In these grains of sand waiting by the sea, we'll let the current wash us away

// Sibby ja Nailah tänne päin♥ //

Päivä oli ollut varsin kaunis. Jopa San Diegon mittakaavassa oli ollut erityisen lämmintä eikä se tietenkään ollut tehnyt Aston High Schoolin lukiolaisia kovin iloisiksi. Sillä joutuivathan nuo istumaan puolet päivästään koulurakennuksen sisällä, paahtumassa auringon sijaan loistelamppujen valossa. Opettajilta ei ollut löytynyt tilanteeseen helpotusta, sillä vain ne, joilla oli ollut jonkun mukavana tunnetun opettajan tunti, olivat saattaneet päästä lähtemään viimeiseltä tunnilta vartin tai puolituntia aikaisemmin. Arvattavaa oli, että suurinosa oli rynnännyt kotiin noutamaan bikinejä ja uimashortseja.

Samaan päätökseen oli päätynyt myös Blake Rhodes. Kolmasluokkalainen rikas pentu oli matematiikan tuntinsa jälkeen käynyt vain kääntymässä kotona, vaihtanut koulukirjat pyyhkeeseen ja uimashortseihin, sekä vaihtanut oman menopelinsä kaverin kyytiin. Olihan aina mukavampaa lähteä liikkeelle seurassa kuin yksin eikä oman auton rattiin olisi välttämättä ollut asiaa, jos jollakulla joukosta olisi ollut mukana jotain vettä väkevämpää. Jonnekin taskuun oli taidettu tunkea myös pilke silmäkulmassa aurinkorasvapullo, jos kohteessa sattuisi vaikka olemaan joku kauniimman sukupuolen edustaja, joka oli unohtanut omat aurinkorasvansa kotiin.

Ystävän varsin komea Ferrari (joka tosin oli kuulemma tuon isän omistama ja tarkasti vaalittu) oli kolmen aikoihin parkkeerannut lähelle Pacific Beachia, joka oli saanut osakseen jo varsin suuren suosion erityisesti kaupungin nuorista, mutta mahtui mukaan myös pari lapsiperhettä sekä eläkeläisiä. Ilmeisesti parikymmentä metriä heidän valitsemastaan paikasta kierteli myös joku keski-ikäinen mies, joka tykkäsi rupatella heidän koulunsa cheerleadereiden kanssa – täysin ilman taka-ajatuksia tietenkin, krhm. If you know what I mean…
Blake ei ollut väärässä kun oli olettanut, että jollakulla saattaisi olla rannalla mukana juomia. Vaikka nyt oli torstai, oli osa päättänyt helteen varjolla pitää pidennetyn viikonlopun ja juhlia kuin tänään olisi lauantai. Nuorukainen oli kuitenkin päättänyt jättää sen väliin, sillä hän oli päättänyt käydä suorittamassa tunteja huomennakin eikä se olisi onnistunut pahemman asteen humalaa seuraavana päivänä.

Siispä tähän hetkeen – kello kuuteen – mennessä oli rikas pentu tyhjentänyt vain kaksi kolmasosaa oluesta, joka tuolle oli heitetty käteen jonkun kaverinkaverinkaverin kylmälaukusta. Siinä vaiheessa, kun jäljellä olisi ollut viimeinen kolmasosa, oli hänen pullonsa kadonnut rantahiekalta parempiin käsiin. Ehkä niin oli ihan hyväkin, hänen ei tehnyt niin mieli juoda tänään. Nytkin vaaleahiuksinen vain istui siinä ystäviensä tuoman rantaviltin päällä ja katseli paria kaveriaan, jotka kahlasivat lähellä rantaa flirttaillen jonkin toisen lukion tyttöjen kanssa. Sinisilmäinen hymähti heitä katsellessaan ja kiinnitti samalla huomiota siihen, missä hänen muut frendinsä mahtoivat olla. Rannalla oli heidän joukkiostaan enää ehkä 3-4 tyyppiä sekä parin seurassa tyttöystäviä tai tulevia tyttöystäviä. Hänen vieressään toisella viltillä nautti ilta-auringon otosta korisjoukkueen viime ottelussa koko pelin vaihtopenkillä istunut jätkä, jonka nimen hän oli kyllä kuullut autossa, mutta ei pystynyt muistamaan sitä enää. Ehkä se oli alkanut K:lla?
Nuorukaisen vieressä oleva valkoinen pyyhe oli enemmänkin myttynä kuin siististi viikattuna tuon vieressä, kun poika oli hetki sitten kuivannut itseään siihen. Blondit hiukset olivat vielä kosteat, mutta aurinko kuivattaisi niitä vielä pari tuntia tai enemmän, eli hän ei välittänyt niin niiden kuivaamisesta. Päällään Blakella oli turkoosit Quicksilverin uimashortsit, joiden sivuissa oli valkoiset, pystysuorat raidat. Hieman enemmään siniseen taittava sävy oli varsin imarteleva hänen hiustensa, ihonsa ja silmiensä väriin. Nappivalinta siis. Rannalla ei enää ollut yhtä paljon ihmisiä kuin heidän saapuessaan, ainakin hänen näköpiirissään olleet eläkeläiset ja ne lapsiperheet olivat lähteneet jo jokin aika sitten, joten jäljellä oli lähinnä alle kolmekymppisiä san diegolaisia sekä turisteja.

Auringon lämpö suorastaan houkutteli pysyttelemään ulkona. Koko aamupäivä ja liian suuri osa iltapäivästä, kaksi tuntia siis, oli Nailah Winston viettänyt sisällä koulussa ja toivonut tuntien kuluvan nopeammin. Nala olisi toki voinut keksiä itselleen parempaakin tekemistä, mutta hän oli jo ollut turhan paljon pois koulusta ilman kunnollista syytä. Hänen mielestään uusien kenkien etsiminen oli kyllä hyvä syy olla pois joltain ikävältä tunnilta, mutta opettajat olivat asiasta eri mieltä, samoin oli äitikin, joka ei kuitenkaan kieltänyt Nalaa tekemästä niin kuin tämä itse tahtoi.
Kun tuskaisen pitkä koulupäivä oli viimein päättynyt, tumma cheerleader oli heti kerännyt tavaransa historianluokan pulpetilta ja suunnannut kulkunsa kohti autoaan. Hän oli ajanut kotiin ja jonkin ajan kuluttua todennut, että sisällä oli oltu tarpeeksi ja että omalla pihalla ei ollut tarpeeksi viihtyisää. Siispä neiti oli päättänyt suunnata rannalle, jolla niin hyvin aina viihtyi. Mukaan oli pakattu lehtiä, pinkki iPod, puhelin, huulirasva, vesipullo ja tietenkin bikinit ja pyyhe. Nala oli tapansa mukaan miettinyt pitkään mitkä bikinit sillä kertaa ottaisi ja oli viimein päätynyt keltaisiin Panos Emporion bikineihin, jotka tottakai näyttivät hänen päällään hyvältä.

Reilusti yli tunnin kestäneiden tärkeiden asupohdintojen ja pakkailujen jälkeen tyttö oli päässyt viimein matkaan. Autolla oli ajettu ehkä vähän liian kovaa, mutta tyttö oli selvinnyt ehjänä ja kunnialla perille määränpäähänsä. Auto oli nyt pysäköity uimarannan parkkipaikalle ja Nala asteli rantahiekalla edellisellä viikolla ostetuissa sandaaleissa. Kello oli jo kuusi, joten paras aika päivästä oli mennyt, kuumin aika ainakin. No, lämmintä nyt oli kuitenkin vielä paljon myöhempäänkin, joten Nala saisi nauttia auringon säteilystä ihan tarpeekseen.
Nailah katseli ympärilleen tyytyväisenä. Paikalla oli vain melko nuorta porukkaa, mummot ja vaarit olivat jo lähteneet kotiin samoin kun meluisat lapsiperheetkin, joita Nala ei ollenkaan kaivannut rikkomaan tunnelmaa. Nyt oli siis melko lupaavan näköistä väkeä ja se jos mikä piristi nuoren naisen mieltä entisestään.

Tyttö alkoi hakea katseellaan sopivaa paikkaa itselleen, jotain sellaista jossa olisi lähellä komeita nuoria miehiä. Sehän rannalla olossa oli kaikkein parhainta kun pääsi ihastelemaan komeita vatsalihaksia. Niin Nala aikoi tehdä nytkin, olihan se niin mukavaa ajanvietettä. Pian Nala huomasikin sopivan paikan erään Astonin koripalloilijan ja toisen samaa koulua käyvän pojan läheltä. Sinne tyttö suuntasi luoden samalla katseensa milloin keneenkin vastaantulijaan.
Päästyään mieleiselleen paikalla Nala kyykistyi tyylikkäästi kaivamaan sinisen viltin esiin laukustaan. Viltin levitettyään tyttö alkoi etsiä aurinkovoidettaan. Hän oli varmasti ottanut sen mukaan, mutta nyt sitä ei näkynyt. Hän tyhjensi melkein kokonaan laukun sisällön viltille ennen kuin luovutti. No, ehkä hän selviäisi hengissä, olihan hän kuitenkin tottunut aurinkoon.