One more cup of coffee 'fore I go

Nova & Kaleigh :}
Tää tökki nyt jostain syystä. xD Ehkä siksi etten oo kovin hyvä aloittamaan, mutta pitää tätäkin harjoitella : D

Annie oli sopinut tapaavansa Kaleighin Dusty'sissa kuudelta, mutta ostoksilta lähtiessään tyttö oli törmännyt entiseen naapuriinsa joka oli päättänyt että oli sopiva aika udella Annien perheen kuulumisia. Hetken rupateltuaan cheerleader oli saanut tätösen karistettua kannoiltaan ja riensi kahvilaan. Päästyään ovesta sisään tyttö kuitenkin pisti merkille ettei Kaleigh ollut vielä saapunut. Pikainen vilkaisu kahvilan kelloon selittikin asian, vasta viisi minuuttia yli kuusi, vaikka Annien oman kellon viisari viipotti jo kaksikymmentä minuuttia yli kuuden kohdalla.
Hän otti vakkarinsa, tavallisen maitokahvin ja siirtyi ikkunan vieressä olevaan pöytään odottamaan. Pöydästä näki sopivasti ohikulkevat ihmiset joita oli hauska analysoida. Varsinkin kun piti tappaa aikaa odottaessaan jotakin, oli kiva tarkkailla ohikulkevia ihmisiä ja arvuutella mihin nämä olivat menossa. Tuokin miekkonen tuossa oli varmasti menossa tapaamaan salarakastaan...

Annie vilkuili ympärilleen ja huomasi että kahvilassa olivat kaikki pareittain. Jokaisella muulla näytti olevan poika- tai tyttöystävä kainalossa. Tytön kasvot rutistuivat, hänkin olisi halunnut kuherrella jonkun kanssa sen sijaan että katsoi vierestä kateellisena. Tuokin pari tuossa näytti hyvin rakastuneelta, vaikka heillä näytti olevan jo vähän ikää, varmaankin kumpikin oli jo yli 25. Mitenköhän he olivat päätyneet kahvilaan joka oli lähinnä vain Astonin oppilaiden suosiossa?
Muiden parisuhteista ajatus kulki vaatetukseen, Annie mietti hetken olikohan hän tänään hieman liian rokahtava, mutta siirsi ajatuksen syrjään. Ihan hyvältä hän näytti, asu vain oli ehkä hieman erilainen mitä hän yleensä piti. Pari viikkoa sitten hän oli saanut päähänsä ostaa revityt farkut ja hölmönnäköisen hatun, joten tänään oli oiva päivä koeajaa uudet vaatteet.
Annie otti pitkän hörpyn kahvistaan ja keskittyi tiirailemaan ohikulkevia ihmisiä.

Kaleigh oli ollut pelaamassa sulkapalloa äitinsä kanssa takapihalla, kun oli saanut soiton Annielta. tämä oli pyytänyt häntä kahvittelemaan kanssaan, joten totta kai tämä rikas pentu oli suostunut siihen. Hän ilmoitti vain käyvänsä ensin suihkussa ja tulevansa oitis sen jälkeen.
Tultuaan kylpyhuoneesta, suihkun raikkaana, makuuhuoneeseensa hän ryhtyi katsastamaan vaatekaappian ja etsi sieltä jotain kivaa päällepantavaa. Mikä olisikaan hyvä, hmm… Jokin kiva mekko.
jonkun aikaa vaatekaaappiaan koluttuaan hän löysi mukavan kesämekon (se mikä on tytön päällä) jonka sitten puki päälleen.Hän kuivasi hiuksensa ja laittoi kevyen meikin, nämä tehtyään hän vilkaisi lopputulosta peilistä ja oli tyytyväinen tulokseen. Hän nappasi vielä sandaalit käteensä, käveli rappuset alas eteiseen ja kiskoi kenkänsä jalkaan. ’’Lähden nyt, moi!’’ Kayla huikkasi ennen kuin lähti menojaan.
Kaleigh astui autoon ja kurvasi sitten Dusty’sin pihalle.

Kaleigh avasi kahvilan ovet ja kävi kirkkaan sinisillä silmillään läpi siellä olevia ihmisiä, kunnes huomasi Annien. ’’Annie, heei’’ tämä hihkaisi ja heilautti kättään jo ovelta. Hän sipsutteli hymy huulillaan cheerleaderin luokse ja istui samaan pöytään tämän kanssa. ’’Moikka, Mitä sulle kuuluu?’’ hän kysyi pirteällä äänellä ja kun tarjoilija tuli kysymään mitä hän tilaisi, Kaleigh vastasi ottavansa mansikka smoothien.
Hän laski pienen laukkunsa pöydälle ja käänsi huomionsa tyttöön edessään.


//anteeks kun tuli lyhyt, tunti menossa :----DD

Annie arvaili parhaillaan mihin pienen raskauskummun omaava, vajaa 30 -vuotias jo näyttävästi kolmen lapsen äiti oli menossa. Tyttö päätteli että lapsilla oli kaikilla eri isät ja nyt nainen joutuisi hakemaan jotain korvauksia elättääksen lapsensa...
Samassa tutun tuntuinen ääni hihkui hänelle tervehdyksen ja Annie siirsi katseensa kahvilan ovelle. Kaleigh oli tullut ja suuntasi jo parhaillaan kohti cheerleaderin pöytää kysellen kuulumisia.
"Ihan hyvää, tulin juuri shoppailemasta ja kun olin matkalla tänne, tapasin rouva Bosworthin! Se käppänä muutti pois meidän naapurista varmaan jo neljä vuotta sitten, mutta edelleen se tunnistaa mut ja utelee mitä meille kuuluu... En aina jaksa selitellä sille meidän perheen juttuja, näin sen tätösen viimeksi kaksi viikkoa sitten", Annie virnisti Kaleighille ja hörppäsi kahvistaan.
Tyttö korjaili päässään olevan hatun asentoa hieman vinoon ja yritti tihrustaa peilikuvaansa pöydällä olevasta metallisesta menukyltin pidikkeestä.
"Mitä pidät mun hatusta?" Annie tiedusteli ystävältään toivoen positiivista kommenttia. Cheerleader yritti pukeutua mahdollisimman paljon niin kuin hänen kulloinenkin mielialansa saneli ja tottapuhuen hän oli kyllä lähes aina hieman rokahtavien vaatteiden ystävä, vaikkei hän voinutkaan täysin ilmaista itseään tällä alueella peläten muiden cheerleadereiden kommetteja, Annie halusi kuitenkin kuulua joukkoon mahdollisimman hyvin.

"Mutta tässä mä vaan löpisen mun jutuista! Miten sulla menee?" tyttö hymyili toiselle ja seurasi tarjoilijaa joka parhaillaan toi Kaleighille tilattua smoothieta.
"Onko sulla tiedossa mitään kivoja juttuja?" Annie uteli toivoen saavansa kuulla joitakin juoruja jotka eivät olleet vielä kulkeutuneet hänen korviinsa. Lähiaikoina ei ollut tapahtunut mitään jännittävää ja tytöstä olisikin ihanaa päästä puimaan jotain mielenkiintoista juttua. Ei sillä että Annie olisi mikään juorukello ollut, ei toki, hän vain oli hieman liian utelias.

’’Aika hyvin, että se muistaa sut edelleen, vaikka oot varmasti muuttunut aika paljon neljässä vuodessa!’’ tokaistiin, ’’Tosin toisaalta en ihmettele, vanhukset yleensä tunnistaa vaikka olisi kulunut monta vuotta viime näkemästä..’’ Hän sanoi miettivällä äänensävyllä. ’’Noh, eihän ne periaatteessa hänelle kuulu, joten ei sun tarvitsisi edes sanoa mitään.’’ Hän lisäsi vielä perään ’’Mutta etköhän tiennyt tuon jo entuudestaan’’ ja vinkkasi silmäänsä toiselle. Kaleigh siirsi kätensä hiuksiinsa ja siirsi niitä taaksepäin, pois olkapäiltä roikkumasta.
Annie kysäisi millaiselta hänen uusi hattunsa näytti, Kaleigh tutkaili sitä arvioivalla katseellaan ja hymyili vastaten tälle, ’’musta se on todella hieno, mistä ostit sen?’’ kysäistiin.

Kaunis hymy nousi työn huulille, kun Annie kysäisi hänen kuulumisiaan. Kaleigh aloitti silmät tuikkien kertomaan, miten innolla odotti muutaman kuukauden päästä syntyvää sisarustaan. ’’Haluaisin jo tietää, että kumpa meille tulee, mutta vanhemmat ei suostu sitä paljastamaan vaikka ihan varmasti sen tietävät.’’ huulia mutristettiin törölle. Hän olisi voinut jatkaa selittelyä vaikka kuinka kauan, muttei viitsinyt alkaa jaarittelemaan liikoja. ”Kiitos” rikas pentu kiitti tarjoilijaa ja joi pillistä ensimmäisen kulauksen smoothiestaan. ’’ja onkohan tässä sitten jotain tulossa lähiaikoina.’’ Mumistiin lähinnä ääneen miettien. Olikohan hänelle tulossa mitään erityistä, mainitsemisen arvoista tapahtumaa? Eipä kai. Ainakaan mieleen ei juolahtanut mitään sen erikoisempaa. ’’Ei luultavasti.’’ Oli tytön vastaus kysymykseen.

Vai mitään kivoja juttuja?
Kaleighilla ei kyllä ollut tapana juoruilla muista, hän kun ei pitänyt siitä. Lähinnä sen takia, ettei itsekään haluaisi joutua moisten uhriksi. ’’No, ei mulla mitään uutta oikeastaan ole. Ainoostaan et opettaja heitti yhden pahiksen tänään luokasta, muttei se varsinaisesti ole mikään uutinen.’’

Kaleigh otti taas uuden kulauksen juomastaan.

”No joo, se oli aina semmonen stalkkeri, ihme jos se ei muistais mua”, Annie virnisti ja hörppäsi kahvistaan. Hän ei voinut sietää vanhoja tätösiä jotka tulivat utelemaan häneltä jotain. Aina nämä olivat joko entisiä naapureita tai sitten hänen vanhempansa tuntevia idiootteja jotka halusivat udella Annielta tämän äidin ja isän kuulumisia. Tähän mennessä pahin utelija on kyllä ollut rouva Boshworth, jatkossa jos hän näkisi kyseisen rouvan, hän mieluummin juoksisi vaikka seksikauppaan piiloon kuin puhuisi mokomalle.
Annie hymyili leveästi Kaleighin kehuessa hänen hattuaan. Ei se sitten ollutkaan kovin huono valinta!
”Hmm, en mä muista. Oisko GAPista ollu? Oon näemmä nyrhiny täältä laputkin pois...” Annie naurahti tutkiessaan hattuaan, hänellä oli yleensä tapana nyrhiä laput pois kaikista vaatteistaan, ne kun sattuivat aina kutittamaan niin perhanasti, eikä julkisesti oikein kehdannut rapsutella.

Kaleighin alkaessa kertoa vielä syntymättömästä pikkusisaruksestaan, Annien mieleen juolahti että hänestä tulisi kohta täti. Muut saivat vielä sisaruksia, hän päätyisi jo tädiksi, mokoma nimitys kuulosti niin vanhentavalta.
”Oon kuullu semmosen jutun, että jos maha on matalalla ja leveä, se on tyttö, jos se on ylhäällä ja pyöreä, se on poika”, Annie naurahti vanhoille uskomuksille, ei hän sellaisiin uskonut, mutta olihan sitä välillä kiva katsoa jonkun raskaana olevan mahaa ja pohtia kummankohan hän saisi.
”Mun siskokin on muuten raskaana... En oo tainnu kertoakaan vielä kenellekään muulle. Vasta viidennen kuun paikkeilla, mutta kai nekin jo tietää kumpi se on. Mä veikkaan poikaa, mutta äiti ja isä on ihan varmoja tytöstä. Ei Vanessa mitään ole kertonut, ainakaan vielä, mutta se on kyllä tosi huono pitämään minkäänlaisia salaisuuksia, joten kyllä se sen sukupuolen lipsauttaa ennen kuin vauva syntyy... Musta tulee sitten täti, kuulostaa siltä että olisin 40”, Annie selitti naurahtaen viimeiselle lauseelleen. Hän itse ei haluaisi lapsia varmaan ennen kuin täyttäisi 30, lapset lähinnä ärsyttivät tyttöä.

”Ai pahis lensi luokasta? No joo, sitä tapahtuu useammin kuin laki sallii. Useasti on meidänkin tunneilta lentänyt pois muutama tyyppi. Ihan hyvä vain, saadaan muut sitten olla rauhassa”, Annie sanoi ja hörppäsi pitkän kulauksen kahvistaan joka alkoi jo uhkaavasti loppua. Ehkä hän hakisi kohta uuden.

''No huhhu, aikamoinen matami mimmi. Sitte se on kummiski stalkannu sua joidenki kiikareiden kanssa'' tyttö virnuili kiusoittelevasti ja otti taas kulauksen viileästä juomastaan. Ah, herkullista Onneksi hänen perheellään oli mukavat naapurit, eikä Kaleighin mieleen juolahtanut yhtäkään naapuruston jäsentä joka olisi ärsyttävä tai omituinen. Tietty oli myös sellainen pieni juttu, joka teki naapurustosta vieläkin mukavemman, ja se oli että isän vanhemmat asuivat kolmen talonmitan päässä heistä, mutta kuitenkin.

Katsellessaan Annien hattua, mieleen juolahti eräs unohtunut asia. Hänen piti jo viime viikolla ostaa sellainen iso olkihattu. Hupsista keikkaa, olempa hajamielinen, Kayla ajatteli ja naurahti itselleen. ''Hyvä kun tuli hatuista puhe, mun on pitäny jo viikko takaperin ostaa sellanen olkihattu, mutta olin täysin unohtanut koko asian'' hän kikatti itselleen.
Haaveileva huokaus leijahti rikkaan pennun huulilta, kun hän ajautui pariksi sekunniksi pilvilinnoihin. Kaleigh tiesi miten vaikeaa hänen äidilleen oli tulla raskaaksi, joten se teki siitä yllätyksestä entistäkin ihanemman. Lisäksi Kaleigh rakasri vauvoja ja lapsia, ne olivat niin suloisia! Onneksi tyttö palasi sieltä nopeasti ja yhtyi taas keskusteluun Annien kanssa. Eihän hänen sopinut olla töykeä ja keskittyä vain omiin juttuihinsa. ''Joo, sitte oon kuullu kanssa, että jos keskelle vatsaa tulee viiru, niin se tarkoittaa poikaa. En sitten tiedä pitävätkö nämä paikkaansa, mutta äidillä ei ainakaan ole vielä mitään viirua ja maha on tällä hetkellä pelkkä kumpare niin ei osaa sanoa vielä.''

''Oi kuinka kivaa!'' Kaleigh hihkaisi hymyssä suin. ''Onneksi olkoon, susta tuleekin sitten täti'' Kiharatukkainen nyökkäili päätän samalla kun kuunteli Annien selontekoa. ''Hih, ei se susta vanhaa tee. Yhdestä mun lapsuudenkaverista tuli täti jo 15 vai 16 vuotiaana. Ei se loppujen lopuksi niin ihmeellistä ole.'' Kaleigh tokaisi.

Kaleigh vilkaisi huoliteltuja kynsiään ja totesi mielessään, että voisi pitää tänään pienen hemmotteluillan ja tehdä vaikka manikyyrin itselleen ja äidilleen. Hän hyökkäisi Annielle, ''oot kyllä oikeessa. Mä ainakin menisin ihan paniikkiin, jos mut heitettäisiin luokasta'' Kaleigh sanoi miettivällä äänellä ja joi smoothiensa loppuun. Fiiuh, suu meni siitä ihan jäähän.
''Mitä aineita sulla on huomenna?'' kysymys nousi Kaleighin mieleen aivan randomisti.

"Olis kyllä ihan mahollista", Annie naurahti Kaleighin epäilyille siitä, että naapurin tätönen olisi tiiraillut cheerleaderia kiikareilla.
Tyttö hörppäsi kahvistaan viimeisenkin kulauksen, mietti hetken ja nousi sitten tuolistaan kuppinsa kanssa.
"Taidan hakea vähän lisää..." hän ilmoitti kaverilleen ja pujotteli pöytien lomitse tiskille. Kassan takana olikin yksi Annien lempparimyyjistä, komeahko, ehkä hieman alle 25 -vuotias nuorimies. Tullessaan kahvilaan Annie ei ollut huomannut häntä, ehkä hän oli juuri aloittanut vuoronsa.
"Yksi latte, mietona kiitos", tyttö hymyili, jätti vanhan kuppinsa tiskille ja käveli takaisin pöytäänsä odottamaan juomaansa.

Annie nyökkäsi hymyillen Kaleighin jatkaessa jutustelua, hatuista ja raskaudesta.
"Ja sitte on tietty vanha omena ja vesimeloni", tyttö naurahti ja risti jalkansa päästäkseen parempaan istumisasentoon.
"Jos äiti himoitsee omenoita, hän saa pojan, jos vesimeloneja, vauva on tyttö", Annie kohautti olkapäitään sanojensa painoksi, huuhaatahan nämä olivat.
"Näitä on kyllä ihan miljoona, koita sitten päättää mitä niistä käytät.", brunetti naurahti ja otti vastaan lattensa, jonka komea tarjoilija juuri laski pöytään.

"No jaa, onhan se mun mielestä vanhahtava ilmaisu, aina kun joku mainitsee tädin, ajattelen jotain pulleaa naista kukkamekossa.", tyttö hymähti ottaen kulauksen juomastaan. Se oli vielä hieman liian kuumaa.
"Mutta ei musta ainakaan sitten tuu tylsää tätiä, sitte ku se vanhenee, voin viedä sen vaikka mihin", Annie virnisti ja kuvitteli jo mielessään miten veisi siskonpoikansa tai -tyttönsä huvipuistoon. Saisi ainakin hyvällä syyllä viilettää jossakin lapsellisessa laitteessa.

"Aineita? Ööö.." Kaleighin kysymys yllätti Annien täysin, hän ei ollut miettinyt huomista koulupäiväänsä ollenkaan.
"Mulla taitaa olla ranskaa, matikkaa, yks hyppytunti, ja hissaa, jos oikein muistan. Ja tietty harkat", tyttö mietiskeli laskien samalla aineita sormillaan.
"Entä sulla?" Annie esitti tavallisen vastakysymyksen, ihan jutustelun vuoksi.

//tais olla jotenkin paljon puheenvuoroja : DDD ... näyttää hölmölle.

Kun Annie lähti hakemaan uutta lattea Kalegh kaivoi kännykkänsä taskustaan ja alkoi kirjottaa viestiä Maddisonille, sillä hän mieleensä juolahti yksi juttu, joka tytön oli pitänyt kysyä bestikseltään jo kaksi päivää sitten, mutta oli unohtanut sen. Viesti oli nopeasti kirjoitettu ja kännykkä sujautettiin takaisin laukkuun. Mikäli Madds vastaisi ennen kuin Kaleigh pääsisi kotiin, niin hän ei aikoisi vastata, sillä ei hän ollut niin välinpitämätön, että viestittelisi samalla kun keskusteli toisen ihmisen kanssa.

Tuollaista juttua hän ei ollut ennen kuullutkaan, mutta ehkäpä tämä kuitenkin riitti vauva-keskusteluista.
''Ei sillä niin väliä kumpa tulee, kunhan kaikki sujuu hyvin.'' Kayla vastasi pirteällä äänellä.

Tuo kuvaus toi mieleen Kaleighin yläasteelaisen biologian opettajan, hyrr... Huolimatta vanhan maikan mielikuvasta, hän naurahti ja vastasi Annielle, ''No sä ainakin oot kaukana pulleasta kukkahattu naisesta''. Hän myötäili toisen puheita, nyökyttämällä pienesti päätään.
''Televisiosta tuli eilen 'viides elementti' niminen scifi-elokuva, ei ollut ihan sen tyylinen elokuva mitä yleensä kattelen, mutta se oli ihan hyvä.'' Kaleigh selitteli turhanpäiväisiä juttuja.

Annie luetteli huomispäiväiset aineensa ja hän hyökytti sitten päähään, hyväksymisen merkiksi. Voi harmi, ei samoja tunteja hänen kanssaan.
''Mulla on ainoastaan äikkää, biologiaa ja sitte viimäiseksi liikuntaa'' vastattiin toisen kysymykseen. Hmm.. Hänen teki mieli toista smoothieta, mutta ehkä passattaisiin tällä kertaa. Käsi liu'utettiin hiuksiin ja Kaleigh pöyhäisi kiharia hiuksiaan. ''Oon miettiny sellasta, että voisin alkaa harrastamaan jotain urheilulajia, mutten oikein tiedä mitä. Olisko sulla ehdotuksia?'' kysäistiin hymy huulilla, hän oli aina avoinna ehdotuksille.

--anteeks tuhoton kesto : ((

"Hahaa, toivottavasti... Enkä koskaan haluakaan sellainen olla", Annie naurahti Kaleighin sanottua että tämä oli kaukana pulleasta kukkahattutädistä. Hyvä niin.

Kaleigh alkoi puhua elokuvista, Annie ei ollut koskaan välittänyt scifistä eikä fantasiasta, hänen alaansa oli enemmän totuusperäiset jutut, vaikka olihan hänkin tietysti lukenut Potterit ja nähnyt muunmuassa The Signs -leffan, joka taisi jonkinlainen tieteisleffa olla.
"Mä en ehtiny eilen kattomaan telkkaa, piti raahata taas Ediä harkoista, sen jälkeen sitten piti tehä aiemmin päivällä unohtunut jumppa... Mutta katoin kyllä pari päivää sitten Kuningattaren sisar -nimisen leffan, siitä varmaan kyllä tuli yks mun suosikeista", Annie rupatteli, hän oli katsonut leffan lähinnä vaatteiden takia, sillä häntä kiinnosti vanhat vaatteet. Lähinnä hän kuitenkin oli kiinnostunut 1920 -luvun vaatteista, ei niinkään 1500 -luvusta. Mutta olivathan nuo tietysti kaunista katseltavaa.

Kun tytöt olivat todenneet, ettei heillä ollut huomenna yhteisiä tunteja, puhe siirtyi urheiluun. Kaleigh pyysi cheerleaderilta vinkkejä uuden harrastuksen aloittamiseen.
"Ööö... Mä harrastin juoksemista ennen kuin liityin cheerleader -joukkueeseen. Ehkä säkin tykkäisit siitä? Tai hmm... entäs uinti?" Annie yritti ehdotella ystävälleen lajeja. Nykyään Annie itse ei enää edes juurikaan harrastanut juoksemista, vaikka kilpailikin lajissa aikoinaan ihan mitalisaavutuksiin asti.
Muutenkin liikunta oli aika vähäistä, cheerleaderharkkojen ja liikuntatuntien lisäksi Annie ei juuri harrastanut liikuntaa, jumppakuviot käytiin läpi kahdesti viikossa että jonkinlainen kunto ylläpidettiin ja satunnaisesti tyttö saattoi lähteä lenkille naapurustoonsa. Harvemmin kuitenkin cheerleaderia nähtiin lenkkeilemässä.