokuvien suhteen.
"Bradley saat päättää, mulle on tosiaa ihan sama." Hän ilmoitti ja otti olallaan olleesta laukusta harmaan piponsa ja pisti sen päähänsä. skeittilauta laskettiin seinän viereen nojaamaan, lähelle kenkiä. Musta huppari kiskottiin myös pois päältä ja laukku jätettiin laudan vierelle. Poika suoristi vaaleaa paitaansa ja nosti hieman lököttäviä housujaan.
"Mäkin voisin itse asiassa kaljan ottaa. Tosin oon saanu huomata, ettette te jenkit sitä osaa oikein tehdä." Jamie nauroi hieman. Hän oli rakastanut elämää synnyinmaassaan Englannissa ja vaikka vanhemmat olivatkin alkaneet puhumaan jo sutkot lailla jenkkiaksentilla, britteyttä ei skeittari omasta puheestaan kadottaisi. Vaikka hän saikin kuulla puhetyylistään turhankin usein.

Bradley oli istahtanut nojatuoliin, joten Jamie istahti sohvalle. Olisihan hän voinut itse hakea juomista, mutta jos Belle kerta tahtoi hakea, niin mikäs siinä.
"Eiks tääl oo muita kotona?" Poika kysyi sitten. Asunnossa oli kyllä hiljaista, mutta ainahan sitä yllätyksiä saattoi vastaan tulla. Jos vaikka joku lymyili huoneessaan...'

Edit: Jamien lookki on tässä

"Katotaan sit vaikka tää Scarry movie," Bradley ehdotti. Pikkusiskoa pojan valinta ei yllättänyt ollenkaan, toinen ei pitänyt kunnon kauhuleffoista. Ja Bradley piti komedioista, sen nyt tiesivät kaikki jotka poikaa vähänkin tunsivat.
"Okei," Belle sanoi ja katsoi taas Jamien suuntaan. Poika oli ottanut hupparinsa pois ja näytti vaaleassa paidassaan varsin hyvältä.
"Sä voit Brad laittaa ton jo päälle, niin mä haen ne juomiset," tyttö sanoi ja lähti kohti keittiötä. Hän ei oikein tiennyt miten olisi ollut, kun Jamie oli paikalla. Ja kaiken kukkuraksi poika oli nyt nähnyt hänet sellaisissa vaatteissa, jotka ainoastaan oma perhe oli hänen yllään nähnyt.

Bradley laittoi dvd:n laitteeseen. Ei hän elokuvaa kyllä laittaisi pyörimään ennen kuin Belle olisi palannut keittiöstä. Sisko kuitenkin halusi nähdä elokuvan alusta asti.
"Ei täällä kai ole muita," Bradley vastasi toisen kysymykseen. "Niin Belle ainakin mulle kertoi että olis tänään yksin kotona. Äiti ja Jack meni leffaan ja pojat meni mummolle."
Samassa Belle palasi jo takaisin. Hän ojensi kaljatölkit pojille, itselleen hän oli ottanut vain cokista.
"Meillä ei nyt oo mitään hyvää syötävää, mut ehkä me selvitään," Belle sanoi ja sammutti sitten valot huoneesta. Eihän niitä päälläkään voinut pitää, kun kerran elokuvaa aiottiin katsoa.
Valot sammutettuaan Belle asteli sohvan luo ja istuutui turvallisen matkan päähän Jamiesta. Hän ei uskaltanut mennä liian lähelle, koska ties mitä Bradley olisi siitä saanut päähänsä jos olisi edes huomannut.

Jamie nyökkäili idealle katsoa Scary Movie. Olihan ne kaikki nähty satoja kertoja, mutta aina ne jaksoivat naurattaa. Varsinkin ensimmäinen ja toinen osa. Hän kiitti saadessaan kaljan käteensä ja avasi tölkin. Tyytyväisenä siitä otettiin isokulaus.
"Ei se kato haittaa. Mä lupasin nähä tänään viel yhtä kaveria ja sen tuntien me käydään syömässä." Jamie naurahti. Se oli vähän Denleyllä tapana. Jos he näkisivät kahdeksan jälkeen ulkona, ensimmäisenä mentäisiin syömään. Vaikka ei olisi edes nälkä. Belle istuutui hänen viereensä ja tytölle hymyiltiin. Toinen oli kyllä nätti. Juuri sellainen, minkälaisia tyttöjä Jamie deittaili Lontoossa.

"Ootteks te nähny tän monesti?" Skeittari kysyi sitten sisaruksilta virne huulillaan. Ehkä heidän olisi sittenkin pitänyt valita joku kunnolla pelottava. Belle olisi sitten voinut käpertyä pelosta kankeana hänen kainaloonsa. Hah! Ehkä niin ei kuitenkaan olisi käynyt veljen silmien alla. Olikohan se täällä päin kiellettyä deittailla kavereiden sisaruksia ja exsiä? Pitäisi ihan joskus ohimennen kysäistä joltakulta. Ja vitut.
"Hei. Mulle tuli täs mieleen. Onks tääl päin hirveen paha juttu, jos on juttuu kaverin siskon tai exän kanssa?" Hän kysyi sitten ja osasi kyllä esittää kysymyksen sen verran viattomana, ettei siitä huomannut mistä koko ajatus pojan päässä oli lähtenyt. Tosin, Jamiellä oli kyllä tapana kysyä suoraan kaikki mitä päähän tuli pahemmin ajattelematta seurauksia.

"No on tää aika monta kertaa tullu nähtyä," Belle vastasi kysymykseen. Samaa sanoi myös Bradley, joka ei kyllä koskaan kyllästynyt kyseisiin leffoihin. Ei Belleäkään kyllä sellainen kyllästyttänyt, mutta olisihan se ollut mukavampaa katsoa kunnon kauhuleffa. Sitä kun ei ollut tullut tehtyä pitkään aikaan. Milloinkohan edes viimeksi? Siitä oli jo useita kuukausia, koska viime aikoina tyttö oli käyttänyt aikaansa enemmän kavereiden kanssa. Silloin hän oli katsonut jonkun hyvin hämäräperäisen elokuvan, jonka nimeäkään ei saanut nyt mieleensä. Jotenkin se kuitenkin liittyi kummituksiin, ainakin sellaisia elokuvassa oli ollut.
"Säkin kai oot nähny tämän joskus?" Belle kysyi kääntäen katseensa hetkeksi Jamieen. Bradley ei tainnut olla keskustelutuulella, näytti vain tuijottelevan telkkaria, joka oli mukavan iso.

Jamien seuraava kysymys sai Bradleyhinkin jotain eloa. Nyt poika käänsi kiinnostuneena katseensa kaveriinsa. Mistähän tuokin oli tämän mieleen juolahtanut?
"No, mun mielestä kummatkin on okei," poika vastasi. "Mut sen mä voin sanoa, että jos joku mun kaveri joskus satuttaa Belleä, niin se saattaa olla ystävyyden loppu."
Belle katsoi hymyillen Bradleytä, joka oli kääntänyt katseensa tiukasti televisioon. Miten ihana isoveli osasikaan joskus olla! No, kyllä hän oli jo tottunut siihen, että Bradley aina puolusti häntä ja oli tukena hankalissa tilanteissa. Mutta että toinen sanoi noin Jamien läsnäollessa, se tuntui mukavalta.
"Mun mielestä taas kavereitten exät on ehdottomasti ei. Mut jos mun kaveri seurustelis Bradin kanssa, niin se saattais olla ihan mukavaakin, ainakin niin kauan kuin tuo on onnellinen," Belle vastasi virnistäen veljelleen. Samalla hän mietti, mitä siitä seuraisi, jos hänellä joskus olisi jotain Jamien kanssa. Ei se siis ainakaan Bradleytä haittaisi.
"No entä mitä mieltä sä sitten olet?" Bradley kysyi sitten kääntäen taas hetkeksi katseensa toisiin.

"Joo. Oisin aika sivistymätön jos en ois." Jamie virnisti Bellelle, kun tuo kysyi oliko hän nähnyt elokuvan aiemmin. Sitten skeittari saikin kuulla sisarusten näkökulmia asioista. Selvästi asiat olivat selvästi rennommin täälläpäin. Mutta se sopi vain paremmin kuin hyvin Jamielle itselleen! Bradley ei siis todennäköisesti saisi raivaria, jos hän nyt päättäisi yrittää hieman Belleä. Ainahan sitä deittailla saisi! Sitä ei kuitenkaan luettu seurusteluksi. Kysymys käännytettiin kuitenkin takaisin brittiin itseensä. Hän haroi hieman hiuksiaan pipon läpi.
"Nooh...Totaaa... Meillä päin englannissa oli vähän silleen ettei sisaruksiin, eikä varsinkaan exiin kosketa. Tosin ei kukaan mun kaveripiirissä ois kyllä halunnutkaan mun siskoon koskee." Jamie selitti ja purskahti sitten yksin raikuvaan nauruun. Hetken hän nauroi, kunnes tajusi, ettei tosissaan ollut koskaan edes maininnut Bradleylle, että omasi siskon. Piiiiiiiikku moka. Amberin olemassa olo, tai lähinnä sukulaisuus kun pidettiin aivan vain sen takia salassa, että Jamie ei vahingossakaan tahtonut joutua edes pieneltä osaltaan klikitetyksi rikkaisiin pentuihin. Mutta eipä siskorakas häntä itseäänkään pahemmin koulussa huomioinut.

"Niin...Siis mul oli kerran juttuu yhen mun puoltutun tai oikeestaan kaverin siskon kanssa ja turpaanhan minä siitä sain. Mutta hyvä on tietää, et tääl päin ei iha niin tiukasti taideta ajatella sellasesta." Skeittari yritti vaihtaa aiheensa hieman sivuun ja hiljeni sitten. Hän joi usean kulauksen oluttaan ja katsoi sitten elokuvaa televisiosta. Harmi vain, että näissä tuppasi nimenomaan alut olemaan todella tylsiä.

Bradley oli kysymäisillään toisen siskosta, mutta poika jatkoikin jo puhumistaan. Siksi skeittaripoika käänsikin katseensa takaisin ruutuun, kuulisihan hän toisen puheet kuitenkin. Hän piti elokuvasta ihan tosissaan, eikä häntä olisi haitannut tippaakaan, vaikka toiset olisivat lopettaneet puhumisen ja keskittyneet hekin elokuvaan. Mutta olihan heillä nyt ihan mielenkiintoiset puheenaiheet.
"No, sä kuulit vaan meidän mielipiteet," Belle sanoi ja vilkaisi taas kerran Jamieta hymy huulillaan. "Mun yks kaveri taas on sellanen, että se ei kyllä ikinä haluais mitään kavereittensa ja veljensä välille. Eli ei kannata ihan tän perusteella yrittää ketä tahansa."
Belle virnisti ja käänsi sitten katseensa elokuvaan. Onneksi oli jotain muutakin katsottavaa kuin Jamie! Muuten hän olisi jo ajat sitten onnistunut vahingossa paljastamaan tälle, kuinka tämän läsnäolo sai hänet sekaisin. Tyttö tuijotti television ruutua hetken aikaa hyvin tiukasti, yrittäen samalla koota ajatuksiaan, jotka olivat karanneet ties minne. Mitään kiinnostavaa ei kuitenkaan vielä tapahtunut, joten Belle luovutti ja vilkaisi sitten Bradleytä, joka ei juuri puhellut. Mitähän velikin mahtoi miettiä?

"Olis ehkä pitäny valita joku jännempi leffa," Belle kuiskasi Jamielle, yrittäen olla häiritsemättä Bradleytä, joka ei näyttänyt kuulevan hänen sanojaan koska oli niin keskittynyt elokuvaan. "Mut onneks tää on vaan alusta tällanen."
Hetken kuluttua Bradley nousi ylös ja ilmoitti menevänsä vessaan. Belle ei sanonut mitään, sillä ainoa ajatus, mikä hänen päähänsä sillä hetkellä mahtui, oli se, että hän jäisi hetkeksi kahdestaan Jamien kanssa. Se oli jotain, mitä hän ei edes uskaltanut kuvitella. No, eihän mitään kuitenkaan ehtisi tapahtua, koska tuskin Bradley kauaa vessassa viipyisi. Ja olisi kyllä noloa, jos veli yllättäisi heidät tekemässä jotain elokuvan katsomista kummempaa.

Bradley tahtoi selvästi katsoa elokuvaa. Toisella taisi olla tapana olla hiljaa aina katsottaessa. Jamielle se teki tiukkaa. Hän oli sitä sorttia, jonka oli miltei pakko keskustella samalla kun katsoi jotain. Pakko oli komenntoida! Onneksi Bellen kuiskaus keskeytti pojan marisemiseen taipuvan ajatuksen.
"Joo. Eikä tää muutenkaa mikään maailmaa mullistava leffa oo." Skeittari kuiskasi virnistäen toiselle takaisin, mutta kääntyi kuitenkin takaisin elokuvaan päin. Pian bradley kuitenkin ilmoitti menevänsä vessaan ja niin tuo tekikin.

Jamie katsoi elokuvaa suu pienesti auki, mutta keskittyminen herpaantui jälleen.
"Joo'o. Katotaaks me tää loppuu asti?" Hän kysyi sitten virnuillen ja kääntyi katsomaan vaaleaantyttöön päin. Toinen näytti söpöltä pyjamanhousuissaan.
"Voitas vaik twisterii pelata, jos semmone löytyy. Se on aika hauskaa." Skeittari ehdotti hymyillen. Ja siinähän pääsi hyvin lähikontaktiin. Belle oli sen verran nättityttö, että sen pelin pelaaminen olisi aika mukavaa tuon kanssa. Jamie nappasi pipon päästään ja pörrötti hieman suoria ruskeita hiuksiaan. Jotenkin hänen mielenkiintonsa ei nyt riittänyt elokuvan katsomiseen. No, olihan hänellä olutta. Ja siitä otettiinkin usea kulaus.

Belle ei taaskaan voinut olla vilkuilematta veljensä skeittarikaveria. Tuo näytti niin suloiselta katsoessaan eloukuvaa suu raollaan. Poika ilmeisesti jaksoi kuitenkin katsoa elokuvaa. Belle päätti tehdä samoin ja tuijotti ruutua, jossa ei kyllä vieläkään tapahtunut mitään kiinnostavaa. No, vaikka jotain olisi tapahtunutkin, tuskin hän olisi osannut siihen nyt keskittyä, vaikka yrittikin.
Kun tyttö kuuli skeittarin kysymyksen, hän ruskeat silmänsä Jamien suuntaan. Toinen siis halusi tehdä jotain muuta, kuin tylsistyä sohvalla.
"En mä tiedä jaksaako tätä kattoo," Belle tokaisi pieni hymy huulillaan. "Bradley ehkä jaksaa, tää on varmaan sen lempi leffa. Se katto tätä pienempänä ties kuinka useesti, eikä näköjään oo vieläkään kyllästyny."
Belle naurahti ja hörppi sitten vähän limsaansa. Hän ei halunnut sinä iltana koskea alkoholiin, ettei vain nolaisi itseään Jamien silmissä.

"Twisteriä!" Belle toisti pojan ehdottaman pelin nimen. Se olisi kyllä paljon mielenkiintoisempaa kuin Scarry movie, jonka jo melkein osasi ulkoa. Jamien kanssa peliä olisi kyllä jännittävää pelata. Ja varmasti olisi kivaa, ainakin hänellä.
"Kyllä se kai meillä on jossain, täytyy kai kysyä Bradleyltä mitä se haluaa tehdä. Mut ei sitä varmaan haittaa jos me pelataan."
Belle alkoi jo toivoa, että Bradley tulisi vessasta sanomaan, että tottakai twisteriä pelattaisiin, mutta tätä ei kuitenkaan vielä näkynyt. Toisaalta tyttö kuitenkin halusi, että isoveli pysyisi poissa mahdollisimman pitkään, jotta hänen ei tarvitsisi pelätä veljen huomaavan, kuinka hän vilkuili tämän kaveria.
"Tulis nyt se Bradley vaan, niin vois kysyä tuleeko se meille pyörittämään sitä kiekkoo. Mut eiköhän se suostu jos me pyydetään nätisti," blondi sanoi ja virnisti iloisesti.

Jamie sai oluensa juotua ja hymyili Bellelle, kun tuo tuntui myöntyvän twisterin peluuseen. Hyvähyvä. Nyt tosissaan enää tarvittaisiin Bardleyn mielipide. Vessanovea vilkaistiin, mutta se vaikutti olevan edelleen lukossa. Jamie kerennyt sanoa mitään, kun pienesti kiero virne (Joka näytti epäilyttävän paljon flirttihymyltä Jamien huulilla.) nousi pohjan kasvoille.
"Aah, eli tahdot että me pelataan kahdestaan ja veljesi vain pyörittää?" Hän sanoi kiusoittelevalla äänellä ja tökkäsi pienesti toista kylkeen. Pieni kiusaaminen oli aina kivaa, vaikka nyt Jamie sattuikin tavallaan itse olemaan se toinen kiusattava kohde.

Jos Bradley ei innostuisi itse pelaamisesta, he voisivatkin tytön kanssa pelata puolella matolla. Värejä oli vähemmän, mutta ainahan ruumiinosia pystyi samalle paikalle tunkemaan. Humalassa peli olisi kyllä ollut tuplasti hauskempaa, mutta eipä Jamien erikoisemmin tehnyt mieli ryypätä tänään. Eikä hän tiennyt, tulisiko toisen porukat aikaisinkin kotiin. Jos jotkut oli mennyt vain elokuviin?

Belle oli nyt varma, että sekoaisi pian, ellei Bradley tulisi pelastamaan häntä toisen flirttailevalta ilmeeltä. Veli kuitenkin unohtui, kun Belle tunsi toisen tökkäisyn kyljessään ja kuuli tämän kysymyksen. No tottakai hän tahtoi, että he pelaisivat kahdestaan! Sehän olisi pelkkää tuskaa, jos Bradley änkeäisi samaan peliin. Ja sitten pelistä tulisi paljon vaikeampaakin.
"No tottakai!" Belle myönsi, kätkien totuuden taitavasti naurun taakse. Hän ei jostain syystä halunnut paljastaa toiselle että oli oikeastikin sitä mieltä. "Ei se musta kato oo veljen kanssa niin mukavaa pelata, kun ei voi tietää miten siinä joutuu vääntymään."
Belle katsahti vessan ovelle päin. Lukko kuului aukeavan ja Bradley asteli takaisin. Belle kysyi heti, mitä mieltä tämä olisi twisteristä.
"Ihan sama," veli vastasi. "Mä kyllä mieluummin kattoisin tota leffaa."

"No voi hitsi sun kanssa," Belle tuhahti leikkisästi. "Jos ees sit pyörität tota kiekkoo?"
Tyttö vilkaisi Jamieta, toivoen että tämä sanoisi myös jotain saadakseen Bradleyn suostumaan.
"No, enköhän mä voi samalla kattoo tota leffaa," Bradley myöntyi viimein ja katsoi ensin siskoaan ja sitten Jamieta. Mistä nuo nyt olivat saaneet päähänsä pelata twisteriä? No, peli oli kyllä hauska, varsinkin jos sitä sai pelata hyvässä seurassa.
"Kiva," Belle sanoi ja nousi sitten ylös sohvalta. Onneksi peliä ei tarvinnut hakea kaukaa, se kun sattui olemaan olohuoneen kaapissa, jossa oli mukava kokoelma muitakin pelejä. Sitten tyttö katseli hetken, mihin levittäisi maton. Sohvan ja tv:n väliin se ei mahtuisi ja jos Bradley kerran aikoi katsoa elokuvaa samalla, niin piti mennä hieman sivummalle. Sohvan takana olisi kyllä ollut tilaa, mutta se ajatus ei oikein tyttöä houkutellut.
"No, mihin me tää levitetään?" Belle kysyi, jos pojilla vaikka sattuisi olemaan enemmän älyä valita matolle paikka.

"C'mon Bradley. Ei sun tartte ku pyörittää?" Pipopäinen poika virnisteli ja pian toinen suostuikin siihen osaan. Hienoa! Nyt ei tarvitsisi vahingossa hiplailla koulukaveria. Skeittari katsoi miten tyttö kaivoi pelin esiin ja mietiskeli mihin se kannattaisi laittaa.
"Voidaa pelata puolel matol, nii ei vie nii paljo tilaa. Periaattees sen vois sit tyrkätä vaa toho?" Brunette ehdotti ja osoitti tilaa lattialla. Sama kai se oli mihin maton tyrkkäisi. Jamie nousi seisomaan venytellen käsiään, kuin suurtakin urheilusuoritusta ennen.

Pipo heitettiin päästä sohvalle ja hiuksia pöyhittiin hieman. Niitä pitäisi kohta puoliin hieman leikellä. Otsahiukset alkoivat olla rasittavan pitkät. Nyt jos hän värjäisi ne mustaksi, hän voisi vaihtaa skeittaajista emoihin! Amber saisi raivarin. Hymy nousi britin kasvoille ajatuksesta. Kaksoissiskon ärsyttäminen osasi olla joskus helvetin hauskaa, tosin, usein sekin pasahti omaan niskaan lopulta. Oli hankalaa olla niin erilainen jonkun kanssa, joka loppupeleissä oli niin tärkeä.

Puolella matolla pelaaminen sopi Bellelle paremmin kuin hyvin, mutta sitä hän ei ääneen kehdannut sanoa, varsinkin kun Bradley näytti nyt keskittyvän sittenkin peliin. Tyttö toivoi, ettei isoveli vain huomaisi mitään hänen kiinnostuksestaan Jamieta kohtaan, sillä hän ei halunnut joutua toisen kiusoittelun kohteeksi, ei ainakaan tänä iltana, kun Jamie itse oli paikalla.
"Okei, laitetaan se sit siihen," Belle sanoi ja taitteli samalla mattoa kaksinkerroin. Nyt pelistä kyllä tulisi haastavampaa, mutta tyttö uskoi päihittävänsä Jamien mennen tullen, harrastihan hän sentään joogaa, josta oli saanut paljonkin notkeutta. Jamielle tyttö ei antaisi kuitenkaan minkään laista tasoitusta, koska tämä kuitenkin saattoi olla notkea itsekin. Kyllä kai sitä skeitatessakin tarvitsi jonkinlaista notkeutta ja taipuisuutta?

Kohta matto oli levitettynä ja Belle valmiina aloittamaan. Bradleykin oli jo saanut kiekon käteensä, mutta nyt elokuvassa oli joku niin kiinnostava kohta, jota veli oli keskittynyt tuijottamaan. Belle huokaisi, ehkä Brad kohta tajuaisi itse pyörittää kiekkoa, ettei tätä tarvitsisi erikseen pyytää.
"No, joko alotetaan?" Belle kysyi Jamielta ehkä hiukan kiusoitteleva hymy huulillaan. "Bradleykin kai on kohta valmis."
Bellen sanat kuultuaan Bradley käänsi katseensa elokuvasta ja tuhahti. Kyllä hän oli koko ajan ollut ihan valmiina, vaikka katsoikin välillä muualle kuin Belleen ja Jamieen.
"Joo joo," poika tuhahti. "Jos nyt sit kerta alotatte, niin okei okei. Vasen jalka siniselle."
Belle teki työtä käskettyä ja asetti jalkansa keskimmäiselle siniselle ympyrälle. Bradley kuului jo pyörittävän seuraavaa liikettä, jota Belle jo odotti.
"Ja nyt sitten oikea käsi vihreälle."

//Toi noitten matto saa sit olla tän näkönen ^^//

Jamie vain hymyili ja alkoi sitten käärimään farkkujensa lahkeita kapreiksi. Bradleyltä kävi käsky ja vihreällä nilkkasukalla varustettu sukka vietiin siniselle. Aivan uhallaan Bellen viereiselle pallolle.
"Sä niin häviät tän." Hän julisti sitten vieden kätensä vihreälle merkille. Otsahiukset valahtivat väkisin silmille, mutta ei niistä jaksettu välittää. Käsikin oli siirretty lähelle tytön kättä, eli kyljet koskivat sopivasti toisiaan. Jamie ei todellakaan ollut hyvä tässä pelissä, vaikka olikin lahjakas skeittaamaan. Tosin, usein hän täysin uhallaan kaatuili twisterissä ja vain sen takia että pääsi tyttöjen kanssa kosketukseen. (Ja siitähän tytöt pitivät.)

Toisella kädellä sipaistiin ruskeita hiuksia ja naurahdus päästettiin suusta.
"Tuleks kotiväki tänää sit kotii, vai?" Hän kysyi ohimennen blondilta tytöltä vieressään. Kasvot eivät olleet koskaan käyneet näin lähellä Bellen kasvoja.

//sori, lyhyttä xD//

Belle ei voinut olla virnistämättä kuultuaan Jamien sanat. Toinen taisikin olla aika haka pelissä, jos oli noin varma voitostaan. Blondia ei olisi kyllä haitannut, vaikka poika voittaisikin, tärkeintä hänelle oli nimittäin se, että hän sai pelata juuri Jamien kanssa. Eihän hän ollut edes osannut kuvitella mitään sellaista. Ja miten Bradley oli onnistunut tuomaan pojan tänne vielä nyt, kun hän oli kotona ihan yksin?
"Älä kuule oo niin varma," Belle naurahti, kun poika siirsi kätensä hänen viereensä, aivan kuten oli hetki sitten siirtänyt jalkansakin. "Mut mä en kyllä ole pelannut tätä pitkään aikaan, niin saatan olla ruosteessa."
Tyttö hymyili salaa mielessään. Tuntui jotenkin mukavalta olla niin lähekkäin Jamien kanssa, vaikka samalla se olikin jännittävää. Jos kyseessä olisikin ollut joku muu, pelaaminen ei olisi tuntunut ollenkaan samalta, paljon tylsemmältä vain.
"No veljekset on ainakin mummolassa ja äitikin tais sanoa että ne menee Jackin kanssa myös, kun sinne on paljon lyhyempi matka. Eli ei ne taida tänään tulla."
Belle käänsi puhuessaan kasvonsa Jamien suuntaan ja hämmästyi tajutessaan, kuinka lähellä toinen todellisuudessa oli. Tytön oli pakko kääntää katseensa häkeltyneenä muualle.

"Vasen käsi keltaiselle," kuului Bradleyn ääni. Belle käänsi katseensa veljen suuntaan. Poika näytti tuijottavan elokuvaa niin keskittyneesti, ettei olisi varmaan tajunnut mitään, vaikka joku olisi jo voittanut pelin. Belle siirsi jalkaansa, tällä kertaa kaikista lähimpään ympyrään. Vieläkään ei ollut mitään ongelmia pysyä pystyssä, mutta tyttö tiesi, että peli kuitenkin hankaloituisi pian.
"Vasen jalka punaiselle," jalka siirrettiin nyt niin lähelle Jamieta, kuin tyttö vain uskalsi.
Belle käänsi taas katseensa Jamien suuntaan. Hän ei vain pystynyt pitämään katsettaan tästä erossa. Nyt katsomista vain ei ollut enää kovin helppo salata, kun toinen oli niin lähellä.
Bradleyn ääni kuului taas. Tällä kertaa piti siirtää oikea jalka siniselle. Belle pujotti jalkansa Jamien jalan alakautta tämän takana olevalle siniselle kohdalle.

Jamie virnisti hieman ja vilkaisi tyttöön.
"Voi, sittenhän snä olet ihan yksin yön." Hän naurahti ja siirsi vasemman kätensä keltaiselle ja heti perään jalkansa punaiselle. Nyt he olivat lähekkäin ja sehän kävi paremmin kuin hyvin skeittarille. Jälleen jalkaa siirrettiin. Belle siirsi jalkaansa. Tuo sujautti sen Jamien ali. Tästä asennnosta olisi hyvä kiepata heidät ympäri ja päällekäin. Eri asia mitä Bradley ajattelisi asiasta. Belle kyllä tykkäisi. Kyllähän Jamie oli huomannut miten tuo katseli häntä koko ajan!

Pojan oli itse vaikea olla vilkuilematta vaaleaatyttöä koko ajan, mutta monen vuoden harjoittelulla tämäkin oli opittu hallitsemaan. Kyllähän hänellä oli tyttöjä löytynyt elämänsä aikana ja Jamie pystyi melkein sanomaan, että oli mestari flirttailussa ja deittailussa.
"Seuraava!" Poika kehotti skeittariystäväänsä, joka oli varmasti taas jumittunut katsomaan elokuvaansa.
"Bradley ei nyt oikee oo mukana tässä..." Jamie naurahti sitten, kuiskaten sanat hennosti Bellen korvaan. Se olikin helppoa, kun kaksikko oli niin lähekkäin.

//Mä oon ihan kujalla minkälaises asennos ne nyt on xD//

"Niin mä taidan olla," Belle naurahti. "Toivottavasti ei tule mitään kummituksia mua kiusaamaan."
Ajatus siitä, että jokin kummitteleva otus ilmaantuisi, tuntui kyllä kiehtovalta, mutta ei Belle todellakaan halunnut kummajaisia omaan kotiinsa. Kummituksia oli kuitenkin olemassa, aivan varmasti, mutta ei hän ollut sellaisia vielä nähnyt vaikka olikin yrittänyt monesti.
Belle unohti pian kummitukset ja sen, että joutui nukkumaan yksin isossa talossa. Nyt oli paljon mukavampaa ajateltavaa, nimittäin se, että Jamie oli niin lähellä.

"No ei taida olla," Belle vastasi pojan kuiskaukseen, joka oli saanut hänet värähtämään. Mitähän Bradley oikein olisi ajatellut, jos olisi huomannut kuinka lähekkäin he olivat? Isoveli ei kuitenkaan tuntunut näkevän muuta kuin elokuvan ja pelikiekon käsissään.
"Joo joo," Bradley huikkasi hetken kuluttua, tajutessaan, että häntä kehotettiin jo pyöräyttämään kiekkoa. Minkä hän sille mahtoi, että halusi katsoa elokuvaa? Ja nyt siinä kaiken lisäksi oli hyvä kohta, eikä häntä jaksanut juuri kiinnostaa mitä ympärillä tapahtui. Poika kuitenkin pyöräytti taas kiekkoa.
"Vasen käsi siniselle!" Bradleyn ääni kuului. Nyt poika pyöritti kiekkoa heti pari kertaa uudelleen, ettei taas unohtuisi liikaa elokuvan maailmaan. "Vasen jalka vihreälle. Ja oikea käsi punaiselle."
Belle teki taas nopeasti liikkeensä. Nyt kaikki siniset ympyrät olisivat varattuja. Asento ei tuonut minkäänlaista helpotusta, päinvastoin. Belle tunsi olevansa jo aika pahassa solmussa. Pian hän varmasti kaatuisi ja Jamie voittaisi pelin. Mutta ei vielä! Hänellä oli kuitenkin mahdollisuuksia, ainakin niin kauan, kuin Jamie ei tekisi mitään, mikä hankaloittaisi hänen asentoaan entisestään.

//Joo, mullakin on aika heikko käsitys, mut saa nyt luvan olla kuitenkin aika solmussa XD//

"Varo vaan, tai mä pelottelen sua. Ulisen ikkunan takana kato ja kaikkee." Jamie naurahti. Ajatus oli huvittava. Tosin, juuri niinhän hän oli pienenä leirillä tyttöjä kiusannut. Se oli ollut mukavaa aikaa. Tyttöjen jahtaaminen... Kyllähän hän sitä omalla tavallaan vieläkin harrasti, mutta hieman sivistyneemmin ja aikuismaisemmin.
Jalat ja kädet olivat aika hyvin sekaisin ja Jamie joutui todella painautumaan Bellen kylkeä vasten. Bradley luettel listan seuraavia siirtoja ja skeittari siirteli.
"Nyt menee tiukaks." Hän virnisti ja keksi päähän piston. Leveä ja hyvin kiero virne. Kädet irroitettiin paikoilta ja ne kiedottiin vaaleantytön lantion ympärille.
"Me kaadutaan yhdessä!" Poika hihkaisi nauraen ja kaatoi itsensä varovasti vetäen tytön päälleen.

Jamie tunsi olevansa niin ovela. Nyt jos Bradley havahtuisikin television ihmeellisestä maailmasta, tilanne näyttäisi siltä, että he olivat oikeasti vain kaatuneet. Ja vieläpä niin, että Belle olisi kaatunut skeittarin päälle. Luoja hän oli ovela. Jamie hymyili tytölle ja silitti hieman tuon poskea.
"Tämä taisi olla nyt tasapeli."

"No nyt mä ainakin tiiän ketä syyttää jos mä yöllä saan sydänkohtauksen," Belle sanoi virnistäen iloisesti. Olisi kyllä ollut hassua, jos Jamie olisi oikeasti hiippaillut jossain ikkunan takana huhuilemassa. No, ehkä poika ei ollut niin lapsellinen, että olisi oikeasti tehnyt mitään sellaista. Bradley ehkä olisi saattanut vitsillä tehdä jotain, mutta kyllä isovelikin oli oikeasti sen verran fiksu, ettei pelottelisi kuin korkeintaan häntä.
Bellellä oli mahtava olo. Tuntui vain niin kumman mukavalta olla niin lähellä Jamieta. Harmi vain, ettei tunteesta voinut kunnolla nauttia, kun asento oli niin epämukava. Tyttö oli ihan varma siitä, että kaatuisi heti, jos Jamie vain liikahtaisi vierestä johonkin.
Hetken kuluttua Belle sai tuntea Jamien kädet lantiollaan ja pian he jo olivatkin maton päällä päällekäin.
Tyttö naurahti taas. Hän ei todellakaan ollut osannut aavistaa, että Jamie tekisi näin. No, ei hän voinut kuitenkaan sanoa, ettei pitänyt toisen teosta, sehän oli vain mukavaa.

Bradley kuuli, tömähdyksen, kun toiset kaatuivat. Peli oli siis vihdoin ohi ja hän saisi keskittyä leffaan. Ehkä hän nyt voisi keskittyä siihen jopa kunnolla? Kai Belle ja Jamie voisivat tehdä jotain muuta nyt? Eivät he kai uutta peliä enää halunneet aloittaa.
"Okei, nyt kun se peli loppui, niin mä aion kattoo tätä rauhassa," Bradley sanoi toisille, eikä edes tajunnut, että Jamie silitti hänen siskonsa poskea. Poika oli jo heittänyt kiekon pois ja siirtänyt katseensa televisioon.
"Kyllä te varmaan jotain muuta keksitte jos ette tätä jaksa katsoa," Bradley sanoi vielä, eikä enää edes vilkaissut toisiin päin.
Belle katsoi Jamieta silmiin virnistäen pilke silmäkulmassaan. Tottakai he keksisivät tekemistä! Ja Bellelle sopi mainiosti se, että he häipyisivät koko olohuoneesta ja pääsisivät pois isoveljen näköpiiristä.
"Joo, eiköhän me keksitä jotain," Belle sanoi ja nousi ylös pojan päältä, vaikka olisikin siihen ihan mielellään jäänyt. Mutta pakkohan hänen oli, koska eiväthän he nyt voisi siihen mitenkään jäädä, kun Bradley oli samassa huoneessa.
"Mennäänkö johonkin muualle?" Belle kysyi kuiskaten. Hän ei vain halunnut, että isoveli alkaisi vitsailla jotain typerää hänen kuultensa, mikä todellakin oli vaarana, jos tämä vain tajuaisi että hänen ja Jamien välillä tapahtui jotain. "Vaikka yläkertaan? Siis jos et halua kattoo tota leffaa Bradin kanssa."

Jamie nousi istumaan, kun Bellekin nousi hänen päältään pois.
"Joo. Mehän voitaisiin mennä vaikka sinun huoneeseen. Ei ainakaan häirittäisi Bradiä?" Skeittaripoika ehdotti hymyillen ja nousi seisomaan. Housuja nostettiin hieman ylemmäs, vaikkakin edelleen puolet kalsareista näkyi. Jamie katsoi hetken skeittariystäväänsä. Tuo taisi oikeasti pitää elokuvasta, kun noin ahnaasti tahtoi sitä katsoa. Britin oma mielenkiinto ei hirveästi tällä hetkellä riittänyt enää siihen. Vaikkakin olihan se omituista, että hän oli lähtenyt alku illasta kaverin seuraan ja eksyisi sitten hengaamaan tuon pikkusiskon kanssa. Tässä vaiheessa voisi toki miettiä, että mitä Belle ajatteli? No, tuskinpa tuo Jamien seuraa pahaksi pistäisi. Tuskin kukaan tyttö laittoi.

Kohteliaana poikana skeittari alkoi taitella twister mattoa takaisin ja asetteli sen siististi takaisin laatikkoon laudan kanssa.
"Nyt ois voitu tehä hyvä källi sun porukoilles ja jättää tää twister tähän ja kasa vaatteita viereen." Hän naureksi. Kerran Jamie oli mennyt ystävänsä kämpille omalla avaimellaan ja löytänyt juuri sellaisen näyn. Makuuhuoneen puolelle hän ei sitten ollutkaan uskaltanut mennä tsekkaamaan.

"Mennään vaan, musta tuntuu ettei Bradley jaksa muusta välittää kuin tuosta leffasta," Belle tokaisi. Hetken hän mietti, loukkaantuisiko veli jos hän ja Jamie sillä tavalla häipyisivät. Mutta ei isoveli kyllä tuntunut paljon välittävän siitä, mitä talossa tapahtui, eikä se kai mikään ihme ollut jos katsoi omasta mielestään maailman parasta leffaa. Jotenkin Belle alkoi miettiä, tekikö Bradley tahallaan noin. Ei Brad ollut mikään typerys, kaukana siitä. Entä jos veli olikin huomannut, miten hän aina katsoi Jamieta kun vain sattui tämän näkemään? Jos niin oli, niin oliko Jamie sitten huomannut saman ja halunnut tulla veljen mukaan? Ehkäpä pojat olivatkin suunnitelleet koko jutun etukäteen.
No, Belle ei nyt jaksanut vatvoa asiaa. Jos se ei selviäisi itsestään illan aikana, niin Brad kyllä joutuisi hänen uteliaisuutensa uhriksi. Nyt hän keskittyisi mieluummin Jamien seuraan, kun siihen kerran oli saanut niin loistavan tilaisuuden, jota isovelikään ei pilannut.

Bradley virnisti itsekseen. Hän oli juuri tajunnut mitä sisko touhusi, eikä se kumma kyllä haitannut häntä lainkaan. Olisihan se huippua, jos Bellestä ja Jamiesta tulisi jotakin. Belle saisi nyt kyllä ihan rauhassa luulla, ettei hän tajunnut mitä tapahtui. Eikä Bradley kyllä loppujen lopuksi ollut varma mitä toiset aikoivat, ehkä nämä vain päättivät antaa hänen katsoa elokuvaa rauhassa.

"Joo, ehkä jätetään väliin tällä kertaa," Belle naurahti. "En varmasti saisi enää toista kertaa jäädä yksinäni kotiin sen jälkeen."
Belle tunsi taas perhosten lepattelevan jossain vatsansa sisuksissa. Jos joku olisi hänelle aamulla sanonut, että hän pääsisi viettämään aikaa Jamien kanssa, hän ei olisi sitä uskonut. Mutta niin vain nyt oli, Jamie oli hänen kotonaan, isoveli oli myös, eikä hän enää ollut ihan varma siitä, olisiko viisasta mennä Jamien kanssa hänen huoneeseensa vai ei. Jos Bradley tulisikin ja yllättäisi heidät niin se olisi noloa!
"No, tule sitten perässä, kyllä mä voin Bradleyn lepyttää jos se suuttuu tästä," Belle sanoi ja lähti astelemaan käytävää pitkin omaa huonettaan kohti, vilkaisten vielä Bradleytä joka vaikutti jotenkin kumman tyytyväiseltä.

"Se kyl varmaan ois totta. Mä en uskaltas ite ees tehä niin kotona." Jamie totesi sitten hymyillen ja olkiaan kohauttaen. Belle lähti astelemaan ilmeisesti omaa huonettaan kohti ja samantien skeittari lähti toisen perään. Vaikka Brad olikin hänen ystävänsä, ei hän tahtonut jäädä selittelemään mitään epämääräistä lähdön syystö toiselle. Tällä hetkellä nätintytön seura kiinnosti enemmän. Kädet työnnettiin taskuihin ja pari askelta toisen takana asteltiin.
"Teil on aika kiva talo. Tämmönen kotosa." Poika totesi sitten aidosti kohteliaana. Tällaisessa olisi paljon kivempi asua kuin sellaisessa palatsissa missä hän joutui punkkaamaan...Tai asumaan. Niin kai kuului sanoa omasta kodista.

Hieman ajatuksissa poika katseli tytön selkää ja vaaleita hiuksia. Toinen oli todella sievä. Senhän hän oli saanut todeta jo useasti. Vielä hän ei ollut aloittanut Amerikassa perus deittailuaan. Hän ei oikein tiennyt ymmärrettiinkö täälläpäin sellainen. Hänhän kävi vain treffeillä, ei se tarkoittanut sitoutumista yhteen henkilöön. Jotkut tosin ajattelivat niin. Että jos lupautui yksille treffeille, se oli kuin lupaus sitoutumista. Kuin esikihlaus.

Belleä alkoi jännittää. Hän oli menossa omaan huoneeseensa Jamien kanssa, eikä hän ollut uskaltanut sellaista kuin toivoa. Hän oli kuitenkin monesti haaveillut kahdenkeskisistä hetkistä veljensä kaverin kanssa, mutta oli aina ollut varma, ettei koskaan mitään tapahtuisi. Hänellä kun oli ollut miesasioissa niin huono tuuri, niin miksi se olisi sitten Jamien kohdalla muuttunut?
"Ai, no onhan tää ihan kiva," Belle sanoi toisen kehuessa taloa. Se oli kieltämättä viihtyisä, mukavampi ainakin kuin isän uusi talo, joka oli iso ja täynnä kaikkea kallista tavaraa. Toki täälläkin oli yhtä ja toista kallista, mutta äiti käytti rahaa lähinnä kaunistautumiseen ja lapsiinsa, jos näillä oli tarpeeksi hyvä syy rahan saamiseksi. Bellellä syynä olivat aina vaatteet, sillä hän osti mielellään kalleimpia merkkituotteita.

Jamie perässään tyttö asteli kohti huonettaan. Se oli melkein talon toisessa päässä, sen taakse jäi vain velipuolen huone, sekä isompi kylpyhuone. Muiden makuuhuoneet olivat taas keittiön ja olohuoneen toisella puolella, joten Belle ja Ryan saivat elellä rauhassa omissa oloissaan. Belle ei juurikaan saanut seuraa Ryanista, tämä kun vietti kaiken aikansa tietokoneellaan.
Bellekään ei oikeastaan paljon kotona ollut. Hän oli aina joogaamassa, tanssimassa tai muuten vaan ulkona. Hän ei mielellään ollut koko päivää neljän seinän sisällä, tämä ilta oli kuitenkin poikkeus, sillä hän oli ajatellut saavansa olla kotona kerrankin täysin omissa oloissaan. Mutta niinhän ei nyt ollut käynyt, eikä se sillä hetkellä haitannut ollenkaan.

"Tässä on mun huone," Belle sanoi avatessaan oven huoneeseensa, joka kaikeksi onneksi oli siistissä kunnossa. Ainakin sänky oli pedattu, eikä pöydällä ollut paljon ylimääräistä. Seiniä koristivat Fall Out Boyn julisteet, sekä mieskalenteri, jossa sillä hetkellä komeili cowboy-asuinen vaaleaverikkö. Belle oli tietenkin heti kalenterin saatuaan katsonut kaikki läpi ja lehmipoika oli ehdottomasti hänen suosikkinsa. Tosin ei sekään vetänyt vertoja Jamielle, josta hän oli ollut kiinnostunut jo jonkin aikaa ihan tosissaan.

//Tuo Bellen huone on sitten suunnilleen tämän näköinen + tietenkin kaappeja ja hylly täynnä intialaista tavaraa xD//