Wrong place, wrong time

// Jiiillllll ! (; //


Keskiviikko. Kouluviikko siis puolessa välissä ja pikkulauantain aika. Ensin kuitenkin piti selvitä tuskastuttavan pitkästä ja tylsästä koulupäivästä. Domi ei kuulunut niihin kouluviisaimpien ihmisten joukkoon. Itseasiassa poikaa voisi sanoa jopa tyhmäksi, tai laiskaksi. Koko aamupäivän hänellä oli ollut pelkkiä lukuaineita lukuaineiden perään, joten ruokavälkkä oli oikein paikallaan. Vihdoinkin.. Hus pois päästä kaikki eksponentit ja yhtälöt. Nyt sai levähtää.

"Hei dudet, haha, näittekste harakan ilmeen siinä vaihees, kun se random plösö alko kuorsaan? Ei saakeli! Tarvii kohta pakkolomaa."
"Joo Domi, näiksä harakan ilmettä siinä välissä, kun se oli käskenyt pitää sun turpas kii jo kolmee kertaa, mut sä vaan jatkoit tota pälätystäs?"
"Hä? Mähän olin hiljaa."
"Joo Domi hah ! Sä et oo hiljaa, muuta ku sillon ku.. Ootas mä mietin.. Nii, et koskaa."

Pulisemista koripalloilijoiden vakiopöydän ääressä, johon kenelläkään muulla ei ollut mitään asiaa, kuin näillä tyypeillä. Ihmiset, varsinkin hameväki soi useita katseita tuohon pöytään. Oliko se nyt mikään yllätys? Koulun kerma, koulun komistukset istuivat tuon pöydän ääressä. Domi oli kuitenkin jo niin tottunut, eikä oikeastaan edes piitannut ja noteerannut katseita mitenkään. Blondi otti rennosti ja puhui vaikka mitä suureen ääneen. Tästä syystä myös monet sisäpiirin jutut oli lähtenyt vahingossa leviämään muidenkin tietoon..
Blondi nojasi penkin selkänojaan, nosti maitolasin huulilleen ja kaatoi litkua kurkustaan alas. Lasi laskettiin takaisin pöydälle, jota sitten tuijotettiin pari sekunttia tuumailevasti, kun taas leveä hymy kapusi kasvoille. Domilla oli juuri tullut joku (omasta mielestään) megahyvä juttu mieleen.
"Tiiättekö sen testin kun tyypeille osotetaan kaikkii erilaisii valkosii esineitä ja kysytään et mikä väri se on ja sit ne vastaa aina valkone. Ja sit tota jatketaa hetki ja sit lopuks kysytää, et mitä lehmä juo, nii melkee kaikki vastaa et maitoo. Aika jännä! Mistähän se johtuu?". Domi tuijotti yhä lasiansa, kun pari wtf-tyyppistä katsetta kääntyi häneen päin. "No kuule jaa, ku en tiiä. Mitäpä jos vaikka kääpiö googlettaisit sen".
"Vedä käteen. Et oo ees paljo pitee !", blondi tuhahti puolileikillä ja kaatoi loputkin maidot suuhunsa. "Mä haen lisää. Iha tajuton jano". Urheilija ilmoitti ja nousi pöydästä, suoristi hieman valkoista T-paitansa helmaa ja lähti sitten tepastelemaan kohti maitojonoa tyhjä lasi toisessa kädessään.

// No jaa, vähä tämmönen kiirees väsätty teksti D: //

tuli vähän turhan pitkä ja täynnä sontaa :------D mut me kestetää kyllä, ainaski toivottavasti:]] ---

Kyllä. Tämä päivä oli ehdottomasti niitä päiviä, jolloin kukaan ei tahtoisi ärsyttää Dannyä. Danny Wilfred oli nimittäin jälleen aika ärhäkkäällä tuulella, yllätys sinänsä.. tuon rikkaan penikan päivä oli yhtä täyttä paskaa ja hän olisi mielellään kuuluttanut sen koko saatanan koululle. Mitä hän edes teki koulussa? ai niin tosiaan, se saatanan Wilfredin ämmänketale oli lähettänyt jonkun urpon isokokoisen kaverin räyhäämään jätkän ylös sängystä ja lähettänyt kouluun. Se oli tosiaan tosi hyvä idea, ihan kuin Dannyn äiti ei olisi tiennyt kuinka pahalle tuulelle Dannyn sellaisella paskatoiminnalla saisi. Eikä siinä vielä kaikki, kouluun päästyä blondi oltiin lähetetty saman tien rehtorin luokse kuuntelemaan läyhäystä poissaoloista ja uhiteltu potkuilla ja ties mitä – taas vaihteeksi. Ja vielä se homohinttari, joka oli yrittänyt vikitellä Andrewia käytävällä! Luojan tähden Danny oli nähnyt tilanteen, se ääliö sai ansionsa mukaan. Tai ei oikeastaan, Danny ei kerennyt huitaista toista kuin muutaman kerran kunnes hänet pistettiin rehtorille, joka oli erottamassa välittömästi poikaa väliaikaisesti ja ehkä jopa lopullisesti. Mutta isäpapalle oltiin soitettu ja tuo turhamaisuus meni sopimaan asian omin tein, mistä blondilla ei niinkään ollut tarkempaa tietoa, ei sillä että häntä edes kiinnosti.. ihan mielellään hän olisi kuitenkin erotetuksi tullut. Ei hän koulua tarvitsisi, töitä sai aina jostain, mutta niistäkään ei olisi tarvetta kun rahaa oli jo valmiiksi.

Oli miten oli. Danny oli saanut muutamia varotuksia vielä perään ja käskytyksiä hyvästä käyttäytymisestä. Andrewin käytävällä kestävän hetken vikittämisen jälkeen, blondi oli lupautunut käyttäytymään nätisti, tai ainakin yrittämisestä puhuttiin täksi päiväksi. Noin puolentunnin ystäville valittamisen jälkeen (kuinka paska koulu on henkilökuntineen jne) Danny marssi ruokalaa kohti kolmisen frendiä mukanaan. Vaikka kuinka teki mieli potkaista jokaisen tuolia, jätkä hillitsi itsensä miettiessään surkean veljensä pelästynyttä ilmettä ja sitä mitä toiselle saattaisi tapahtua, jos Danny ei olisikaan tässä koulussa valvomassa ja suojelemassa tärkeimpäänsä.

”Mut mitä se reksi muuten tarkalleen ottaen sano siitä tappelusta?”, yksi kysäisi Dannyn selän takaa ja tämä oman perseen herra vain tuhahti. ”No en kuule kuunnellu sen tarkemmin. Jotain valitti ja uhitteli ja oli se mua heittää uloski, mut se saatanan urpo meni sitte sopimaan sen kanssa jotain”, vastattiin ärsyyntyneenä, olettaen, että kaikki olivat tajunneet Dannyn tarkoittaneen urpolla isäänsä. ”Ihan vitun sama. Sit se heitti vielä ennen mun lähtöä jotain että se homo voi nostaa syytteen mua kohtaa tai jotain, mitä vittua oikeesti, ihan ku mua kiinnostais”. Frendin nyökyttelivät päätään muka ymmärtäväisinä, kunhan vain mielistelläkseen myöntelivät Dannyn sanoja. Se oli ärsyttävää, mutta Danny jätti sen huomiotta ja marssi vain eteenpäin. ”Ottakaa te safkat meilleki nii me haetaa juotavaa”. Pari jäbää suunnisti muualle kun Danny yhden ystävyksensä kanssa jatkoi toisaalle.

Sittenkös tapahtui jotain joka vei loputkin jätkän maltista. Danny ei ollut täysin varma miten päin se meni, mutta joko hän törmäsi johonkin tai joku ääliö törmäsi häneen. Järkevämpää olisi ollut niin, että Danny olisi ollut se joka oli toiseen törmännyt, sillä toinen oli heistä se joka oli seissyt paikoillaan jonossa ja blondi oli marssinut vihaisena paikalle, mutta Danny nyt kuitenkin päätti, että toinen oli syypää ja heiluttanut itsensä päin Dannyä. ”Mitä helvettiä sä teet?”, Danny ärähti turhankin äänekkäästi ja tönäisi jotakin turhaa jätkää jonossa muita olevia päin. Dannyn ystävä jäykistyi vieressä ja tuijotti hieman ärsyyntyneenä, vähän yllättyneenäkin ja luultavasti kirosi mielessään Dannyn vihamielisiä kohtauksia. ”Sulla on silmät päässä, ei saatana tarvii hyppii sylii. Kato ens kerralla ympärilles, helvetti!”, blondi kirosi ääneen ja oli niin valmis ampumaan kaikki ympäriltään ja vaikka itsensä mukanaan. Tämä päivä oli niin täyttä paskaa, niin täyttä paskaa!

// Hyvä se on. Tämä taas lyhkäsempää ! //


Domi seisoi kaikessa rauhassa ja hyvillä mielin ruokajonossa, pidellen kädessään tyhjää maitolasia. Jono oli pitkä, joten jonkin aikaa siinä sai odottaa. Muuten ei ollut mitään ongelmia havaittavissa. Hän oli vain hakemassa lisää maitoa janoonsa, eikös se ollut ihan sallittua? Kyllä hänen mielestään. Eli siis mikä siinä olisi voinut mennä muka pieleen? Luulisi ettei mikään, mutta sitten tapahtui jotain, mikä sai blondin totaalisesti hämilleen. Joku jätkä törmäsi häneen. Niin sen täytyi mennä, sillä Domi itse seisoi ihan siinä omalla paikallaan. Mutta silti jätkä vain alkoi räksyttää ja manata hänelle. Ilman mitään syytä! Blondin ilme oli varmasti näkemisen arvoinen. Pari kertaa hän räpäytti silmiään suu ammollaan ja vahtasi räyhääjää kunnon WTF?!?!-ilme kasvoillaan. Pilailiko toinen..?
"Mitä helvettiä sä mussutat? Sähän törmäsit muhun", pätkä tuhahti, vilkaisi vielä tuon kaveria ja käänsi sitten selkänsä noille. Tai oikeastaan lähinnä tuolle yhdelle tyypille. Hän ei puhuisi tuollaiselle pellelle mitään..

Kohtaus kummastutti ja ihmetytti kuitenki Tomia yhä ja hetken sitä päässä kelattuaan, hän rupesikin nauramaan. Kyllä, aivan yhtäkkiä. Blondi vilkaisi olkansa yli tuota kermapentua ja virnisti.
"Joku on tainnu nousta tänää väärällä jalalla. Sä käyttäydyt kui naiset, kun niil o se aika kuukaudesta", urheilija aloitti virneen pysytellessä kasvoilla.
"Mut hei, älä huoli. Eihä ne kestä ku vaa pari päivää kerrallaan." Sen sanottuaan blondi vielä väläytti sen tutun aurinkoisen hymynsä, niin että koko hänen olemuksensa säteili ja varmasti sen kaikki huomasivat. Ja hän tajusi kyllä myös sen, että ihan varmasti tuota jätkää ärsytti nyt vain entistä enemmän. No, siinäpä sitten räksytti ja nolasi itsensä ruokalassa koko koulun nähden naurettavalla käyttäytymisellään. Ei ollut urheilijan ongelma se. Juuri tuollaiset vittupäät ärsyttivät blondia suunnattomasti. Tuollaiset tyypit, jotka olivat ihan syyttä suotta kyrpä otsassa. Parhaansa mukaan hän kumminkin yritti peittää ärsytyksensä ylipirteytensä taakse. Hän ei soisi toiselle sitä iloa, että näyttäisi vittuuntuneen naamansa. Ei varmasti. Ja niin hän käänsi jälleen selkänsä toiselle.

Hetken Danny jo mietti, että osasiko toinen edes puhua lainkaan kun niin kauan vain hiljaa mulkoillen seisoi paikoillaan, tyhmä ilme kasvoille väännettynä. Pojan toimettomuus ärsytti Dannyä suunnattomasti, teki mieli löydä tuota jo pelkästään senkin takia.
Danny tuhahti ja mulkoili toista myrkyllisellä katseella, ihan kuin jätkä olisi ollut vikana koko päivän. Kävihän se niinkin, koko päivä oli paska ja tämä jätkä nirhaisi viimeisimmän pinnan palasen katki.. joten periaatteessa kaikki oli tuon tuntemattoman jätkän vikaa, hän se oli joka tämän aloitti. ”No osaahan se puhua”, blondi tuhahti ärsytystä hehkuen, eikä kommentoinut mitenkään siihen kuinka toinen väitteli Dannyn törmänneen häneen. Danny ei sanonut asian menevän niin päin, joten se ei sitten mennyt niin. Mitä toinen ei tajunnut? kehtasi vielä kääntää vain selkänsä.. ”Ei jumalauta.. mikä näitä ihmisiä vaivaa kun ei osaa paremmiltaan edes pyytää anteeksi”, tuhahdettiin uudemman kerran itsekeskeiseen äänensävyyn, sanat tarkoitettuna nyt olan takana seisovalle frendille. Päätään Danny oli sentään vaivautunut kääntämään hieman ystäväänsä kohti, ääntäkin ehkä hitusen madaltanut. Ystävä pysyi taas kumman hiljaisena, päätään nyökytellen samanmielisenä.

Danny oli onnistunut pitämään näppinsä kurissa toisen käännettyään selkänsä, vaikka lähellä oli ollut ettei kädet olleet eksyneet jätkän kaulalle. Vielä enemmän teki mieli kuristaa toinen kun urheilijaketale oli purskahtanut nauruun ja virnuili blondille. Danny katsoi toista happamana, tajuamatta miten toisella oli pokkaa virnuilla hänelle. Danny mitään urheilijoita pelännyt, hänellä oli omat frendinsä ja rahalla pääsisi toisesta viimeistään eroon jos asiat menisivät rumaksi.
”Haha”, Danny esitti sarkastisena nauravansa ja puristeli jo käsiään nyrkkiin. ”Säpäs olet vitsikäs. Mietinki miten sä noin nopeasti vaikenit, mutta kyllähän mä ymmärrän että teiltä alikehittyneiltä kestää hetken kauemmin keksiä noin saatanan hyvä juttu”.

Toisen hymy ja käytös paljasti jo halun ärsyttää Dannyä entistä enemmän, mutta vittuako blondi siitä välitti. Ehkä hän sitten toimi toisen tahtomalla tavalla, mutta tämä tosiaankaan ei päättyisi niin miten tuo toivoi jos ei jätkä aikanaan osaisi lopettaa. ”Kuka vittu sä edes olet?”, kysäistiin hämmästyksen ja vihan sekoituksen alaisena. Niin, kuka tuo oikeasti oli.. pärstä näytti tutulta, mutta nimi ei tullut mieleen. Ei kermaperse voinut kaikkia muistaa kun ei tuo edes yleensä vaivautunut muita koulussa olevia huomioimaan - ei ainakaan sen vertaa että toista ensi kerralla enää muistettaisiin, jos tapaus ei ollut tarpeeksi mielenkiintoinen. Aivan liian itsekäs tapaus sellaiseen, Danny jaksoi huomioida vain hoteimmat muijat hyvine perseineen.
Pojanketale ärsytti Dannyä turhankin paljon ja mahdollisesti sen takia, että yleensä kun kukaan ei jaksanut tai hirveästi viitsinyt hermostuttaa tätä kermapersettä. Ja mitä toinen odotti saavansa viileällä asenteellaan, kaikkien huomionko ja ehkä kehut päälle? mitä tuo oikein oli esittävinään.. Dannyn pienet eleet tuntematonta kohti pisti frendin tarttumaan blondiä käsivarresta. "Yritä nyt rauhottua", sanottiin matalalla, hiljaisella äänellä korvan lähettyvillä.
Danny rentoutui hieman, mutta katse oli edelleen porautuneena jätkään, jonka nimi edelleen oli unholassa. "Whateverrrr.. ei toi tunari multa aikaa enempää ansaitsekaan".

Että kun osasikin olla ärsyttävä rikas kakara. Domi vain pyöräytteli silmiään toisen voivotellessa hänen takanaan sitä, kun ihmiset eivät osanneet paremmin pyytää anteeksi. Niin miten päin se nyt menikään? Kuka törmäsi ja keneen? Kenen olisi kuulunut pyytää anteeksi? No tuon! Oli se kumma juttu, kun noinkin pienestä asiasta piti syyttää sitä viatonta uhria, eli Domia. Miksi se näytti olevan joillekin niin hankala myöntää, että itse olisi syyllinen johonkin..?

Jätkä nauroi sarkastiseen sävyyn ja Domi nosti kulmaansa kysyvästi. Seuraavaksi se haukkuikin urheilijaa jo alikehittyneeksi. Alikehittyneeksi?! Miten helvetissä se kehtasi! Ei tainnut ymmärtää, kenen kanssa oikein juttelikaan. Tuo oli jo melkeimpä jopa loukkaavaa. Tai ainakin sai pätkän ärsyyntymään vielä vähän lisää. Domi tuijotti toista suu auki ja kulmat taas aavistuksen enemmän kurtussa.
"Hahahaa, vitun hauskaa. Nauran tolle vielä ens viikollaki", urheilija naurahti kuivasti äänellä, josta oli selvästi kuultavissa ärtymyksen merkkejä. Mutta ärsyyntyneeltä näytti myös tuo toinen jätkä, puristellessaan kämmeniään nyrkkiin.

Kysymys. Kuka vittuko hän oli? Ai, toinen ei tiennyt. Hyvin siis perillä koulun asioista ja urheilujoukkueista ja sen pelaajista. Domi pyöritteli päätään voivotellen, kuin toinen olisi joku hyvinkin tyhmä ja pihalla asioista.
"No en mikää vittu ainakaa. Ja kukahan sä luulet olevas?", vastattiin ja kysäistiin. Mutta oikeastaan.. Ei Tomia edes pahemmin kiinnostanut. Mitä hän teki sillä tiedolla? Ei häntä ainakaan missään tekemisissä huvittanut tuollaisen kanssa olla. Jossakin blondi oli tuohon ennemminkin törmännyt, sen hän muisti, mutta tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun he juttelivat. Ja varmaan myös viimeinen.. Toivottavasti ainakin.
Kermaperseen kaveri tarttui tuota käsivarresta ja esti tulemasta lähemmäs urheilijaa. Pätkällä ei ollut kyllä mitään hajua siitä, mitä toinen oli aikoinut tehdä, mutta tuo kaveri kuitenkin pelasti hänet. Kaveri käski kermapersettä rauhoittumaan, eikä Domi tietenkään voinut vastustaa pientä voitonriemuista naurahdusta.
"Niin justiinsa. Suosittelisin kuuntelemaan frendiäs. Sillä sentää näyttää olevan vähän järkeäkin pääkopassa", pätkä hymyili leveästi ja kääntyi sitten taas selinpäin toiseen, aikoen nyt ignoorata tuon täysin. "..Toisin kuin eräillä..", hän kuitenkin vielä jatkoi edellistä lausettaan hiljaisella äänellä ja enempikin vain itsekseen mutisten. Tiedä sitten, kuuliko toinen. Ja ehkäpä Domi nimenomaan halusi tuon kuulevan sen. Kyllä, urheilu poju tykkäsi ärsyttää tietynlaisia ihmisiä aina silloin tällöin.
Tomi kuuli tuon itsekeskeisen vittupään vielä mutisevan jotain siihen malliin, ettei urheilija ollut hänen aikansa arvoinen, mutta tämäpä ei välittänyt siitä. Vihelteli vain itsekseen ja siirtyi taas jonon liikkuessa vähän lähemmäs tiskiä.

Nyt ei ollut Danny ainoa, jonka äänestä saattoi havaita ärtymyksen merkkejä. Taisi toistakin pojua vähitellen ärsyttämään, vaikka ei tuo sitä yhtä selvästi tuonut esille. ”Äsken sulla näytti olevan tosi hauskaa, minnes sun hupi katos?”, Danny tokaisi toiselle kiukkuisena kun toinen oli kertonut happamasti nauravan jutulle vielä ensi viikolla. Ei enää näyttänyt yhtä ilahtuneelta kuin pari minuuttia sitten, ehei, silloinhan tuo oli nauranut tyytyväisenä tilanteelle, yrittänyt selvästi ärsyttää Dannyä lisää. Taisi mennä siinä omatkin hermot samalla, urpo jätkä.

Tyyppi voivotteli jotain omaa, päätään pudistellen. No mitäs vittua, ihan kuin Dannyllä olisi jotain tarvetta alkaa tutkimaan koulun poikalistaa.
”Mun nimi on sun suuhus aivan liian arvokas sanottavaks tai edes korvien kuultavaks”. Niinpä niin. Itsekeskeinen, riidanhaluinen kermaperse. Sellainen toinen oli aina ja sellaisena myös pysyisi. Mutta oma oli jätkän vika kun oli jatkanut juttua, Danny ei tätä ihan helpolla jättäisi enää tähän. Hän ei osannut lopettaa ajoissa. Yleensä kaikki tällaiset tilanteet päättyivät nyrkkitappeluun ja tämäkin alkoi vähitellen blondin silmissä näyttää juuri sellaiselta tilanteelta.
Tuo lähes tuntematon turhamaisuus näytti ilahtuneelta siitä kuin Dannyn frendi esti tätä hyökkäämästä toisen kimppuun. Niin nimittäin olisi käynyt, aikomus oli jo päällä, mutta juuri ennen tekemistä frendikin oli ymmärtänyt missä tilanteessa Danny eli. Olipa sitten osannut taas osua hyvään kohtaan rauhoittelemaan kermapersettä.
Taas tyyppi mutisi huvittuneena jotain omaansa. Kuinka tyhmä toinen oikein oli, miten pahasti toinen oikein kaipasi verta nenäänsä? kehtasi taas vielä kääntää selkänsä Dannyn nenälle. Danny riuhtaisi kätensä frendin otteesta ja tönäisi toista ja käveli jo uhmakkaana toisen lähelle. ”Hyvä näyttää tyytyväistä naamaa ku meinas vasta pari sekuntia sitte tulla kuset housuu”, Danny kähähti ja hänessä suorastaan kirveli halu lyödä toisen naama tohjoksi. Vittu että oli pokkaa alkaa vittuilemaan Dannylle. Eikä toinen tosissaan tajunnut ketä vastaan oli aikomassa. Danny ei ehkä isokokoisin ollut, mutta sen ei kannattanut antaa hämätä. Danny harvoin hävisi missään. Ja paska oli vielä Dannyä lyhyempikin.

”…..Danny”, taas joku piipitti selän takana. Sama tyyppi, joka oli tarttunut aikaisemmin Dannyä kädestä. Blondi tuijotti tyyppiä edelleen murhaavasti, mutta otti pari askelta taakse. ”Ala viel lisää hyppii siinä silmille ja irveilee tolla rumalla naamallas nii oot kohta tuolla sopan seassa saatana..”