don't say "do not" to her

//joku mukaan :3//

"Neiti Steele?"
Neiti Steele, eli Lenore Steele katsahti viereensä ilmestynyttä tanakkaa naishenkilöä ja kohotti kulmaansa kysyvästi. Tyttö vei sitten rauhallisesti tupakan jälleen huulilleen, puhaltaen savut kohteliaasti pois tuosta tanakasta naishenkilöstä; lehtori Chambersista, jos Lenore oikein muisti. Yksi ärsyttävimpiä, mutta helpoiten periksi antavia opettajia koko koulussa.

"Neiti Steele, tupakointi ei ole sallittua koulun alueella", lehtori Chambers ilmoitti hyvin tärkeilevään sävyyn, joskin tietyllä varovaisuudella. Tälle Steelen tytölle ei nimittäin kannattanut kovasti ryppyillä, sen lehtori Chamberskin tiesi.
"Vai niin", Lenore totesi ja hänen huulensa kääntyivät valheelliseen hymyyn, tylsän katseen säilyessä silmissä. "Kiitos ilmoituksesta", tyttö jatkoi hunajaisesti ja nyökkäsi päällään opettajanaiselle, antaen ymmärtää että tuo sai poistua. Lehtori Chambers oli vähällä sanoa jotain vastaan, mutta poistui sitten ripein askelin jostain myöhäisestä tunnista mutisten saatuaan osakseen vielä varoittavan katseen Lenorelta. Viimeksi mainittu hymyili itseensä erittäin tyytyväisenä ja nojautui nojailemaan takanaan olevaan pöytään.

Oli aurinkoinen päivä, ja Lenore oli tapansa mukaan pukeutunut hillitysti mustaan, valkoiseen ja harmaaseen. Kenkinä löytyi mustavalkoiset Betsey Johnsonit, ylävartaloa verhosi musta, löysä paita ja - yllättävää kyllä - neidillä oli jalassaan valkoiset leggingsit ja vaaleanharmaat, lyhyet shortsit. Lenoren kaulasta löytyi kallis timanttiriipus, ja sen hinta yhteenlaskettuna ranteesta roikkuvaan kultanauhaan... no, sanotaan nyt niin, että keskivertoamerikkalainen ei tienannut yhtä paljon rahaa edes kuukaudessa.

Lenore pöyhäisi nopeasti suoria hiuksiaan, silmäillen koulun pihaa. Naurettavaa. Hän ei jaksanut ymmärtää miksi hänen pitäisi muka tutustua ikäisiinsä. Silmiään pyöräyttäen tyttö tumppasi tupakkansa maahan, ja jatkoi takanaan olevaan pöytään nojailua. Saipahan tässä hieman aurinkoa.

- minä mukaan Lizan kanssa

Liza käveli koulun pihalle kädessän pahvinen kahvi jonka hän oli nopeasti käskenyt hakemaan dustu'sistä jonkun tavis tytön. Tytön hiukset olivat auki ja levisivät olkapäille valtoimenaan. Päällään hänellä oli Pradan asukokonaisuus joka oli tumman sävyinen, mutta silti ilmava ja kevyt. Kenkinä kävivät louis vuittonin korkkarit. Kaulassa roikkui hopeinen riipus jossa oli kolme pientä ja isoa timanttia. Korvissa vanhemmat korvakorut. Kävellessään koulun pihalla tyttö katseli ympärilleen siemaillen samalla kahviaan. Tuttuja naamoja kyllä näkyi ja ne hymyilivät ja vilkuttivat Lizalle joka nyökkäsi takaisin hymyillen hieman teennäisesti. Liza oli lintsannut kaksituntia, koska oli ollut kampaajalla ottamassa uuden värjäyksen ja hakenut Ralph Laurenin uudet kengät. Äiti oli kultaisesti ilmoittanut rehtrille että poissaolo oli perheen yhteisistä asioista johtuva. Niin varmaan.

Edessä oli pöytiä ja niillä saisi istua rauhassa ja tutkailla ympäristöä. Lehtori Chambers näkyi saarnaavan jollekkin tytölle jonka Liza tunnisti Leonore Steeleksi. Hirveäksi prinsessaksi ja hienostelijaksi (sori :'') ). No ei Liza ollut itsekkään mikään kiltti cheerleader vaan kamala hienostelija, prinsessa, isän pikkukulta joka sai kaiken haluamansa ja ilkeä alemmilleen. Eihä hän itse sille mitään mahtanut että oli niin ihana.
Istuessaan saman pöydän kulmaan jaohon Leonore nojasi Liza aukaisi suunsa "Hei." Silmät sirrissä tämä katsoi toista prinsessaa. Edeliza inhosi ja piti tästä tytöstä. Niinkuin kuuluikin.

Lenore käänsi ruskeat silmänsä hänen pöydälleen ilmestyneeseen blondiin. Mikä tuon nimi nyt oli, Liza jotain. Acolola? No joku sellainen hankala, ulkomaalaiselta kuulostava. Cheerleadereihin tuo muija kuului, sen verran Lenorekin tiesi. Viimeksi mainittu istahti itsekin pöydälle, laskien sormensa suojelevasti laukkunsa päälle. Betsey Johnsonin laukku sekin oli, samaa merkkiä kenkien kanssa.

Lenore silmäili Lizaa avoimen halveksuvasti, mutta sovitti sitten kasvoilleen mukavan hymyn, hiukan samanlaisen kuin se, jonka hän oli Chambersille suonut.
"Hei", tyttö töksäytti leukaansa kohottaen, osoituksena omasta ylemmyydestään... ja koska hän oli hyvällä tuulella, hän suostui sietämään tuon cheerleaderin seuraa edes hetken vaikka olikin oman mittapuunsa mukaan ylempiarvoinen. Lenore risti jalkansa ja päätti että voisi hieman ärsyttää tuota tyttöä - Lizaa, jolla oli kai ulkomaalaiselta kuulostava sukunimi.

"Anteeksi mutta", Lenore sanoi pahoittelevaan sävyyn, hymyn muuntuessa hieman pirulliseksi, "kuka taas olitkaan? Nimi ei muistu päähän - et varmaan kukaan tärkeä oo..?"

Liza kohotti kulmiaan toisen tympeälle olemukselle. Leuka oli tuollakin ylhäällä, mutta luulkoon rauhassa että oli joku prinsessa. Kuningatar oli nimittäin tässä. Oikaisten jalat ja katsoessaan toista nenäänsä pitkin toista. Luulkoon mitään rauhassa.

Tyttö tyrmistyi toisen kysymykselle. Että ei ollut tärkeää. Lizan nimi piti olla kaikkien kielen kannoilla heti kun tyttö tuli näkyviin. "Että mitä?" Liza kysyi tuohtuneena ja katsoi toista kuin iljettävää matoa. "Että mun nimi ei ole sun kielen päällä tai mahdu sun varsin jo pieniin aivoihin." Kahvi putosi maahan. Ärsyttävä nenännyrpistäjä. Vai mikä Liza itse oli , mutta eriasia. "Ja voin sen sanoa että olen tärkeämpi kin sinä tässä koulussa." Liza hypähti pystyyn "Ja nimeni on Edeliza Acolola. Jos se nyt hyppäisi pieneen mieleesi."

Lenore naurahti ajatuksissaan toisen tyrmistykselle. Jotenkin näiden diivojen ärsyttäminen oli aina yhtä hauskaa... johtuikohan siitä että ne suuttuivat aina niin kovasti kun joku ei muistanutkaan niiden nimiä? Lenore kuunteli Lizan saarnan ylimielisesti hymyillen, mutta otti sitten pahoittelevan ja katuvan ilmeen kun kävi vastaamaan.
"Voi an-teek-si", hän sanoi muka-pahoillaan. "Sattuiko neiti... Aco-minkälieneen egoon?" Tyttö kallisi päätään silmäillen tuota blondia hetken, ja antoi sen ylimielisen ilmeen nousta jälleen kasvoilleen.
"Enkä oikein usko", Lenore aloitti, tosin katkaisi puheensa kaivaakseen tupakan laukustaan ja sytyttääkseen sen, "että olet tärkeämpi kuin mä." Likka vetäisi syvään henkoset ja puhalsi savut tahallisesti Lizan suuntaan.

"Teitä tusinablondeja kun on vaikka muille jakaa", Lenore totesi. "Mun kaltaisiani vaan on yksi."

Liza kohotti taas kulmiaan. Toinen pyyteli muka anteeksi. Tyttö ei edes sanonut nimeä oikein. Koulussa ihailtiin filippiiniläistä nimeä ja se oli hienoa - tämä yksilö ei edes osannut sanoa sitä. liza nyrpisti nenäänsä tupakan savulle "Tärkeempi? Jaa jaa. Suthan tuo kaks körilästä joka paikkaan. Pelkää kai että pikkuneiti täydellinen satuttaa varpaansa portaissa." Liza iski toiselle. Ärsyttävä diiva totta tosiaan. Sappi kiehui tosiian ja teki mieli potkaista korkokengällä tyttöä naamaan, mutta Liza hillitsi itsensä. "Ja jatka vaan tota polttamista ni ääni on ihana kähee. On se niin söpöä sellainen puliakka ääni." Liza sanoi hymyillen omituisesti.

"Jaha." Lixa heilautti hiuksiaan "Pikkuneiti täydellinen on omaa luokkaansa. Ja kaikkien kaltasia on vaan yksi." Tyttö sipaisi kiharan kasvoiltaan "Jopa tälläisiä tusinablondeja." Liza katseli toista kuin oksentaisi kohta. Äklötti jo tuo haju joka tuli tupakasta.

Lenore hymähti Lizan huomautukselle kahdesta köriläästä. Voi jos tuo muija olisi tiennyt, sormi olisi kyllä suuhun mennyt ja pahasti! Tälläisinä hetkinä Lenoren teki mieli napauttaa kertomalla olevansa Pagett-Steele, mutta kun hän tuhlasi hetken miettiessään mitä asian ilmoittaminen toisi mukanaan, hänen ei niin kovasti tehnytkään mieli tuoda sukuaan julki.
"Mun asemassani olevalle ne kaksi körilästä on vaan lisäbonus", tyttö totesi kylmästi. "Enkä mä yritä olla söpö, joten äänen käheytyminen ei ole mun ongelmani."

"Ai kaikkia on yksi?" Lenore kysyi pilkallisesti ja kumartui lähemmäs Lizaa. "Te tusinablondit kyllä salaatte yksilöllisyytenne erittäin mainiosti, etenkin kun hypitte lyhyissä hameissanne 'kannustamassa' niitä ääliöimäisiä testosteronikimppuja."
No niin, ilmeisesti tuli heitettyä kaikki säännöt yli laidan. Nyt Lenore oli jo ehtinyt halventamaan cheerleadereita ja urheilijoita. Mitäköhän seuraavaksi. Suosittujen pilkkaus? Eipä se kyllä hänelle mikään uusi aluevaltaus olisi...

Lizan suu loksahti auki. Haukkui - tai paremmin pilkkasi cheerleadereita ja urheilijoita. "Jaahas. Vai että niin." Tyttö painoi päänsä käsien varaan ja tiirasi toista. "No mitäs mieltä olet suosituista?" Päätti tämä kysyä. Tulisi hyvää juttua kerrottavaksi eräälle tutulle - tai tutuille. Olisi hauskaa antaa toisen - jo ehkä hieman ilkeän maineen pudota vielä alemmaksi.

"No?" Liza tivasi suu pienessä ilkeässä hymyssä. Olisipa hauskaa kuulla jo se vastaus. Lizan katsoessa tiiviisti Leonorea joku selvästi alkoi puhua hänelle. "Neiti Acolola." Tyttö käännähti ympäri. Siinä seisoi herra Thompson, jonka kalju kiilsi ja parta näytti jääneen leikkaamatta aamusti. "Niin?" Tyttö kysyi keijukaismaisella äänellä josta opettajat pitivät "ilmoittaisin vain että koulun alueella ei saa tupakoida." Liza hämmentyi "Enhän minä tupakoi." "Et. Muta sano se ystävällesi." Liza kohotti kulmiaan "Miksi ette itse sano. Hän kuulee kuitenkin kaiken." Mies näytti hermostuneelta "Tuota... Minun pitää mennä valmistamaan seuraavaa oppituntia. Hei sitten" Mies kiiruhti tiehensä. Liza kääntyi toisen puoleen "Miten ihmeessä sä kiristät noita opettajia?" Ääni oli melkein ihaileva, mutta Liza peitti sen hyvin. Opeta minullekkin tuli heti sanojen jälkeen mieleen.

"Suosituista?" Lenore toisti halveksivasti ja hymähti. Jaa-a, pitäisiköhän tuolle muijalle antaa juoruilunilo... toisaalta Lenore ei suosittujen nelikosta pitänyt yhtään; ne olivat neljä koulun pahinta huoraa, jotka hänen käsityksensä mukaan nuoleskelivat sitä pätkää blondia, Cherie Hayesia, vielä pahemmin kuin kukaan muu.
"Kyllä sä tiedät ettei niistä neljästä tykkää kukaan", tyttö päätti todeta hymyillen ärsyttävää hymyään. Tottahan tuo oli, kyllä hän tiesi että nämä cheerleaderit - tuokin muija varmasti - olisivat erittäin mielellään nähneet itsensä tuossa nelikossa.

Lenoren huomio kiinnittyi sitten siihen kaljupäiseen äijään. Tyttö tuijotti miestä erittäin pistävästi ja itsetyytyväinen hymy nousi likan huulille herra Thompsonin pötkiessä hetken kuluttua pakoon.
"Rakkaat opettajamme sattuvat tietämään asioita", Lenore vastasi Lizalle hymähti itsekseen ja vetäen tupakastaan henkoset, puhaltaen savut tällä kertaa Lizasta pois. No juu, olihan hänellä hieman vaikutusvaltaa opettajiin. Valitettavasti ne tiesivät että hänen nimensä oli Imogen Lenore Pagett-Steele, mutta kiitos isäpapan häntä kutsuttiin Steeleksi... yksityisyys- ja turvallisuussyistä, oli Astonin rehtorille selitetty ja sanottu, että koulu saisi tuntuvan raha-avustuksen jos Lenore saisi olla Lenore Steele eikä Pagett-Steele. Politikointia...

Liza nyökkäsi hitaasti. "Tiedän." Suosittu Liza oli jo muutenkin, mutta ei mitenkään näiden neljän tasolla. Olisihan se ollut hienoa että saisi joskus nousta sinne, mutta tyttö ei halunnut menettää hyviä ystäviään. Ja ne tuntuivat katoavan tuhkatuuleen kun astui korkeammalle korokkeelle.

Liza kohotti kulmiaan. Asiaa teki mieli tivata lisää, mutta jokin toinen alkoi mietityttää tyttöä. "Kuulin muuten yhdeltä kaverilta että olet lesbo. Onko se totta?" Liza tivasi katse kohdistuneena tyttöön. Nyt piti saada kaikki mahdollinen. koulussahan oli menossa epävirallinen operaatio Leonorea vastaan. Tämän jälkeen oli pakko päästä puhumaan M.A:lle.

Lenore tumppasi tupakkansa, tallaten sen erittäin huolellisesti kenkänsä alle. Tytön mieleen pulpahti hassusti, että ne olivat Kalliit Kengät isolla K:lla. Hän hymyili itsekseen, mutta vakavoitui kuullessaan Lizan mainitsevan sanan "lesbo". Neiti Steelen ruskeisiin silmiin nousi kylmä katse.

"Ja kukahan se yks kaveri on?" Lenore kysyi pilkallisesti, peittäen erittäin hyvin Lizan sanojen aiheuttaman ärtymyksen. Yhtäkkiä Lenorea nimittäin alkoi suututtaa niin suunnattomasti. "Mary-Ann McAllister varmaan."
Olikin sitten pitänyt mennä ärsyttämään sitä McAllisteria. Ei sillä että Lenore oikeasti olisi välittänyt, oikeastaan hän välitti vain siitä että jos tästä lesbohuhusta tulisi joku juttu, niin hänen pitäisi varmaan vaihtaa koulua, tai ehkä jopa osavaltiota kokonaan. Länsirannikko oli kuitenkin ihan mukiinmenevä paikka... sään puolesta, siis. Asukkaat olivat turhan koppavia. Tuo Lizakin yritti udella jotain juorua, ihan varmasti.

"Valitettavasti oon pesunkestävä hetero", Lenore hymähti hetken kuluttua. "Mutta ethän sä sitä usko, joten saat ihan vapaasti yrittää iskeä mua", tyttö jatkoi viitaten sanoilla siihen että Liza itse olisi lesbo.