i'm just the girl next door

//jukkis jiangin kanssa tänne 8D//

"Jiang, kotona ollaan!" Vaaleatukkainen tyttö veti oven kiinni perässään ja heitti avaimensa laukkunsa seuraksi lattialle. Eden potkaisi vielä korkkarit jaloistaan ennen kuin siirtyi peremmälle kämppään. Huomasi kyllä, ettei siellä hetkeen oltu siivottu.
"Jiang! Sinun vuoro siivota", tyttö ilmoitti samalla kun astahti olohuoneeseen. Ei ketään.
"Jiang?" kulmiaan kurtistaen Eden kääntyi ympäri ja katsasti vielä makuuhuoneen, keittiön ja jopa kylpyhuoneenkin. Ei ketään. Outoa. Kello oli jo lähempänä seitsemää illalla. Tyttö itse oli viipynyt näinkin kauan, koska oli käynyt luovuttamassa verta paikallisessa sairaalassa. Mutta Jiang ei ollut ilmoittanut menevänsä minnekkään koulun jälkeen. Mitä ilmeisimmin tämä kuitenkin jossakin luuhasi, sillä Eden oli mielestään jo koko kämpän kiertänyt. Vielä nopea vilkaisu parvekkeelle kertoi, ettei poika ollut sielläkään.
"Pöh.. olisi reilua edes ilmoittaa olevansa myöhään", tyttö mutisi itsekseen, selvästi hieman pettyneenä, ettei Jiang ollut odottamassa häntä. Eden arveli pojan olevan yhdessä Yasun kanssa tolloilemassa jotain. Soittamistakin tyttö ehti jo harkita, mutta luopui pian ajatuksesta, sillä eihän hän halunnut kuulostaa hössöttävältä äidiltä. Sillä mitään äidillisiä tunteitahan Edenillä ei Jiangia kohtaan ollut.

Eden suuntasi kulkunsa pojan vaatekaapille, sillä sieltä löytyi yleensä huomattavasti mukavampia oloasuja kuin hänen omastaan. Jiang ei ollut nyt kieltämässä, joten tietysti tytöllä oli oikeus lainata. Pienen penkomisen tuloksena Eden sai käsiinsä vaaleansini-valkoraidalliset pyjamahousut, joille oli pakko naurahtaa. Poika oli tuskin koskaan pitänyt housuja. Tyytyväisenä löytöönsä tyttö veti mekon päältään, työnsi sen sen kummemmin ajattelematta Jiangin vaatekaappiin ja veti sitten pyjamahousut jalkaansa. Lahkeita tietysti piti kääriä muutaman kerran, sillä olihan kämppiksillä lähes kolmekymmentä senttiä pituuseroa. Omasta kaapistaan Eden löysi vielä vaaleanpunaisen topin. Ja voalá, kotiasustus oli valmis.

Keittiön kautta Eden siirtyi olohuoneeseen. Jääkaapista löytyneet kiinalaisen ruuan jämät saivat kelvata pahimpaan nälkään. Tyttö istahti sohvalle, nappasi kaukosäätimen käteensä ja aloitti luovan kanavasurffailun samalla kun aina välillä lappoi haarukalla ruokaa suuhunsa. Kyllähän se aika näinkin kului, kun Jiangia odotteli.

Ilta hämärtyi entisestään, kellon siirtyen tunnin tai pari eteenpäin. Hivenen laahustavat askeleet kuuluivat autiossa käytävässä, nuoren miehen hahmon kävellen hivenen varovaisesti seinästä tukea ottaen kohti asuntoaan. Tai ei se pelkästään hänen asuntonsa ollut vain myös erään hänelle hyvin tärkeän henkilön myöskin.

Jiang horjahti kaivaessaan avaimiaan taskustaan, vihellellen eräässä räkälässä kuulemaansa biisiä. Avaimien viimein löytyessä ja kundin kääntäen niitä lukossa. Ovia avautui ja viinalta tuoksahtava kundi laahusti sisään sulkien oven perässään.
”Eden-mussu! Kotona ollaaaaan!”
Kundi kiekaisi niin että naapuritkin varmasti kuulivat, riisuen nahkatakkinsa antaen sen tipahtaa lattialle. Kundi heitti siihen myös huolimattomasti reppunsa ja avaimensakin, yhdessä kännykkänsä kanssa, tuon sitten kiskaistessa paidan yltään antaen senkin tippua lattialle muiden tavaroiden joukkoon. Kenkien tullen potkaistuksi jaloista toisen niistä osuen vastapäiseen seinään.

Laahustavat askeleet veivät kohti kylpyhuonetta, kundin repäistessä vyönsä auki vaivaantumatta riisumaan päällyshousujaan kun astui suihkun alle sukkineen ja housuineen. Tuo sulki silmänsä tuntiessaan veden valuvan päätä ja vartaloa pitkin. Jiang tiesi ottaneensa yhden liikaa ja yritti nyt selvittää edes hivenen päätään. Huh, olisi pitänyt olla menemättä sen yhden likan kanssa yhdelle, juhliminen oli ollut vähällä riistäytyä käsistä. Mutta onneksi hän oli päässyt siitä likasta eroon ennen kuin se oli käynyt iholle. Kamala monsteri se oli ainakin ollut, vaikka siltä olisikin irronnut helposti. Mutta hän ei ollut yksinkertaisesti halunnut..

Eden säpsähti hereille Jiangin ilmoittaessa tulostaan. Tyttö oli nukahtanut jossain vaiheessa odotteluaan ja niinpä ruokakin oli jäänyt osaksi syömättä. Eden nyrpisti nenäänsä kylmettyneelle ja vähemmän houkuttelevalle kiinalaisen jämille, ennen kuin napsautti television kiinni ja nousi venytellen seisomaan. Katse käväisi seinälle ripustetussa kellossa ja tyttö tuhahti nähdessään viisarien asennot. Näköjään hän oli nukahtanut hieman pidemmäksi aikaa kuin oli olettanut.

Kämppä oli jo viilentynyt kuuman päivän jäljiltä joten Eden kietoi kädet ympärilleen ja lähti tallustelemaan kohti eteistä. Ensimmäisenä vastaan löyhähti vahva viinan haju. Jiang oli siis ollut juhlimassa. Aina, kun poika tuli juopuneena kotiin, tämän kamppeet olivat normaaliakin enemmän levällään, eikä tämä ilta ollut poikkeus. Tottuneesti Eden siirsi kengät nätisti vierekkäin ja etsi sitten tavarapinosta käsiinsä kännykän ja paidan. Paidasta lähti vieras tuoksu, joka ei missään tapauksessa ollut Jiangin hajuinen. Tyttö kohotti vaatekappaleen lähemmäksi nenäänsä ja irvisti sitten. Paita haisi halvalta naisten hajuvedeltä. Edenin teki mieli repiä vaate riekaleiksi, mutta tietenkään hän ei niin tehnyt. Sen sijaan hän laski kännykän lähimmälle pöydälle ja suuntasi sitten kohti avonaista kylpyhuoneen ovea.

Vastassa oli näky, joka sai Edenin huokaisemaan. Ei sentään ihastuksesta. Ei kait se niin hankaa ollut ottaa housujakin pois, ennen kuin suihkuun astui? Tosin, ennemmin tyttö ehkä näki Jiangin housut jalassa kuin ilman. Paita päätyi pesuhuoneesta löytyvään pyykkikoriin ja Eden päätti, että heti ensimmäiseksi aamulla hän pesisi pyykkiä.
"Missä olit?" tyttö kysyi nojaten kädet puuskassa kylpyhuoneen seinää vasten, katse Jiangin paljaassa selässä. Kyllähän hajustakin saattoi päätellä, että baarissa poika oli ollut, mutta Eden halusi tietää, kenen tytön luona hänen kämppiksensä tällä kertaa oli käynyt.

Ajatukset siitä kammottavasti leidistä karisivat nopeasti Jiangin kuullessa kämppiksensä pehmeät askeleet, jotka tulivat häntä kohti. Hän sulki silmänsä ja näki miltei sielunsa silmin kuinka pieni tyttö nappasi hänen taakseen jättämästään sekasotkusta ylös ne tärkeimmät. Kundi nojasi otsaansa viileitä kaakeleita vasten kuunnellen toisen liikehdintää.

Hetkeen ei pojassa tapahtunut muutosta, tuon käden liikahtaen sulkemaan hanan. Hänen päänsä oli jo tarpeeksi selvä. Kundi kääntyi kohtaamaan tytön katseen, vilkaisten samassa ylävartaloaan ja avoimia housujaan kuin olisi vasta nyt tajunnut, että seisoi siinä puoli puettuna. Jiang irvisti ja kurottautui vetämään litimärät sukkansa pois jaloistaan. Tuo horjahti uhkaavasti, mutta sai tasapainonsa taas kuriin melko nopeasti humalaisesta olemuksestaan huolimatta. Sen enempää puolialastomuudestaan välittämättä kundi kohautti olkapäitään tytön sanoille ja laski housunsa alas, seisoen siinä pelkissä mustissa boxereissaan. Hän ei tässä tilassa oikeastaan tajunnut käyttäytyä siivosti, mutta tajusi sentään olla laskematta tuota ainoaa päällä olevaa vaatekappalettaan alas. Käsi kurotti pehmeään, vaaleanpunaista pyyhettä kohden, joka nyt sattui kuulumaan Edenille ja kundi pyyhki siihen märkää olemustaan.

”Näähhh…. Baarissa.. Yksi likka tunki seinään, mutta pakenin ennen kuin se tunki kiinni iholle.”
Selitettiin, aasialaispiirteisen kundin virnistäessä tytölle, joka näytti topakalta seisoessaan kädet puuskassa ovella. Tummien silmien katse nauliutui toisen olemukseen, lempeän hymyn käydessä huulilla kundin huomatessa kenen housut tyttö olikaan tällä kertaa ominut.

Eden oli jo syöksähtämässä eteenpäin pojan horjahtaessa uhkaavasti. Onneksi Jiang kuitenkin sai tasapainonsa palautettua, sillä tuskinpa tämä hento tyttönen olisi jaksanut noinkin isoa jätkää pystyssä pitää. Ja vielä märällä lattialla. Pojan vetäessä sukat ja housut jaloistaan, Eden oli jo valmis pakenemaan kylpyhuoneesta, kun sitten hänen onnekseen ilmenikin, että bokserit oli sentään jääneet päälle. Tytön oli aivan pakko ahmia katseellaan Jiangin lihaksikasta vartaloa. Missään ei ollut mitään ylimääräistä. Jumalaista ulkokuorta sävyttivät vain pari arpea ja tietysti tatuoinnit, mutta ne oikeastaan vain lisäsivät toisen vetovoimaa. Kropan peitti kuitenkin pian pyyhe, jonka Eden tunnisti omakseen. Tyttö oli jo mainitsemassa asiasta, kun sitten muistikin itse pitävänsä jaloissaan Jiangin pyjamahousuja. Mutta se täytyi mielessä myöntää, että pinkki ei ehkä ollut tämän kundin väri.

Yllättyneenä Eden kohotti kulmiaan kuullessaan, että Jiang oli paennut, kun joku oli itseään hänelle tarjonnut. Olisiko tuota pitänyt muka uskoa?
"Sinä? Pakenit? Älä viitsi", tyttö naurahti sanojensa perään ja pudisti kevyesti päätään. Huvittuneisuus katosi Edenin olemuksesta, kun tämä huomasi Jiangin lempeän hymyn. Mistä päin sitä nyt tuulikaan? Poika oli todellakin tainnut ottaa muutaman liikaa.

"Ai niin. Oletko kuullut jo niistä tulevista tanssiaisista? Lähdethän sinne minun ja Yasun kanssa?" Eden huomasi kysyä. Tietysti tyttö luonnollisesti ajatteli, että he menisivät kolmistaan, sillä eikö tällaisiin tapahtumiin menty kaveriporukassa, mikäli seuralaista ei ollut? Ja luonnollisesti Eden oletti, ettei Jiangilla mitään seuralaista ollut, sillä sehän tietysti pilaisi tämän naistenmiehenmaineen.

Kundi sivuutti toisen sanat täysin tuijottaessaan tyttöä höpsö ilme kasvoillaan, suu poikamaisessa virneessä.
”Näytät muuten hyvältä, Eden. Oletko käynyt parturissa?”
Kysyttiin viattomasti, kundin siirtyessä tyttöä lähemmäs pitäen katseensa tuon silmissä. Hän kumartui lähemmäs, niin, että heidän kahden nenät voisivat miltei koskettaa toisiaan tuijottaen toista kuin transsissa ennen kuin kaappasi tytön märkään, kaverilliseen halaukseen. Hän ei päästäisi irti vaikka tyttö kuinka puristelisi, laskien leukansa toisen päälaelle

”Tiedätkös.. minulla oli sinua ikävä. Ja kyllä, pakenin.. Se nainen oli.. liian inhottava ja vastenmielinen”
mutistiin vasten tytön hiuksia.

Sitten hän muisti tytön viimeiset sanat, kundin hätkähtäessä ja päästäessä tytön pois syleilystään. Hän kulki toisen ohitse vaatekaapilleen ja yritti löytää päälle pantavaa.
”…en voi kun lupauduin viemään sinne yhden tytön.. Mutta uskon, että Mimi voi hengata myös teidän kanssa”
Hän sanoi ja siirsi tummien silmiensä ilkikurisen katseen kämppikseensä.

Eden pyöräytti silmiään pojan kommentille.
"Ja sinä näytät siltä, että olet juonut. Ei en ole käynyt parturissa, sen sijaan luovutin verta, mikä tekee minusta toki hemaisevan hyvännäköisen", tyttö totesi huvittuneeseen sävyyn. Ilme muuttui kuitenkin hyvin pian epäileväksi Jiangin siirtyessä lähemmäksi. Eden odotti jotain poikamaisen lapsellista tempausta, mutta ei sitä, että olisi päässyt tarkastelemaan niinkin lähietäisyydeltä toisen tummanruskeita silmiä. Kun vahvat kädet kietoutuivat ympärille, Eden älähti. Pitihän se arvata, että jotain tässä nyt ajettiin takaa. Tietysti vaatteet kastuivat ja se tiesi sitä, että pitäisi taas käydä Jiangin vaatekaapilla.

Kämppiksen syli tuntui luvattoman turvalliselta ja mukavalta, mutta heikot pyristelytkään eivät auttaneet Edeniä irti. Jiangin mutistessa omia tunnustuksiaan tytön hiuksia vasten, tämä nielaisi vaivalloisesti. Olihan jätkä toki alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta ei se silti sitä tyarkoittanut, etteikö sanoilla olisi ollut mitään vaikutusta Edeniin. Nyt piti vain keksiä jotain fiksua sanottavaa.
"Hengityksesi haisee joltain halvalta alkoholipaukulta", tyttö mutisi Jiangin vahvaa rintakehää vasten.

Eden tunsi tähänmennessä pahimman kateuden aiheuttaman möykyn vatsassaan kuullessaan, että Jiangilla oli jo deitti. Tyttö siristi silmiään ja tassutteli pojan perässä tämän vaatekaapille ja aivan kuin omistaisi sen, alkoi penkoa kaapin sisältöä.
"Mimi.. Mimosa? Tai joku vastaava. Se pieni rastatyttö? Likkahan on sinua varmaan puolet lyhyempi. En tiennyt, että sen näköiset tytöt ovat makuusi", Eden jakeli mielipiteitään vaatteidenpenkomisen ohella. Hän ei suonut edes vilkaisua Jiangille peruuttaessaan kaapilta mustat yöhousut ja pojan suuresti pitämä printtipaita käsissään. Tyttö käänsi selkänsä toiselle, veti märät housut jaloistaan ja veti kuivat tilalle. Samoin hän teki t-paidan kanssa, välittämättä siitä, että Jiang oli samassa huoneessa.
"Enpä usko, että Mimi haluaa jakaa sinua kanssamme. Eiköhän me Yasun kanssa pärjätä", Eden totesi pirteästi ja kääntyi lopulta takaisin poikaa päin. Märät vaatteet päätyivät sohvan selkänojalle, tyttö veisi ne siitä pesuun kun viitsisi.

”Niin, Mimosa..”
Kundi sanoi ja keskittyi itsekin löytämään jotakin vaatetta ylleen. Tuo katsoi huulet pienessä mutrussa kun toinen nappasi hänen vaatteitaan kundin nenän edestä, hymähti ja vaihtoi uudet boxerit ylleen kun tyttö kääntyi ympäri. Hän veti hyllystä mustan lyhythihaisen ja valkoiset verkkarit, hän tosiaan omisti yhdet, ja kääntyi tyttöön päin.
”Mimi on.. erikoinen, mutta tykkään siitä ja on hän kaunis. Eikä se pituus ole mikään ongelma. Söpömpää kun tyttö on lyhyempi niin sen voi mukavasti pakata kainaloon”
kundi totesi. Söpömpää? Mukavasti pakata kainaloon? Hemmetti, mistä lähtien hän oli puhunut noin? Ja jos hän olisi sanonut noin Mimin kuullen niin luultavasti hän olisi nyt maassa kierimässä tuskissaan. Oli siinäkin nainen..
Jiang ei voinut estää pientä uneksivaa virnettä nousemasta huulilleen kun tuo mietti sitä sähäkkää rastapäätä. Kuitenkin tuo pyyhki virneen nopeasti pois huuliltaan ja loi tarkan katseen ystäväänsä. Silmät kapenivat hivenen, kundin pudistaen päätään ja lähestyen taas tyttöä. Hän jäi nyt lyhyen välimatkan päähän toisesta.
”…oletko sinä mustasukkainen?”
Kysyttiin suoraan, sormien hipaistessa Edenin leukaa kevyesti.
”Älä huoli, en anna Mimin viedä neitsyyttäni!”
hihkaistiin, vaikka hän oli antanut poikuutensa jo aikaa sitten.

"Eh.. hei sinä Jiangin näköinen tyyppi, minne veit parhaan kaverini ja kämppikseni?" Eden kysyi silmät pyöreinä. Oliko jätkä todellakin sanonut jotakuta söpöksi? Sana 'söpö' ei vain istunut Jiangille, kuten ei pinkki pyyhekään.
"Minäkin sovin kainaloosi", tyttö mutisi hiljaisella äänellä ja loi synkän katseen Jiangiin, joka näytti vaipuneen jonnekin haavemaailmoihinsa.

Pian pojan ilme kuitenkin muuttui ja se ei taas tiennyt hyvää. Kuullessaan kysymyksen Eden tuhahti.
"Ystävä hyvä, sinulla on kovat luulot itsestäsi. Yasukin on enemmän tyyppiäni kuin sinä", täytyihän likan nyt kaikin tavoin peitellä todelliset tunteensa. Kaikki olisi pilalla, mikäli Jiang saisi tietää, että kämppiksellä oli syvempiä tunteita parasta ystäväänsä kohtaan. Kaksikkohan tutustui sentään jo alaluokilla ja parisuhdekiemuroiden mukaantuominen varmasti vain pilaisi heidän vahvan ystävyyden.

"Ja sitä paitsi ajattelin, että pyytäisin Lucas Romeroa parikseni", Eden vielä totesi, epätoivoinen yritys saada Jiang mustasukkaiseksi. Miksi tämä olisi mustasukkainen kun selvästi oli jo iskenyt silmänsä siihen rastapäätyttöön? Ei likalla kyllä oikeasti ollut tarkoitustakaan pyytää tuota skeittaripoikaa parikseen, mutta tämä oli ollut ensimmäinen, joka oli tullut mieleen. Olihan hän aikaisemmin koulussa kuullut joidenkin tyttöjen puhuvan, ettei Romerolla vielä ollut paria. Mutta kuten aina ennenkin, Eden menisi tanssiaisiin Yasun kanssa.

Jiang tyytyi pienen tarkastelun jälkeen hymähtämään Edenille mitään sanomattomasti. Tummien silmien katse käännettiin hetkeksi ulos ikkunasta. Pieni tunne muljahti ilkeästi mahassa. Kundi hymähti toistamiseen.
"...miksi et sitten osoita kiinnostustasi Yasulle? Tai sille Lucas-pojulle?"
tuo äsähti kenties liiankin kireästi Edenille, luoden loukkaantuneen katseen tyttöön ennen kuin syöksähti tuon ohi ja käveli huoppuvin askelin kohti pientä keittiötä ja jääkaappia.
Ei hän saanut tuntea näin. Oli hienoa, että Edenillä oli kiinnostuksen kohteita, mutta Yasu? Hei, se kundi oli heidän kaverinsa, eikö niin? Ja eikös suhde yleensä pilannut ystävyyden? Eikö Eden ollut miettinyt sitä asiaa? Tai se Lucas, pyh. Sellainen ruipelo pikkupoika ei ollut Edenin tyyppiä..

Jääkaappi avattiin ja aasilaispiirteinen kundi veti sieltä kaljan itselleen, avaten sen ja siemaisten ison kulauksen. Äskeinen hilpeä olo oli tiessään. Hän ei saisi juoda enää tai oikeasti hänestä ei olisi mihinkään huomenna. Tai mitä hän oikeastaan siitä välitti? Antoi Edenin mennä yksin kouluun..
Suulle nousi lapsellinen mutru, kundin vetäen jääkaapista esiin toisenkin kaljan puoliksi täyden seuraksi. Häntä suoraan sanoen vitutti.

Eden kurtisti kulmiaan huomatessaan Jiangin yllättäisen mielialanmuutoksen. Oliko tyttö mennyt hieman liian pitkälle? Ei, sillä eihän pojalla ollut mitään syytä ruveta hänelle möksöttämään, kun itse oli hetkeä aikaisemmin leijaillut omissa pilvilinnoissaan. Noh, ehkä kaikki tämä oli ymmärrettävää, kun ajatteli, että Jiang oli juonut vettä väkevämpää.

Eden jäi hetkeksi seisomaan yksikseen olohuoneeseen, kauniit kulmat olivat yhä rypistyneet tytön miettiessä. Kuullessaan jääkaapin aukeavan ja sulkeutuvan, sekä niitä seuraavan kaljan aukaisun merkiksi kuuluvan sihahduksen, Eden sai jalkoihinsa vauhtia. Nähdessään isokokoisen jätkän lapsellinen mökötysilme naamallaan, tyttö ei voinut kuin hymyillä lempeästi. Jotenkin tämä oli silti niin Jiangia. Hymy hävisi kuitenkin heti, kun ruskeat silmät laskeutuivat pojan käsiin. Eeeei hyvä alkuunkaan.

"En sanonut, että olisin kiinnostunut Yasusta..." Eden sanoi tapansa mukaisesti hivenen sovittelevaan sävyyn samalla kun otti toisen kaljan Jiangin kädestä.
"...ja Lucasille puhuminen on vielä vähän vaiheessa", tyttö jatkoi samalla kun nappasi toisen kaljan itselleen. Täysin tapojensa vastaisesti Eden kippasi ison kulauksen pahanmakuista nestettä kurkustaan alas, ennen kuin palautti molemmat juomat takaisin jääkaapin hyllylle.

"Olet tainnut jo juoda tänään tarpeeksi alkoholipitoisia, vai mitä? En taida oleva kykenevä raahaamaan sinua sänkyyn, jos saat itsesi siihen kuntoon," Eden yritti keventää tunnelmaa samalla kun ojensi avatun vesipullon Jiangille.
"Onko jotain, mistä haluaisit jutella?", Eden kysyi ja laski varovasti kämmenensä toisen tatuoidulle käsivarrelle. Ei Jiang näin oudosti käyttäytyisi, ellei jokin olisi vinossa.

Kundi jäi tuijottamaan Edeniä huulet yhä mutrussa, silmät siristyneinä. Se kehtasi viedän hänen kaljansa. Ja toisenkin! Hemmetti hän antaisi Edenille selkään! Oli tuo sitten hänen kämppiksensä ja paras ystävänsä tai ei. Kuitenkin silmät levisivät järkytyksestä kun tyttö ottikin ihan yllättäen ison kulauksen olutta, josta Eden ei pitänyt. Hän tiesi ettei pitänyt. Joten miksi tyttö joi sitä?
Kuunnellessaan tytön rauhallista selitystä, Jiang tunsi olonsa ihmeen rauhalliseksi, kuitenkin tummat silmät seurasivat oluiden menoa jääkaappiin ja kundi ei voinut olla tokaisemasta hivenen puolustelevasti:
"Se toinen väljähtyy siellä!"

Jiang mulkoili Edenin ojentamaan vesipulloa kuin se olisi joku ase ja sieppasi sen murahtaen itselleen. Kundi joi pitkän kulauksen ja oli sisimmässään kiitollinen tytölle tuon tekosista. Hän kuunteli tytön rauhoittavia sanoja, ollen hetken hiljaa.
Sitten Eden saattoi tuntea tulevansa painetuksia ehkä hivenen liian kovastikin vasten jääkaappia, vesipullon tippuen lattialle, kundin laskien katsettaan alas tytön silmiin. Toisen vartalo oli niin lähellä hänen omaansa, että kundi pystyi haistamaan tytön makean ominaistuoksun ja hän.. piti siitä. Hän voisi ihan hyvin pakottaa Edenin suutelemaan itseään. Tehdä mitä vain, sillä Eden oli liian pieni ja hento laittamaan hänelle vastaan. Hän voisi jopa..

Jiangin säikähtäen omia ajatuksiaan niin, että hypähtikin tuon pienen hetken jälkeen kauemmas tytöstä, hieroen ohimoitaan. Hän ei katsonut Edeniin, koska häpesi itseään ja likaisia ajatuksiaan. Miksi sisällä tuntui kuin pyörremyrsky tekisi siellä tuhojaan?
"...anteeksi.. satutinko sinua?"

Eden alkoi jo huolestua, kun poika ei vastannut. Jo seuraavassa hetkessä tyttö huomasikin jo olevansa jääkaapin ja vahvan vartalon välissä. Vaistomaisesti hennommat kädet kohosivat lihaksikkaille käsivarsille tukea ottamaan. Meripihkansävyiset silmät kohosivat kohtaamaan tummempien silmien katseen ja Eden huomasi toisen katseessa jotain uutta. Jotain vaarallista, mutta kiehtovaa. Se sai tytön huulet raottumaan ja kantapäät kohoamaan lattiasta. Eden oli jo nojautumassa lähemmäksi poikaa, kun tämä yhtäkkiä vetäytyi taaksepäin.

Jiang ei näyttänyt voivan hyvin. Mutta vasta nyt Eden itsekin ymmärsi, mitä oli juuri tapahtunut. Jiang oli painanut hänet jääkaappia vasten ja.. sitten vain vetäytynyt pois. Tämä kaikki sai tytön erittäin hämmentyneeksi. Ja nyt poika ei edes katsonut häntä. Eden astahti taas lähemmäksi Jiangia ja toistamiseen laski kätensä tämän käsivarrelle.
"Et sinä minua satuttanut, tietenkään", tyttö sanoi hiljaa. Olihan hänen tunteensa taas saaneet pienen kolauksen, sillä hetken aikaa Eden oli jo ehtinyt toivoa, että pojalla olisi jotain syvempiäkin tunteita häntä kohtaan. Mutta tietysti kaikki johtui vain alkoholista.
"Jiang? Onko jokin hullusti?" Eden esitti kysymyksensä varovasti ja vilkaisi sitten olkansa yli lattialle levinnyttä vesilammikkoa. Sen ehtisi siivota myöhemmin, asiat oli tapana laittaa tärkeysjärjestykseen ja tällä hetkellä Jiang piti kärkipaikkaa.

Miksi ihmeessä Edenin täytyi suhtautua kaikkeen niin välittävästi ja rauhallisesti? Miksi tyttö ei voinut vain joskus räyhätä hänelle päin naamaa ja huutaa niin lujaa sekä pitkään, että tuon ääni loppui? Miksi Eden ei suuttunut hänelle? Jiang henkäisi terävästi, laskien ohimoita hieroneen käden takaisin vartalonsa viereen. Nuoren naisen käsivarsi hänen kädellään tuntui niin lohduttavalta, että kundi olisi vain voinut antaa padon murtua ja haudata tytön syleilyynsä ja itkeä tuon olkaa vasten. Niin, itkeä kaikkea sitä mitä hän oli tehnyt ja kaikkea sitä mielipahaa jota hän oli Edenille aiheuttanut. Koska syvällä sisimmässään hän tiesi mistä Edenin käytös johtui, mutta silti hän työnsi tuota tietoa syvemmälle, niin, ettei hän voisi huomata. Kenties hän teki sen, koska tiesi, ettei hän olisi hyvä poikaystävä meripihkansilmäiselle ystävättärelleen.

Jiang hengitti jo vapaammin, tuon kääntyen tytön puoleen.
"Ei.. ei mikään ole hullusti. alkoholi vain sekoittaa pään."
Todelliset tunteet suljettiin kujeilevan ulkokuoren alle, kundin virnistäessä tytölle hivenen hämillään, sama tuttu pilke silmissään. Tuo tarttui kuitenkin Edenin käteen ja sulki tuon syliinsä halaukseen. Huulet painoivat nopean suudelman tuon hiuksille, käsien kohottaessa Ednin kasvot ja sulkien ne väliinsä. Hetken aikaa tummat silmät tarkastelivat tytön omia kauniita, kun Jiang virnisti jo vapaammin, painaen sen enempää ajattelematta toverillisen pienen suukon suoraan tytön huulille. Sitten ote hellitti ja kundi tyytyi venyttelemään pitkää kehoaan.
"Arvaa mitä nyt tekee mieli? Tupakkaa!"

Tytön tarkat silmät seurasivat tiiviisti Jiangin jokaista elettä ja ilmettä. Selvästikään kaikki ei ollut hyvin, mutta Eden ei halunnut painostaa, sillä hän tiesi, ettei poika pitänyt siitä. Oli siis vain tyydyttävä omaan rooliin ja vedettävä se kunnialla läpi.
Kun Jiangin kasvoille ilmestyi se tuttu hymy, Eden teki parhaansa vastatakseen siihen.

Kun Jiang sulki Edenin halaukseensa, tyttö kietoi kätensä tiukasti toisen ympärille, aivan kuin ei aikoisi koskaan päästää irti.
"Sinun ei pitäisi juoda niin paljon", mutistiin pojan olkaa vasten. Tuntiessaan kämmenet kasvojensa molemmin puolin, Eden kohotti hämmentyneen katseensa taas pojan silmiin. Virnistykseen vastattiin taas heikolla hymyllä. Kun Jiangin kasvot sitten yllättäen lähestyivätkin tytön omia kasvoja, tämä oli vaistomaisesti vetäytymässä kauemmaksi, mutta toisen huulet ehtivät koskettamaan hänen omia. Ja samassa poika oli jo taas ottanut etäisyyttä.

Eden kohotti käden koskettamaan huuliaan. Hän saattoi vieläkin tuntea toisen huulien kosketuksen omillaan. Mutta tämä oli ollut taas tätä perus-Jiangia. Jätkä oli vain tehnyt kuten kuka muukin ystävä olisi voinut tehdä, mutta tahtomattaan oli samalla saanut onnettoman likan pään aivan sekaisin. Se oli uutta Edenille ja sai hänet tuntemaan itsensä nurkkaan ajetuksi. Suojelevasti hän kietoi kätensä itsensä ympärille ja nyökkäsi Jiangin sanoille.
"Voit mennä tupakalle, pyyhin nuo vedet lattialta", tyttö sanoi ja nappasi luutun tiskialtaan reunalta, ennen kuin siirtyi kyyköttämään lattialle vesilammikon viereen. Kaatuneen pullon hän nosti pystyyn ja kiirehtimättä alkoi pyyhkiä lattiaa. Tyttö toivoi, että Jiang poistuisi pian tupakalle, jotta hän itse saisi keräiltyä ajatuksiaan kokoon.

Edenin huomautus juomisesta jätettiin omaan arvoonsa, Jiang tyytyen miettimään kerrankin mitä oli oikein tehnyt. Tai siis lähinnä sitä millaisen reaktion se näytti saavan aikaan tytössä. Hän aikoi kysyä oliko kaikki kunnossa, mutta Edenin sanat saivat kundin sulkemaan suunsa ja nyökkäämään virnistäen varsin tuolle ominaisella tavalla. Aasialaispiirteinen kundi päätti olla välittämättä siitä pienestä omantunnon äänestä, joka kehotti poikaa jäämään ja siivoamaan omat sotkunsa, tuon kääntyen äkisti kannoillaan ja napaten matkalla tarvitsemansa. Parvekkeen ovi auki ja kundi hengitti ilmaa rauhallisemmin kuin äsken.

Tärisevät kädet sytyttivät tupakan, Jiangin poltellen sitä nautinnollisesti ja ensimmäisen palaessa loppuun, tumpaten tupakan sille tarkoitettuun lasiseen purkkiin, sytyttäen toisen. Ja sen jälkeen vielä kolmannenkin. Kundi poltti yhteen putkeen kuusi tupakkaa ennen kuin sai ajatuksensa taas jotenkin kasaan. Hän jäi kuitenkin tuijottamaan kaupunkia, yrittäen samalla kuunnella josko Eden olisi jo valmis.