dirty table

"No jos se muija valehteli, niin saattopa olla viimeinen asia jonka tekee", Gisele sanoi hymähtäen. Ei hän tarkoittanut, että joku olisi mennyt ja ampunut kyseisen tyypin, vaan sitä, että tuon tytön sosiaalinen asema laskisi niin alas ettei kukaan haluaisi edes hänelle puhua. Valitettavasti Giselellä oli nimittäin valta hoitaa tuollainenkin asia... pari tiettyä sanaa kyseisen tytön omituisista puuhista (ehkäpä liiman imppaamisesta) ja jostain epämiellyttävästä piirteestä (vaikkapa jalkasienestä), niin hupsheijaa, muija olisi aika pian pohjalla. Ah noita typeriä ja epäluuloisia teinejä.

"Okei, se on toivottavasti kaapissa", totesi Gisele epäilyksen kuultaessa selvästi sanoista läpi. Tyttö meinasi tarjota apua Didin laukkupaljouden kantamisessa, mutta ei sitten oikeastaan viitsinyt. Se olisi saattanut vaikuttaa hieman ahneelta, tai epäilyttävältä, olihan toisen Gucci aivan uskomattoman nätti. Toisaalta Didi oli kuitenkin hänen ystävänsä...

"Toi Gucci on muuten taivaallinen", lisäsi aasialaispiirteinen tyttö vielä hyväksyvästi, ja nyökäten sitten päällään liikkelle lähdön merkiksi. Ja kyllä, vaikka hänellä oli omiakin laukkuongelmia, ehti silti aina ihastelemaan muiden muotiluomuksia. "Selviätkö sä noiden kantamustes kanssa?"

"Niin", Didi vastasi ystävälleen. Ei tyttö muutakaan sanomista keksinyt, mutta jos hän ei olisi vastannut, olisi Gisele varmasti tulkinnut sen Didille haitalliseksi. Ja todellisuudessa Gisele tuskin tarkoitti tytön viimeisillä sanoilla tuon omahyväisen pissiksen klikin vaihtumista sellaiseksi vähemmän mukavaksi, sellaiseksi jonka kanssa ei puhuta eikä haluta olla tuttu. Aina välillä Didi olisi valmis tekemään mitä tahansa, jotta saisi joidenkin ihmisten muutamaa klikkiä alemmas, jottei heidän kanssaan tarvitsisi olla tekemisissä. Mutta silloin joutuisi alvariinsa katsomaan mitä tekee, sillä "kosto elää" kuvaa osuvasti Astonissa tapahtuvaa juoruilua ja selkään puukottamista. Didi ravisti huomaamattomasti päätään veidäkseen ajatuksensa muualle.

"Ihan varmasti se on siellä, jos se ei kerran ollut sulla täällä", Didi sanoi yrittäen saada kannetuksi molemmat laukkunsa. Typerä Gucci! Miksei se voinut pysyä olalla, vaan sen oli tiputtava koko ajan sieltä, jolloin Didin täytyi korjata asentoaan, ja toisen laukun kanssa se oli yllättävän hankalaa. 'En kyllä enää ikinä ota laukkua mukaan ruokalaan', Didi ajatteli tuskastuneena. Hän ei toisaalta kuitenkaan halunnut jättää laukkujaan kaappiin, sillä joltain cheerleaderilta oli joskus varastettu sieltä Chanelin laukku. Että eivät koulun kaapitkaan aina olleet turvallisia, mutta kyllä se ruokalan likaisen lattian aina voitti.

Didi hymyili ystävälleen suloisesti toisen kehuttua Didin laukkua. "Kiitos", Didi sanoi. "Mutta kyllä se sunkin Chanel on todella nätti," Didi sanoi sitten kehuakseen toisen laukkua, vaikka se nyt olikin "hukassa", mutta pienet kehut eivät olleet koskaan pahitteeksi. Sitten Gisele tarjosi apuaan laukkujen kantamisessa. Didi punnitsi asiaa hetken, mutta kahden laukun kanssa liikkuminen oli sen verran hankalaa, että päätti suostua. "Selvä, sä saat tän Guccin", Didi sanoi, laski eväslaukun ja otti Guccin olaltaan. Didi piti Guccia oikeassa kädessään nostaen eväslaukkunsa toiseen käteen. "Kiitos", Didi sanoi ojentaen laukkunsa Giselelle.

//jatkuu tänne t: lilco//