Taidetta ja tutustumista (sovittu)

Yasuo "Jazz" Atkins

Yasuon koulupäivä alkoi siltä päivältä olla pulkassa. Vielä olisi kahden tunnin rupeama kuvaamataitoa, jota poika odottikin jo innokkaasti, sillä olihan kyseinen aine kuulunut hänen suosikkeihinsa jo siitä asti, kun hän oli ensimmäiselle kuvaamataidon tunnille päässyt. Itsensä toteuttaminen kuvin ja sanoin oli lisäksi aina ollut lähellä hänen sydäntään ja hän rakasti sitä kun hän sai toteuttaa asioita käsin. Lisäksi hänen uuden koulunsa kuvaamataidon opettaja oli tähän asti ollut todella mukava ja kannustava ja Yasuo tunsi kiintymyksensä kuvaamataitoon oppiaineena kasvavan entisestään. Hän oli asettunut uuteen kouluunsa jo melko hyvin, vaikka liikkuminen suurella koulualueella tuottikin vielä jonkin verran vaikeuksia ja totuttelua siihen, missä mikin luokka sijaitsi. Jotkut opettajat olivat Yasuon mielestä myös vähän pelottavia, mutta hän yritti pitää normaalin positiivisen mielensä yllä ja tehdä parhaansa kaikessa, missä se oli tarpeen.

Yasuo heijasi itseään kantapäillään odottaessaan luokkatovereidensa tavoin kuvaamataidon opettajan saapumista koulun käytävällä. Hän olisi jo kovasti halunnut päästä kuulemaan, mitä he saisivat tänään tehdä, eikä hän mitenkään olisi malttanut odottaa. Siinä missä osa muista käytävillä seisovista oppilaista näyttivät tylsistyneiltä ja kuulostivat siltä, että olisivat mieluummin livistäneet kuin tuhlanneet aikaansa kuvaamataidon tunnilla, Yasuo vilkuili käytävän kelloa ja alkoi jo näyttää hiukan kärsimättömältä vaikka tiesikin sen olevan aivan turhaa ja että välitunnista oli vielä ainakin noin viisi minuuttia jäljellä.

Kun lehtori Dubois sitten viimein saapui, Yasuo oli ensimmäisten joukossa ryntäämässä sisälle luokkaan ja valitsemassa omaa paikkaansa luokan keskiosasta neljän pulpetin ryhmään. Reppunsa poika heitti pulpetin vierelle lattialle, veti tuolin pulpetin alta ja istuutui malttamaton ilme kasvoillaan alas, leveä hymy lapsenomaisilla kasvoillaan loistaen. Opettaja antoi tehtävänannon ja välineidenhakukehotuksen kuultuaan Yasuo pomppasi ylös tuolistaan ja suuntasi hakemaan muutaman paperin ennen suuntaamistaan takaisin omalle paikalleen. Tehtävänannossa oli puhuttu luonnosta ja Yasuo alkoi heti hahmotella paperilleen puiden reunustamaa järvimaisemaa näyttäen selvästi keskittyvän työhönsä.

[K]

Kittyn päivä oli sujunut varsin mallikkaasti. Aamulla oli herätty kissanpennun mouruamiseen varsin iloisella mielellä. Milo oli nostettu syliin ja menty sen kanssa valitsemaan seuraavan päivän vaatetus. Kummallista kyllä ylle oli eksynyt musta mekko ja siihen sopiva, vasta ostettu lätsä. Sitten Milo laskettiin lattialle ja marssittiin peilin eteen tekemään itsestä vähän enemmän ihmistä. Tummat hiukset harjattiin ja jätettiin jälleen kerran auki. Kittyn hiukset olivat hyvin harvoin kiinni, koska... No.. Tyttönen vain tykkäsi pitää niitä auki. Loput aamutoimet oli toimitettu varsin nopeasti ja sitten syöksytty kouluun.

Koulupäivä oli sujunut varsin normaalisti. Tyttöjen kanssa oli juoruiltu, hihitelty, tsiigailtu poikia ja kaikkea muuta yhtä turhaa. Tunneilla oli opiskeltu mahdollisimman ahkerasti ja koitettu painaa asoita mieleen. Viimein oli viimeisten kahden tunnin aika, joten tummaturkka irroittautui kavereistaan ja suuntasi kohti kuvaamataidon luokkaa.. Luokan edessä jouduttiin hetki odottelemaan ja tuijoteltiin vähän salaa muita oppilaita. Yleensä tyttönen kuvaamataidon tunnit kuluivat vaaleahiuksisen cheerleadertyttösen seurassa, tänään kyseinen henkilö oli ilmoittanut olevansa sairaana. Ikävää. Nyt jouduttaisiin istuskelemaan ihan yksikseen ja mietiskelemään kaiken maailman asioita.

Ajatuksistaan havahtuessa Kitsune tajusi, muutaman nörtin kuiskuttelevan keskenään. Pojat vilkuilivat ja hihittelivät.. Tämä asia taas sai Kittyn punastumaan heleästi ja luultavasti tyttönen olisi paennut paikalta, ellei opettaja olisi juuri silloin saapunut paikalle. Niimpä suunnattiin nopeasti poikien ohi luokkaan ja asteli hitaasti luokan keskiosaan. Neljän pulpetin ryhmään oli juuri istahtanut tummahiuksinen aasialaissyntyinen poika. Koska Kitty uskoi vankasti aasialaissyntyisten käytöstapoihin, tuo suuntasi istumaan poikaa vastapäätä. Nopea vilkaisu toiseen, pieni hymy ja sitten keskityttiin jo kuuntelemaan opettajan ohjeistusta.
"Luonto" Kitty mutisi ääneen samalla, kun kaivoi kyniä repustaan. Ensimmäisenä Kitsunen mieleen laukkasi vaikka ja mitä. Vesiputoukset, metsät, lammet, kukkaniityt ja tietenkin eläimet. Paperia mittailtiin hetken aikaa ja viimein tartuttiin lyijykynään, joka oli kovuudeltaan juuri sopiva hahmottelua ajatellen.

Paperille hahmoteltiin metsämaisema ja etualalle alettiin piirtää jonkinlaista peuraa vasansa kanssa. Hymy kohosi jälleen huutosakkilaisen kasvoille, sillä mieleen kipitti ajatus Bambi-elokuvasta. Niimpä alettiinkni tuumasta toimeen ja ruvettiin piirtämään pikkupeurasta bambikuvioista. Viereen istahtanut tyttö tuijotti Kittyn piirrustusta ja hymyili iloisesti.
"Niiiiiin söpö" Toisen lausahdus sai tummatukkaisen hätkähtämään ja jälleen kerran punastumaan.
"Kiitti, sunkin piirrustuksesta tulee tosi nätti. " Kitty sanoi ja katseli hahmoteltua kukkaniittyä. Olisipa ollut ihana syöksyä niitylle makoilemaan ja odotella yötä. Tähtitaivaan katseleminen kukkapellolla... Tämä ajatus pitäisi joskus päästä toteuttamaan.

Yasuo "Jazz" Atkins

Yasuo ei innostukseltaan ehtinyt kiinnittää kovin tarkasti huomiota siihen, ketkä opiskelukavereista istuivat samaan pöytään hänen kanssaan. Mutta kun hän hetkeksi malttoi pysyä aloillaan ja katsella ympärilleen, hän soi kohteliaan, valloittavan hymyn itseään vastapäätä istuneelle tytölle, ennen kuin poika keskittyi muiden ohella kuuntelemaan opettajan ohjeistusta loppuun asti. Yasuo pureskeli hajamielisesti lyijykynänsä päätä hetken, ennen kuin alkoi innokkaasti hahmotella päässään pyörinyttä ajatusta paperille.

Yasuo kuunteli puolella korvalla samassa pöydässä olevien tyttöjen keskustelua, mutta keskittyi kuitenkin pääasiassa oman työnsä tekemiseen. Puut, pensaat, järvi, joku satunnainen pöllö sinne ja toinen tänne, rauhallisesti itseään sukiva kaniini tuonne.. Pörröhiuksinen poika kallisteli päätään ja mittaili työtään eri kulmasta, jotta saisi varmasti mittasuhteet kohdilleen. Yasuo jatkoi keskittynyttä työskentelyään jonkin aikaa, kunnes hänen oli pakko laskea kynä hetkeksi kädestään lepuuttaakseen sitä vähän. Tauko tarjosi myös mahdollisuuden tarkastella vastapäätä istuvan tytön työtä ja Yasuon kasvoille kohosi lapsekas, hyväntuulinen hymy hänen nähdessään tutun näköisen hahmon ja poika kurotti kaulaansa nähdäkseen paremmin.

"Tykkäätkö sinäkin noista elokuvista? Disney-elokuvista siis." Yasuon oli pakko kysyä leveä hymy kasvoillaan ja pää aavistuksen verran kallellaan, nojautuen itsekin vähän pöydän reunan yli nähdäkseen paremmin. Poika vilkuili vuoroin Kittyn piirustusta, vuoroin tytön kasvoja. Jonkun mielestäYasuon tarkkaavainen katse saattoi vaikuttaa epäkohteliaalta, mutta poika itse ei aina osannut ajatella niin pitkälle, eikä hän aina ymmärtänyt silloinkaan, kun joku mainitsi hänen tuijotuksensa tuntuvan epämukavalta.