There's a heaven above you, baby

Dustyn seuraksi saa vapaasti tunkea! Otsikon lyriikat Guns N' Rosesin biisistä Don't Cry.

Aurinko alkoi lähestyä jo pikkuhiljaa horisonttia, joka oli maalautunut oranssin ja vaaleanpunaisen sävyillä. Kevyet aallot löivät rantaviivaa, vaikka ilma olikin nopeasti katsottuna tyyni - pieni loppukesäinen tuuli tanssitti kuitenkin lehtiä saaden ne kahisemaan hiljaa. Aurinkotuolit olivat tyhjentyneet jo lapsiperheistä, mutta autiota ei sentään ollut; läheisen koulun kuhertelijoita istuskeli (tai makoili päällekkäin kielet toistensa kurkuissa, miten sen nyt ottaa) siellä täällä ja tupakan kevyt savu pyörteili ilmassa.

Mustahiuksinen rokkaripoika käveli paljain jaloin vielä lämpöisessä hiekassa. Tämä riiputti Vanssejaan kädessään, korvilla olevista kuulokkeista ulkopuolinenkin saattoi kuulla musiikkia. Tummat, hieman kuluneet pillifarkut verhosivat hoikkia jalkoja, ja mustavihreä huppari oli kietaistu rennosti olkapäille - valkoisen printtipaidan teksti kuulutti osuvasti "FUCK YOU ALL".

Vähän aikaa upottavassa sannassa tarvottuaan Dusty heittäytyi hiekalla selälleen kaivaen itsekin tupakka-askin taskustaan. Samalla kun savuke eksyi huulien väliin tämä katseli ympärilleen - lähinnä kermaperseitä kihertämässä urheilijapoikiensa sylissä. Vaikka Dusty olikin yksin liikenteessä, tämä ei ollut ollenkaan yhtä vittuuntunut kuin saattoi ilmeestä luulla. Kun ensisilmäyksellä tympääntyneitä kasvoja katsoi tarkemmin, saattoi nähdä huulilla karehtivan aavistuksenomaisen vinon hymyn.

// voisin stacyn tunkea seuraksi jos ei haittaa? (;

Melko uusi brunette tyttö käveli pehmeässä hiekassa paljain varpain, kuunnellen musiikkia ipodistaan. Rokkia, mitäpä muutakaan. Stacy piti rauhallisista paikoista, täällä voisi keskittyä ajatuksiinsa ja unohtaa kaikki ikävät asiat mielestään. Stacy katsoi ympärilleen ja huomasi erilaisia nuoria pareja rannalla, kukaan ei kuitenkaan välittänyt kun tyttö käveli heidän vierestään.

Hän puhdisti toppinsa ja hameensa hiekan murusista ja jatkoi matkaa. Stacy katseli kävellessään tyynenä olevaa merta - se oli hyvinkin kaunis, mutta uimaan ei Stacy viitsisi mennä. Ensimmäisenä siksi, koska ei ollut bikineitä ja toisena taas siksi, koska hän epäili sen olevan kylmää.

Tyttö käveli rauhallisesti hieman upottavassa pehmeässä rantahiekassa kuunnellen ipodistaan Rolling Stonesin biisejä. Käveltyään kauemmas pareista, hän oli ajatuksissaan ja aivan musiikin pauloissa. Yhtäkkiä tyttö kompastui maassa makaavaan poikaan ja kaatui, hänen ipodinsa lensi hiekkaan.
"Oi ei," kuului lähinnä ipodin takia, ja kun tyttö kääntyi istumaan jalat koukussa hiekkaan hän aikoi kirota toisen maanrakoon, kunnes katsoi tarkemmin poikaa ja huomasi että hänhän oli ihan söötti. "Sori.." Stacyn suusta vain pääsi ja tämä nosti ipodinsa käteensä.

// Stacy on tervetullut!

Kevyt kesätuuli oli muuttumassa hieman navakammaksi, ja aaltojen harjat maalaantuivat valkoisiksi. Vaahto paiskautui vasten kallioita ja huuhtoi samalla rantaviivaa - nuori, hyvännäköinen pariskunta juoksi alusvaatteisillaan kiljuen vaaleana hohtavaan veteen. Dusty hymähti hieman. Milloinhan mustatukka oli viimeksi uinut meressä?

Yhtäkkiä Dusty tunsi jonkin tarttuvan jalkaansa, ja saman tien brunette naisihminen lensi komeassa kaaressa yli rokkarin. "Mitä helv--, jätkä aloitti, mutta tajutessaan häiriön ilmiselväksi vahingoksi, Dustinin ilme suli hieman. Nopea katsahdus pyyhki nopeasti yli tytön - toppi, hame, tummat hiukset. Ei hassumpi ilmestys.

Tytön pahoitellessa Dusty virnisti. Tämä antoi pienen pilkkeen syttyä silmäkulmaansa ja vetäisi kuulokkeet korviltaan todetessaan leikkisästi: "Aika näyttävä sisääntulo." Kommentti ei ollut pahansuopa, ei ollenkaan - enemmänkin hyvällä tavalla huvittunut ja rupatteleva.

Pojan katse harhaili merelle tämän odottaessa uuden tuttavuuden vastausta. Ei seura pahitteeksi ollut. Tummat otsahiukset löivät kevyesti vasten rokkarin rentoja kasvoja.

Stacy katsoi tuota silmiään pyöritellen, tuon olisi turha luulla äskeisestä mitään sen enempää, kuin että se olisi vahinko.
"Joo, kato mulla on näin tapana saada itteni esille", hän sanoi virnuillen "näin pieni kun olen", tyttö katsoi poikaa ja tajusi olevansa ainakin 10 cm lyhyempi, mutta silti sai kasvoilleen leveän hymyn.

Tyttö ei edes kysynyt voisiko hän istahtaa pojan seuraksi hiekalla, vaan siirtyi tuon viereen ja katsahti merelle. Hänellä ei juuri ollut tekemistä, joten Stacy voisi ihan hyvin jäädä pidemmäksikin aikaa, jospa heidän välilleen syntyisi pientä keskustelua. Huom, vain keskustelua.
"Sua ei sitten vissiin haittaakkaan jos jään seuraksi?" Stacy kysyi, tai totesi paremminkin. Hän katsoi ympärilleen ja yritti etsiä katseellaan jotain toista tyttöä, jota tuo poika olisi odottanut. Mutta kun ei nähnyt ketään, hän päätti jäädä paikoilleen.

Stacy heilautti hiussortuvansa korvan taakse ja tuijotti merta kuin olisi hypnotisoitu.
"Mitäs sä täällä yksin?" Tyttö kysyi, hän ajatteli etteikö tuolla olisi jotain naispuolista seuraa tuolla jossain, mutta ehkä häntä lykästi ja saisi viettää tovin herran seurassa. "..." Stacy sai vain suustaan, kun oli kysymässä jotain, mutta ei viitsinyt kysyä sittenkään.

Tyttö oikaisi jalkansa suoriksi ja laittoi ipodinsa taskuun. Olipa hän huolimaton kaatuessaan sillalailla, vai voisiko se olla sittenkin kohtalon oikku? Ei ei, ei hän uskoisi kohtaloon ja ihan sattumaa se oli. Kuka vain voi kaatua, varsinkin sellainen tyttö joka on aina ajatuksissaan, kuuntelee rokkia täysillä ja on kadottanut mielensä jonnekkin ulkoavaruuteen.

Dustyn huulilta karkasi rento naurahdus ja tämä antoi katseensa hipaista toisen silmiä. "Joo, ihan hyvä taktiikka", tämä virnisteli, "kompuroiva kääpiö ei varmasti jää huomiotta." Ääni pysyi huvittuneen hyväntuulisena, ja vaikka vakavampi ihminen olisi saattanut loukkaantua, Dusty uskoi toisen tajuavan omituista huumoriaan.

Brunette tyttö teki hänelle seuraa ja Dusty ei pannut sitä pahakseen. Ketään hän ei odottanut eikä minnekään ollut menossa, joten miksipäs ei? Nuori nainen tuntui hyväntuuliselta ja rennolta. Napakka tuulenpuuska pörrötti jälleen rokkarin hiuksia. Samalla Dusty mietti, mahtoiko tuttavuus kuulua taviksiin vai kenties kapinallisiin. Kermaan tämä oli Dustinin mielestä liian hyväntuulinen ja sympaattinen, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

"Jää seuraksi vain, jos kiinnostaa", Dusty vastasi kysymykseen ja katsahti samalla huvittuneena parin metrin päässä kikattavaa paria. Blondin tytön hiukset olivat oksennuksessa ja kummankin nuoren kädessä roikkui puolityhjä väkiviinapullo - meteli oli sen mukaista. Luojan kiitos häiritsijät hoippuivat pian kauemmaksi. Meteliä Dusty ei juuri nyt kaivannut.

Ilta oli kaunis ja taivaalla näkyi pari tähteä. "Parempi yksin kuin huonossa seurassa", kuului mustatukan epäsuora vastaus, johon hän lisäsi perään virnistäen: "Mutta mieluummin kivassa seurassa, kuin yksin." Tytön kysyvälle ilmeelle tämä kohotti kulmiaan, odotti jotain sanottavaksi. Kun mitään ei kuulunut, Dusty käänsi katseensa. Kyllä kai tyttö kysyisi, jos jotain jäi hampaankoloon.

"Onkos kääpiöneidillä nimikin?" Katse vilkaisee vaivihkaa toisen ojennettuja, paljaita sääriä.

// Hyi, Dusty on kyylä. XD Ja harrastaa yhden illan juttuja, hehez.

Stacya alkoi pikku hiljaa ärsyttää tuon kääpiöksi kutsuminen ja oli pian tinttaamassa tuota suoraa kasvoihin.
"Hei, vaikka mä pieni oonkin - kyllä mä tarpeen tullen sulle pärjään", hän vain virnisti ja antoi pojan miettiä päässään mitä tyttö olisi tarkoittanut tuolla. Olihan hän kerran karate tunneillakin käynyt, mutta kun kaikki tuntuivat niin tylsiltä, niin päätti tyttö lopettaa.

Stacy vain katsoi tuota pojan latellessa sananlaskuja, eikä tyttö voinut kuin hieman hymyillä ja ehkä jopa virnistää pikkuriikkisen. "Joo, tokihan seurassa on aina silloin tällöin kivempi", hän sanoi nauraen pienesti. Mitähän poika sanoisi jos tyttö kertoisi olevansa rokkari? Nauraisi kenties? Kyllä tytötkin osaa rokata, Stacy ajatteli mielessään ja katsoi sivusilmällä tuota uutta tuttavuutta.

"Stacy", tyttö sanoi suorasanaisesti ja automaattisesti jatkoi "Ja herran nimi on...?" kysyi yrittäen kuulostaa ystävälliseltä, vaikkei tytön äänestä voinut erehtyä - siinä oli tilkka kiinnostusta. Hän mietti hetken mikä poika mahtoi olla miehiään, mutta pojan ulkomuoto antoi Stacylle jotain pohdittavaa - muttei voinut olla varma.

// sry huono pätkä :3 ja haha, yhden illal jutut ofc. ne on kivoja >8'D

Dusty huomasi, että toisen pituuteen viittaaminen alkoi kyrsiä tyttöä, ja virnisti lähes voitonriemuisesti. Kun toinen uhkasi pärjäävänsä silti rokkarille, mustatukan virne vaihtui yliviedyn vihjailevaan hymyyn ja tämä vinkkasi leikkisästi silmää. "Pitääkö asiasta ottaa selko?" tämä kohotti kulmiaan ja naurahti päälle. Leikkiä toinen vain laski, mutta pieni flirtti ei ikinä ollut pahasta.

Dusty kävi mielessään läpi mahdollisuuksia. Joko poika voisi täräyttää kysymyksen neidin kastista suoraan, udella sen pikkufaktojen kautta tai antaa vain olla. Viimeiseen tämä kuitenkin päätyi - jos asia jotain uudelle tuttavuudelle merkkaisi, hän varmasti kysyisi sitä.

Kun brunette esittäytyi Stacyksi ja uteli rokkarin nimeä (Oliko äänessä jotain muutakin kuin pelkkää kohteliaisuutta? Dustin ei ollut varma, mutta antoi olla), mustatukka katsahti muka mietteliään näköisenä merelle. "Päivästä riippuen joulupukki, pääsiäispupu tai pizzalähetti, mutta tottelen myös nimeä Dusty", tämä virnisti ja katsoi toista silmiin. Taivas alkoi olla jo tumma ja yhä useampi tähti syttyi koristamaan sen mustaa samettia.

// Tästä tuli lyhyt... Toivottavasti saat silti jotain irti XD

// enköhä jotain ropetettavaa saa irti, jos ei millää muulla nii sitte pakolla :''''D

Ha ha ha, Stacy päästi suustaan tuon leikin laskulle, mikä ei kyllä ollut alkuunkaan hauskaa. Olisihan tämä pieni ja hento tyttönen helposti päihittänyt itseään vajaa 10 senttiä pidemmän miespuolisen henkilön, mikäs siinä on niin vaikeaa? Huumorintajua ei Dustyksi esittäytyneeltä jätkältä ainakaan puuttunut. Mutta minkä Stacy sille voi että koko suvussa on aina vain ollut lyhyttä, faijan puolella kyllä ollaan pitkiä, mutta ei sitten ne geenit voineet tytölle periytyä.

Stacy päästi suustaan hennon huokauksen, tyttöä inhotti nämä tälläiset hiljaiset hetket. Ne olivat jotenkin niiiin, ööh, ärsyttäviä kun kukaan ei sanonut mitään. Toisaalta, olisi ehkä pitänyt keksiä jutustelun aihetta - mutta mistä? Tuota ei varmaankaan kiinnostaisi jutella tyttöjen jutuista, Stacy epäili hyvinkin varmana.

"Hmm, vai että joulupukki, pääsiäispupu tai pizzalähetti?" tyttö näytti mietteisältä. "Mistäs tälläisiä nimiä?" hän jatkoi vaikka tiesi pojan laskeneen jotenkuten leikkiä, kuin olisi asiasta ollut enemmänkin kiinnostunut, ei se ollut totta. Hän vain halusi keskustelua hiljaiseen hetkeen. Stacy maisteli pojan nimeä suussaan, Dusty.. ei hullumpi nimi, ei alkuunkaan. Stacy huomasi että valon paikalle oli laskeutunut pienenmoinen (onko se ees sana? ::DDD) pimeyden alku, kuin mikäkin varjo. Kuitenkaan niin pimeä ei ollut, että siellä olisi nähnyt mitään, kyllä siellä ihan hyvin näki.

Poika varmaan kävisi samaa koulua kuin hän, mutta miksei tyttö ollut nähnyt toista aikaisemmin? Senkö takia ettei ollut kiinnittänyt tähän mitään huomiota vai sen takia, että ei ollut mikään järin vanha oppilas? No oli miten oli. Yhtäkkiä Stacy kirkaisi ja huomasi jonkin ötökän kävelevän hänen varpaillaan. Kuului vain iik ja tupla-ääk, kun tyttö tajusi sen olevan hämppis. "Ota se pois ota se pois!" Stacy sanoi pienoisessa paniikissa, hän ei voinut sietää hämähäkkejä, hyii yöks.

// omg. hirveetä X'''D piti vaa keksii joku käännekohta 8------D

Stacy näytti hetkittäin niin ärsyyntyneeltä, että Dusty pelkäsi menneensä liian pitkälle. Mustatukka hymyili toiselle hieman pahoittelevasti ja sanoi lepytellen: "Hei, pienethän on aina söpömpiä kuin hujopit, eikö niin?" Monilta jätkän läpänheitto meni komeasti yli hilseen, ja vaikka hän uskoi bruneten ainakin osaksi tajuavan sitä, poika ei halunnut ajaa tuota pois sarkasmillaan.

Kaksikon välille laskeutunut hiljaisuus rikkoutui vain ohikulkevien autojen ja rettelöivien humalaisten mekastukseen. Dustyä puhumattomuus ei haitannut, mutta Stacy näytti hieman levottomalta. Niin, toiset eivät todellakaan pitäneet hiljaisuudesta - Dusty ei kuulunut heihin, mutta ymmärsi näitä toisaalta hyvin. Uuden tuttavuuden kanssa äänettömyys vaihtui helposti kiusaantumiseksi. Nyt niin ei ollut kuitenkaan käynyt, luojan kiitos, vaikka jonkin asteista levottomuutta ilmassa olikin. Dusty ei kuitenkaan sanonut mitään, sipaisi vain mustan hiussuortuvan kasvoiltaan ja risti jalkansa eteensä kellahtaen samalla selälleen.

"Mä olen monialainen", tämä virnisti toisen kysymykseen. Sen enempää Dusty ei aiheesta jatkanut, koska koko juttu oli niin päätön ja mustatukankin tasolla mauton. Hiekka oli alkanut viiletä ja se tuntui kivalta vasten niskaa ja hiuksia. Ilta oli tosiaan kaunis.

Bruneten tytön kirkaisu vaikutti Dustyyn aivan kuin kahdeksan richterin maanjäristys, ja rokkari ponkaisi jaloilleen säikähtäneenä manaten. Kun kiljumisen syy ratkesi, hämmentynyt ilme suli ilkikurisen huvittuneeksi virneeksi ja rokkari kyykistyi sätkyilevän Stacyn viereen. "Mitä mä saan vastapalvelukseksi?" Dusty virnuili leikkisästi, mutta noukki silti pikkuruisen otuksen käteensä hipaisten kevyesti toisen jalkaa. Hämppis sanoi krunts kun mustatukka litisti sen sormiensa välissä.

Stacy huokaisi helpotuksesta, kun se monijalkainen karvaotus oli nyt poissa, liiskattuna ja kuopattuna jossain minne Dusty sen heittikään. "Oi kiitti pelastajani", Stacy sanoi naurahtaen ja virnisti heti perään, tarkoituksena sanoa se leikillään. "Ai?" tyttö katsoi poikaa hämillään. "Haluutsä siis tosta jotai vastapalvelusta? Hei älä ees yritä", Stacy virnuili ja nosti sormellaan hiussortuvansa kasvoilta korvan taakse.

Tytön huomio kiinnittyi kauempana riehuviin humalaisiin ja niiden mekkalointiin, ketkä Dustykin oli varmasti huomannut. Sellainen touhu ei jäisi huomioimatta. Pian kuului piipaapiipaa ääniä ja Stacy arvaili sen olevan poliisi iltaisilla vartiointi reissuillaan. Oikeaan osui tuon rokkari typyn veikkaus, kun poliisit siirsivät aika kovaotteisesti humalaisia autoon ja samassa ne olivat häipyneet yhtä nopeasti kuin tulikin.

Stacy katsahti ympärilleen ja yritti katsoa oliko paikalla ketään muita. Ei, kaikki olivat lähteneet - lukuunottamatta yhtä nelikymppistä äijää joka makasi hiekassa tietämättään mitään ympäristöstä. Olipa todella ihana lisäys kuvan kauniiseen maisemaan. "Onpa rauhallista", Stacy vetäisi jostain. "Tai siis, yleensähän täällä on tähän aikaan hirveesti pareja kuhertelemassa", tyttö sanoi naurahtaen ja katsoi merta, johon moottorivene oli saanut keskikokoiset aallot. "Kerroppa mulle miksen mä oo törmänny suhun aikasemmin?" Stacy kysyi ja samalla pohti asiaa omassa pikku pääkkösessään.

"Minkälaista musiikkia sä kuuntelet?" Stacy kysäisi ohimennen, kuin kysymys ei olisi päivän säätä kummoisempi. Tyttö uskalsi vetää jopa rohkean arvion siitä, ettei poika kuuntelisi iskelmää tai sen tapaista.

Dusty naurahti ja istahti takaisin tytön viereen. "Okei, oon tällä kertaa niin uljas prinssi, etten edes vaadi vastapalvelusta. Sietäisi olla kiitollinen." Ääni oli leikkisä ja rento. Mustatukka kääräisi samalla pillifarkkujensa lahkeet polviin saakka ja upotti jalkansa haaleaan santaan - hän näki myös pienen muurahaisen kipittämässä pitkin pohjettaan, mutta liiskasi sen hiljaisuudessa peläten toiselta uutta kirkumiskohtausta. Ajatus nauratti häntä, mutta Dusty piti pokkansa.

Tosiaan, ranta oli tyhjentynyt nopeasti - bileet olivat ilmeisesti yltyneet liiaksikin, ja enemmän tai vähemmän humalaiset nuoret oli lastattu poliisiautoon kuin naudat teurasrekkaan. Ranta oli todellakin lähes autio, sitä herttaista sammunutta papparaista lukuun ottamatta. Poikkeuksellista. Tosin tuulikin oli yltynyt jo niille asteille, että se alkoi käydä jo melkein viileäksi - ehkä kuhertelijat pysyttelivät luksussviiteissään tai elokuvateattereiden varjoissa.

Toisen kysymykseen Dusty kohautti olkiaan. "Siinä on muutama vaihtoehto", tämä virnisti jälleen, "joko mä olen huomaamaton hiirulainen tai sä olet sokea. Ja toki sellainenkin syy on mahdollinen, että olen aika uusi." No, minkäs mustatukka sille mahtoi, että tämän puhetyyli oli lähinnä huonoa läppää ja sarkasmia sekaisin? Poika ei edes yrittänyt leikkiä kohteliasta ja tahdikasta Stacyn seurassa - hän oli aika varma että toinen ymmärsi edes jossain määrin.

"Jaa, mitä musiikkia?" Dusty käänsi katseensa merelle hieman mietteliäänä. "Lähinnä alternativea, punkia, indietäkin vähän, kasari- ja ysärirockia", tuo luetteli sitten ja kääntyi katsomaan Stacyä hymyillen vinosti. "Entäs mikäs biisi sai neidin niin ajatuksiinsa, ettei huomannut tällaista kuumaa kollia tiellään?" tuo kysyi virnuillen ja painotti sanojaan liioitellen. Heh heh, olipas taas hauskaa.

"Juu, kyllähän mä olen kiitollinen. Tosi kiitollinen", Stacy naurahti ja venytti pitkästi tosi sanaa. Tyttö oli huomannut sivusilmällä, kun Dusty liiskasi pienen muurahaisen, mutta piti suunsa hiljaa. Eihän hän haluaisi antaa sellaista kuvaa itsestään, että pelkäisi pikku muurahaista? Vaikka eivät ne kivoja olleet kun kiipesivät jalkoja pitkin. Pelkkä ajatuskin sai tytölle kylmät väreet.

"Musta tuntuu että se on se toinen vaihtoehto. Mä oon sokea tai jotain sinne päin, kyllähän mun muuten ois pitäny sut nähdä aikaisemminkin." Stacy heitti vastaukseksi ja yritti vakuuttaa että tämä oli iloinen tavatessaan tuon pojan. Stacy tärisi pienesti, kylmä tuuli sai rokkari tytönkin ihon kananlihalle.

Olisi pitänyt ottaa topin lisäksi se nahkatakki.. hän ajatteli. Sinä aikana Stacy oli oppinut pojasta muutaman asian, huumorintajua toisella ainakin oli, sekä läppää hän heitti vähän väliä. Mikä oli sinäänsä huvittavaa, moni ei edes osaa heittää läppää. Sarkastinenkin Dusty oli - ja Stacy piti siitä.

Tyttö kuunteli myöteilevästi pojan vastausta, musiikkityylistä, mitä hän kuuntelisi. Ja hän innostui kun veikkauksensa osui oikeaan - poika siis kuuntelisi rokkia. Jihuu. Stacy vain virnisti tuon kehuessaan itseään, no olihan toinen jotenkin saanut Stacyn kiinnostumaan Dustystä enemmän, joku siinä pojassa viehätti tyttöä. "No, en mä muuta ku kuuntelin vaa Rolling Stonesin biisejä", hän hymyili leveästi ja oli iloinen, että nyt poika ainakin tietäisi yhden tosiasian Stacystä. Nimittäin sen, että tyttö kuunteli popin ja iskelmän sijaan mielummin rokkia.

Dusty huomasi Stacyn palelevan, ja hetken emmittyään tämä vetäisi punaisen hupparin harteiltaan. "Haluutsä tän? Sä taidat tarvita pitkähihaista enemmän kuin mä, senkin kukkakeppi", mustatukka virnisti ja sen enempää kyselemättä heitti takin toisen syliin. Hämärä oli kaunis ja ilta viileämpi kuin pitkään aikaan - syksy oli tulossa hitaasti mutta varmasti.

"Älä sano, en mä koulussa tee itsestäni kamalaa numeroa", Dusty vielä sanoi. Hyvin mahdollista, ettei häntä siellä kaaoksessa huomattu - ei draamaa, ei huomiota. Dustin pysyy poissa jaloista ja liikkuu yksin, sellainen ei kaiken sen ihmismassan keskeltä hirveästi erotu. Tosin jätkän ulkomuoto ei ihan mukaile koulun normeja... Ajatuksissaan jätkä ottaa hiekkaa käteensä ja antaa sen valua sormiensa lävitse takaisin maahan.

Toisen mainitessa Rolling Stonesin Dusty kohotti kulmiaan hieman yllättyneenä. Ei ehkä olisi uskonut, tai, no, miksikäs ei? Hymy suli pojan huulilla virnistykseksi ja tämä totesi tyynesti: "Kappas, sullahan on hyvä musiikkimaku." Stacyn pisteet nousivat tämän pään sisällä roimasti. Poppikuningattaret eivät olleet jätkän mieleen ollenkaan.

Aallot iskeytyivät jälleen kallioihin, ja yhtäkkiä Dustyn päähän pälkähti ajatus. "Mennään uimaan!" hän hihkaisi ihan yllättäen ja ponkaisi saman tien jaloilleen. Innostunut katse tavoitteli toisen silmiä ja käsi ojentui eteenpäin auttamaan tyttöä ylös. "Kai kääpiörokkarilla on spontaaniutta sen verran?" Hups, taas se pituus tuli puheeksi. Dusty kuittasi sen naurulla ja vetäisi t-paitansa saman tien pois. Viileä tuuli kutitteli toisen paljasta yläruumista.

// Heh, aika kiva käänne XDD lolled.

Stacy ei edes ehtinyt sanoa mitään, kun Dusty tyrkkäsi tytölle tuon hupparin. "Öö kiitti", Stacy vain sopersi ja hänen tuli heti paljon lämpimämpi. Miksei koko ajan vain voisi olla kesä? Kuka tarvitsee talvea ja kaikkea sitä kylmää mitä se tuo mukanaan? Stacy pohti. Hän oli enemmän kesä ihminen, koska silloin sai rauhassa paistatella auringossa rannoilla.

Hän ymmärsi, ettei kuka tahansa tykkäisi olla kaiken keskipisteenä koko aikaa. Itse Stacy piti siitä, hän rakasti muiden huomiota ja keskipisteenä olemista, eikä kyllästyisi siihen koskaan. No, johtuu ehkä siitä että tytön haave on päästä näyttelijäksi ja tulla kuuluisaksi. Stacy hymyili leveämmin, kun kuuli tuon pitävän tytön musiikkimausta. Yleensä kaikki tytöt kuuntelevat vaan poppia ja Stacy saattoi ehkä tuoda esiin pienen yllätyksen. "Heh", Stacy vain naurahti.

"Mitäh?!" Stacy huudahti kun tuo auttoi tyttöä nousemaan ylös, hän myös katsoi poikaa kuin jotain tärähtänyttä. "Tajuuksä kuinka kylmää se on?" Stacy yritti takoa järkeä, mutta ajatus uimisesta oli kyllä pikkuisen huvittavaakin, ettei tuo voinut olla nauramatta. Kun Stacy kuuli tuon ottavan taas pituuden puheeks, tämä löi tuota rintaan leikillä. "Hei! Tottakai mä tonne kylmään veteen..." Stacyn ääni värähteli "...uskallan mennä. Eihän se oo kuin jotain 18 astetta?"

Hän nosti mustan toppinsa yläkautta pois, kyllä sitä nyt kerran mustan puhuvissa rintsikoissa voisi mennä uimaan, Stacy ajatteli. Tyttö katsoi toista hetken ilman t-paitaansa ja veti villin arvauksen, että poika olisi käynyt salilla tai jossain. Ei tuollaista vartaloa noin vaan saa. Stacy heitti paitansa ja Dustyn hupparin hiekalle (hameen tyttö kylläkin jätti päälleen) ja suunnisti kohti mereä. Huomattuaan että Dusty jäi itse vielä kauemmaksi, Stacy sai ilkkumisen aiheitta. "Etkö sä uskallakkaan tulla?" Hän virnisti ja käveli rantaveteen tunnustelen sen lämpöalaa varpaillaan.

// ='D pakko kai sitä nyt rintsikoil on mennä ku bikinit jäi kotii :'<

Dusty virnisti toisen läppäisylle. "Äkäinen kääpiö, apua", tuo esitti muka pelokasta ja heitti paitansa hiekalle. Hetken emmittyään mustatukka avasi myös farkkunsa ja ne tekivät seuraa paidalle - mustat bokserit saivat nyt ajaa uimasortsien homman. Ei Dusty todellakaan tätä ollut suunnitellut, eihän hän ollut käynyt uimassa vuosikausiin! Nyt oli kuitenkin ehkä viimeisiä mahdollisuuksia tälle kesälle, joten poika ei jaksanut sen enempää miettiä. "Ei se nyt vielä niin kylmää voi olla", toinen hekotti ja katsahti merelle, jossa valkopäiset aallot nousivat keskisuurina vasten rantakallioita.

Dusty risti kätensä rinnalleen ja jäi odottelemaan toista. Topin lähtiessä Stacyn päältä rokkari virnisti sisäisesti: ei ollenkaan hassumpi. Ulkoapäin jätkä kuitenkin oli tyynen ja hieman huvittuneen näköinen, ja kun toinen pyyhälsi tämän ohi, Dusty lähti perään. "Ai uskallanko?", mustatukka nauroi ja juoksi toisen nopeasti kiinni. "Katsotaan, kuka uskaltaa ja mitä..."

Dusty ryntäsi suoraan veteen epäröimättä, ja vaikka aallot löivät kylminä vasten paljaita jalkoja, ei vesi niin jäätävää ollut kuin olisi voinut luulla. Pohja oli kiinteä ja hiekkainen, siinä oli mukana kävellä - kahlattuaan polvia myöten rantaveteen poika kääntyi ympäri ja virnisti Stacylle. "C'mon baby, ei tää oo kylmää!"

// AAA LYHYT. Pahoittelen. >:

Stacy vain virnisti huvittuneena, kun Dusty ryntäsi veteen. "No hei, sä oot pidempi, sulla on pidemmät jalat eli juokset nopeemmin", hän sanoi virnuillen. "Joten älä valita, kyllä mä tuun." Stacy sanoi huvittuneena. Hän käveli pidemmälle ja pian vesiraja ylettyi hameeseen. "Ai ei kylmää? Tännehän jäätyy", tyttö huomautti, mutta jatkoi silti kävelemistä - jottei poika saisi lisää ilkuttavaa.

Tultuaan Dustyn lähelle, Stacy roiskutti vettä tuon päälle. "Joo ei yhtään kylmää", hän sanoi perään ja käveli reippaammin syvemmälle. "Kerroinko jo miten mä olin pienenä uimakoulussa paras?" tytön itsekehu haisi kauas ja samalla kun hän käveli, Stacy kurkkasi vasemman olkapäänsä yli ja virnisti.

Vesirajan yletettyä jo hameen puoliväliin, Stacy käänty ja tärisi kuin mikäkin haavanlehti. "Ei kylmää, ei yhtään kylmää", hän hoki itselleen ja käveli takaperin katsoen tuleeko poika perässä. "No tule jo sieltä!" Hän sanoi ja alkoi kävellä nopeammin. Yhtäkkiä Stacyn jalka osui veden alla olevaan kiveen ja tyttö kaatui ainakin metrin taaksepäin.

Stacy makasi selällään, kädet pohjassa vedessä ja hän siirsi hiuksiaan taaemmaksi, jotta ne eivät peittäisi näkyvyyttä. "Niin kumpi oli rohkeampi?" Stacy nauroi ja virnuili itselleen, kun oli nyt pitänyt mennä kaatumaan siihen kiveen, hän tärisi, mutta ei antanut sen haitata. Hän nousi ylös, mutta horjahti uudestaan. "Saatana mikä mulla on", Stacy sanoi pikkuisen huvittuneena ja uskotteli itselleen, ettei hän ollut tänään juonut mitään. Ei ainakaan itsetietoisesti.

// eii toi lyhyt ollut. :'D yhyh mun tekee mieli kirjottaa jotain häröä<3 XD

"Selityksen makua, neitiseni", Dusty totesi hymyillen kun Stacy perusteli vaihtoaan pituudellaan. "Ja ei tää oo kylmää edes, hei! Me ollaan sentään Kaliforniassa, täällä ei tunneta käsitettä 'kylmä'", mustatukka jatkoi ja käveli itsekin syvemmälle. Aallot kastelivat pian jo yläreidet, ei nyt ihan lantiota, mutta syvemmälle mentiin. Oli hiljaista ja hämärää.

Toisen uimakoulukehulle Dusty pärskähti nauramaan. "Sä et varmaan pysynyt edes pinnalla", rokkari virnuili ja räiskäytti vastaukseksi vettä toisen selälle. No, kieltämättä, hieman vilpoinen meri kyllä oli, mutta Dusty ei antanut sen näkyä päällepäin. Veden läpi näkyi kevyesti pohjaan saakka, ja poika kurottautui nostamaan pienen kiven sen hiekalta. Käsi vettä valuen (ja hieman kananlihalla, pakko myöntää) mustatukka heitti murikan kauas sivulle - aalto söi kiven heti, kun se tavoitti vedenpinnan.

"Tulen tulen, neiti pikajuoksija!" Dusty naurahti toiselle ja saikin sitten olla todistamassa, kun toinen kömisi kivasti veteen. Nauru tulvi toisen huulien välistä ja Dusty käveli itsekin eteenpäin tokaisten huvittuneesti: "Niin, sunko piti olla selvinpäin? Epäilen vahvasti."

Dusty kahlasi vedessä Stacyn vierelle ja tavoitteli toisen katsetta. Aallot löivät kevyesti vasten lonkkaluita ja pojan ylävartalo kiilteli illan vähäisessä valossa. Mustatukka hymyili viekkaasti ja nosti kätensä hitaasti toisen poskelle, kohottaen bruneten tytön leukaa hieman. "Niin, rohkeampi missä asiassa?" Kysymys oli avoimen flirttaileva, ja toinen käsi sipaisi pitkän kastuneen hiussuortuvan Stacyn kasvoilta korvan taakse.

// Haha, härskeily on kivaa. XD<3 Ja Dusty on ilkeä, kauhee player. Yhdenillanjuttuja...

Stacy huomasi pojan flirttailevan, muttei pannut sitä pahakseen. "Kuule, mulla vaan on tänään vähän seko päivä. Ei siinä muuta", Stacy yritti selitellä kaatumisiaan ja niin edelleen. Aallot näyttävät korkeilta ja tuntuivat myös, kun Stacy aina vähän liikahti yhden ison aallon tullessa. Miksi pitikään olla näin pieni ja hentonen?

Stacy sai tarpeekseen vedestä ja juoksi suoraan upottavan pehmeään hiekkaan. Hän heitti Dustyn hupparin päälleen, mihin neitokainen melkein hukkui - olihan heillä nyt aika paljon koko eroa. "Eiks sulla oikeesti oo kylmä?" Stacy sanoi ja yritti pitää pokkaa. "Hei, toi vesi on varmaan jo oikeesti miinuksen puolella", hän jatkoi ja hymyili pikkuisen, täristen yhä huppari sisällä.

Hassua, vasta äskettäin he olivat tavanneet ja jo nyt tyttönen oli kääriytynyt pojan huppariin. Taisi Stacy antaa jonkunlaisen positiivisen kuvan itsestään. Yhtäkkiä Stacyn puhelin soi ja tyttö vastasi siihen kuin olisi armeijassa ollut.
"Moi faija", tyttö tervehti. "Monelta tuut kotiin?" Yhtäkkiä Stacyn kasvoille välähti hymy. "Ai oot myöhään? Joo ei mitään kiirettä, oo vaa niin kauan ku haluut olla", Stacy virnisti ja katsoi Dustyä suloinen pieni hymy kasvoillaan, vaikka tuskin poika huomasi. "Ai menee yön yli?" Stacy arvasi että hänen isällänsä menisi työjutuissa pitkään, mutta ihan yön yli. Huhhuh.

Tyttö katsoi hymyilevästi Dustyä ja kääri hupparin tiukemmin ympärilleen. "Kyllä huomaa että syksy on tulossa", Stacy sanoi, mutta ei odottanutkaan että Dusty olisi kuullut mitään.

//ää sori huono. :'D Keksi sä jotain kivaa<3

Kun Stacy ohitti mustatukan vihjailut aika suorilta käsin ja aaltojen heitellessä tätä liiaksi juoksikin aika vauhdilla rantaan, Dusty jäi hetkeksi seisomaan paikalleen huvittuneen näköisenä. Hassu tyttö, kertakaikkiaan. Vesi ulottui rokkaria lantioon asti, ja hetken mielijohteesta tämä sukelsi pää edellä jäätävään veteen: Dusty ui aalloissa kuusi voimakasta rintauinninvetoa ja nousi takaisin pintaan. Tuuli tuntui helvetillisen kylmältä kostealla iholla ja tummat hiukset liimautuivat vasten olkapäitä. Poika ei antanut kylmyyden näkyä - selkä suorassa tämä käveli aalloista takaisin rantaan vettä valuvana ja pieni hymy huulillaan.

Kun Dusty sai raahattua itsensä punaisen hupparin sisällä värjöttelevän Stacyn luo, oli tyttö juuri lopettelemassa puhelua aika innostuneen näköisenä. Oikeastaan brunette näytti todella suloiselta, täristen huppariin hukkuneena ja hiukset märkinä. Hetken mietittyään Dusty kuivasi alakroppansa t-paitaansa ja vetäisi tiukat farkut jalkaansa vaikeasti pomppien. Hiukan säädettyään kangas antautui ja suostui peittämään jätkän hoikat jalat, antamatta kuitenkaan kamalasti lisälämpöä.

Dusty istahti lähelle Stacyä ja huomasi, ettei palellutkaan loppujenlopuksi niin kamalasti. Lämmin hänellä ei ollut, mutta viileys oli siedettävissä. Toisen toteamukseen Dusty vastasi ynähtämällä jotain selittämätöntä ja kuivaili samalla myös paljasta yläkroppaansa t-paitaan, jonka lopuksi heitti hiekalle - siitä ei päällä olisi mitään hyötyä, läpimärkänä ja likaisena.

Vähän aikaa hiljaisuudessa istuttuaan Dusty kääntyi Stacyyn päin ja nuolaisi virnistäen huuliaan. "Kuulinko mä oikein, vai meneekö sun faijalla myöhään töissä?" Pojan flirtti ei ottanut loppuakseen, mutta sellainen Dusty oli - itsepäinen ja periksiantamaton, kun johonkin ryhtyi.

// Joo sdada olipa taas tasokasta. Pahoittelen jälleen....

Stacy vain värähti paikoillaan kylmissään, eikä sitä helpottanut näky kun Dusty sukelsi. Tytön lopetellessa puhelua, tämä laittoi kännykän päällään olleeseen hupparin taskuun - eikä yhtään tajunnut, ettei huppari ollutkaan Stacyn oma. Huomattuaan Dustyn kävelevän rannalle märkänä, Stacy ajatteli että uiminen taisi riittää pojalle tältä erää.

"Joo kai sillä menee", Stacy vastasi pojan esittämään kysymykseen - eikä ollut yhtään pahoillaan tuon äänensävyssä esiintyvässä flirtissä. "Mutsi on kai siskon kanssa kotona", Stacy huomautti ikään kuin itselleen "Tai sitten ne on menny serkuille kyläilemään jotka asuu pari naapurustoa kauempana..." Tyttö mietti ikään kuin asia häntä olisi vaivannutkin. Tosiaan Stacyhan oli iloinen että saisi olla kotona yksikseen, mikäli äiti ja sisko olisivat lähteneet sinne.

Stacy suoristi jalkansa ja upotti varpaat hiekkaan. Alkoi tulla pimeä, ja vesikin muuttui yhtäkkiä melko tyyneksi - näin illan tullen. Syvä hiljaisuus laskeutui jälleen, mutta tällä kertaa se ei Stacya haitannut, hän tuijotti merta ja sivusilmällä Dustya. Päivä oli kulunut nopeasti, hän ajatteli.

// sori lyhyt ja kakka. hahha, olin kai unohtanu kirjautuu ulos yöllä nii olin kai koko yön kirjautunu sisää :'D

"No, meillä ei ainakaan pitäisi olla ketään kotona", Dusty sanoi toiselle ja hymyili leveästi. Tuuli oli tosiaan laantunut jälleen, enää keveä puhuri ravisteli lehtiä ja sai yhtäkkiä lähes tyynen merenpinnan väräjämään vähän. Mustatukkainen rokkari katseli merelle, leikki huulikorullaan poissaolevana ja piirteli samalla hiekkaan - ympyröitä, neliöitä, sydämiä, hymynaamoja.

Stacy näytti palelevan edelleen. "Voi sua, oot ihan vilukissa", Dusty naurahti ja kietoi samalla toisen kätensä bruneten ympäri vetäen toisen itseensä kiinni. Liike tuli ihan luonnostaan, ja vaikka siinä oli pieni vihjaileva sävy, se oli ennen kaikkea ystävällinen; Dusty viihtyi toisen seurassa. Käsi liikkui pienesti toisen olkapäältä käsivarren kautta kyljelle ja takaisin, lämmittäen.

Dustynkin olo alkoi olla lievästi sanoen vilpoisa - märkänä ja paidattomana. Silti tällä ei ollut mikään kiire pois. Oikeastaan jätkä oli jo päättänyt, ettei lähtisi mihinkään ilman pientä kiitospusua hupparin lainasta ja loistavasta seurasta. Ajatus sai Dustyn virnistämään ja tämä antoi kätensä hivellä hiljakseen toisen kylkeä.

// En keksiny mitää asd mut ei voi mitää. :---D Dusty pelaaaaaa, hyi sitä. Ja mulle käy aina noin, tai siis en muista kirjata ulos...

Stacy katsoi tuota, eikä oikein tiennyt mitä olisi pitänyt sanoa. "Ai, oliks toi niinku kutsu?" Tyttö virnisti ja tönäisi poikaa kylkeen leikillään. Siitä taisi olla tulossa tapa, siis tönäistä toista kylkeen. Pieni tuulenvire sai Stacyn tärisemään ja tyttö kietoitui yhä tiukemmin huppariin. Jos hyvin hyvin huonosti kävisi, voisi olla ettei Dusty saisi huppariaan takaisin. Tytön kasvoille nousi jälleen pieni omahyväinen virne, joka katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.

"Kyllä se siitä kun pääsee sisälle lämpimään", Stacy hymähti ja hänen kasvoillaan säilyi pieni ystävällinen hymy. Stacy tunsi pojan käden vyötäröllään ja tyttö hymyili yhä mutta leveämmin. Salaa hän oli ehkä toivonutkin niin. Tytön tuli nopeasti lämmin, kun toinen lämmitti, tai ehkä se johtui siitä että Stacyn ajatukset olivat jossain lämpimämmässä paikassa - kuten hawailla tai... vaikkapa ihan takan ääressä.

Pimeän tuloa ei voinut estää ja Stacy pieni toivonkipinä mielessään avasi suunsa: "Ehkä pitäis lähtee kohta", Stacy virnisti ja oli aikeissaan nousta seisomaan, mutta päätti istua vielä hetken katsellen avaraa meri maisemaa. Stacy otti käteensä toppinsa ja nousi kuitenkin pystyyn puhdistaen hamettaan hiekasta ja korjasi ryhtiään suoremmaksi.

// juttua löytyy mutta laadusta en mene takuuseen. :''D Ainii pst! Se stacyn kännykkä on siel dustyn hupparissa ja hihih se ei yhtää muista sitä ja sit ihk siit tulee kivaa X''D mulla on hepulikohtaus<3

Dusty kohotti toiselle vihjailevasti kulmiaan. "Se oli kutsu jos sä tahdot sen olevan", tuo totesi virnistäen ja veti toisen vyötäröltä lähemmäs itseään. Yöllinen liikenne tuntui olevan tavallista vilkkaampi, sillä kaksikon selän takaa kuului yhtenään kaasuttavan moottorin hurinaa. Myös yökerhoelämän välttämätön melu ylettyi rannalle asti - korkojen kopinaa, naurua, kovaäänistä puhetta ja kiljahduksia. Metelin olisi voinut äänittää Kännissä olet ääliö -kamppanjan tunnusbiisiksi. Dustyä nauratti, mutta tämä pysyi hiljaa.

Mustatukka liikutteli kielellään huulikoruaan, ja mietti itsekin lähtemistä juuri kun toinen siitä mainitsi. "Niin se kai täytyy", tuo vastasi ja nousi itsekin ylös noukkien märän, ennen-niin-valkoisen t-paitansa maasta ja tunkien sen olkalaukun puutteessa housujensa taskuun. Sitten tuo kääntyi Stacyyn päin ja virnistäen.

Rokkari käveli bruneten luo ja veti tuon muitta mutkitta lantiosta lähelleen. Stacy oli tuota muuten huvittavan paljon lyhyempi, ja Dustyllekin iso huppari näytti teltalta hoikan tytön päällä... Mustatukka meinasi jo sanoa jotain tyhmää toisen pituudesta, mutta tyytyi pidättelemään nauruaan ja samalla liuttamaan kätensä toisen alaselälle. "Enks mä ansaitse jotain kiitosta siitä, et palellutin itseni sun takia?" tuo kysyi ja nuolaisi huuliaan. Tällä ei ollut aikomustakaan päästää Stacyä menemään ilman asianmukaisia hyvityksiä. Heh heh.

// Mwahaha, Dusty pöllii Stacyn puhelimen. XDD

Stacy ei pannut vastaan, kun Dusty vetäisi tytön lähemmäs itseään. "Ai haluaisit sä jotain kiitosta? Hmm, mitäs mä keksisin", Stacy sanoi mietteliäästi ja vinkkasi silmää pojalle. Tämä ei ollut antamassakaan pojan hupparia takaisin, vaan lähti kävelemään tuon otteesta eteenpäin.

"Voisinhan mä ottaakkin sen kutsuna", Stacy virnisti ja käveli hitaasti katsoen aina välillä seuraisiko poika häntä. Yhtäkkiä Stacy pysähtyi huomattuaan tiehaaran, hän katsoi Dustya ja kysyi nauraen: "Niin mikä suunta?" ja Stacy pysähtyi, jotta Dustylle ei tulisi liian pitkää matkaa saada häntä kiinni. Vaikka noin pitkä poika saisi tytön helposti kiinni, Stacy ajatteli.

Brunette ei edes jäänyt kuuntelemaan pojan vastausta siitä, voisiko hän tulla kylään. Mitä varmemmin hän ajaisi tytön matkoihinsa Dustyn kotiovella, mikäli ei tahtoisi tätä kotiinsa. Stacy heilautti hiuksiaan edestakaisin, jotta ne kuivuisivat edes vähän ja turhauduttuaan hän laittoi hiuksensa epämääräiselle nutturalle taakse.

// asd. :'D sano vaa jos et jaksa enää mun ropetuksia saati jatkoa tälle 8--D

// Haha jatketaan vaan! Teen tän jälkeen töpön tuonne kodeille, tuu sinne sitten--> :----D Ja lopetusroolinhan ei tarvi olla pitkä hehez.

Dusty hymähti vähän turhautuneena, kun brunette karkasi jo toistamiseen antamatta mitään lupauksia suurempaa. Mustatukka lähti kuitenkin huvittuneena toisen perään, ja saavutettuaan toisen nappasi Stacya lantiolta. "En oo varma onks siel ketä kotona, mut joo... Tänne päin, neitiseni!" Hellästi tönäisten Dusty lähti johdattamaan toista kotihotellilleen, otettaan irroittamatta.