It's very long time ago when i was previous time in here.

Tuuli puhalsi hiljaa kun tummatukkainen nuorukainen asteli mustilla pääkallokengillään kohti tenniskenttää. Silmät olivat suljettuina. AD veti syvään henkeä ja haistoi raikasta ulkoilmaa, kunnes taas asetti savukkeen suuhunsa. Sitä vedettiin hieman keuhkoihin ja puhallettiin sitten ulos. Mikä olikaan silloin joskus saanut Adriannan rakastumaan tähän hengenvaaralliseen tupakkaan? Burns avasi silmänsä ja katseli ympärilleen. Täällä hän oli käynyt heti ensimmäisenä koulupäivänä. Mutta siitä oli jo aikaa. Nuorukainen oli käynyt täällä ahkerasti joka päivä kunnes ei enää jaksanut. Nyt hän oli taas täällä. Adrianna istahti katsomon penkille, heitti poltetun tupakan maahan ja tallasi sen jalallaan. Neiti nojasi koko selällään kovaan selkänojaan ja sulki taas silmänsä. Kuinka ihanaa olikin taas olla täällä samalla tutulla paikalla. Se paikka, johon hän heti ensimmäisenä oli mennyt tutustumaan. AD muisti miten hän oli 16-vuotiaana juossut savuke kädessään pitkin kenttää nauraen kovaan ääneen. Kuitenkin ollessaan aineissa. Hän nousi ripeästi ylös ja tutkaili ympärilleen. Ei melkein ketään. Muutama gootti tai friikki saattoi olla. Ja toki muutama cheerleader löytyi joukosta mutta niihin hän ei kiinnittänyt huomiota. Neitokainen otti yhden hiussuortuvistaan sormiinsa ja alkoi pyöritellä sitä. Suortuvasta kuitenkin päästettiin irti ja lähdettiin pois katsomosta.

Laskeuduttuaan alas nuori pahis lähti kulkemaan kenttää ympäri kaivaen samalla epätoivoisesti laukustaan uutta savuketta. Vastaan tuli vain penaali, kirjastokortti, kukkari, kännykkä ja sen sellaista, kunnes viimein tupakka-aski osui käteen. Ottamatta askia esille, Adrianna Serena Holly Burns otti tupakan ja asetti sen suuhun. Vielä sytkäri piti etsiä, mutta se löytyi paljon helpommin. Tupakka sytytettiin ja alettiin taas polttelemaan.

Jack meni ulkokentälle ja huomasi Adriannan. Hän yritti olla kiinnittämättä huomiota tähän ja istui nurmikolle, sytyttäen tupakan. Jack sulki silmänsä ja rentoutui. Pian Jack raotti toista silmäänsä ja vilkaisi Adriannaa. Jackin mielestä tyttö oli hyvin kaunis, ja vaivihkaa hän nousi ylös katsoen koko ajan tyttöä. Jack meni pikkuhiljaa lähemmäksi Adriannaa, kunnes pysähtyi. Mitä hän sanoisi Adriannalle? Että moi, olet kivan näköinen? Se olisi nörttimäistä, Jack ajatteli irvistäen. Tai jos hän pysyisi tyynenä ja kävelisi ohi vain? Se voisi toimia... Tai sitten ei. AD voisi kuvitella että hän yrittäisi olla jotenkin vaikeasti haluttava. Sitä hän ei halunnut. Hän halusi vain pitkästä aikaa jonkun tuttavan, jolle voisi puhua. Hän ei ollut puhunut pitkään aikaan kenelleekkään, ellei ollut pakko. Mutta oliko pahis hyvä vaihtoehto? Jack mietti, katsoen samalla Adriannaa.

Adrianna pysähtyi pitkän kävely jakson jälkeen ja istahti aidan viereen nurmelle. Nuorukainen katseli ympärilleen ja pian tyttösen katse pysähtyi erääseen hieman kauempana olevaan poikaan joka selvästikin tuijotti tätä. AD nousi ripeästi ylös ja kurtisti hieman kulmiaan. Neiti lähti kävelemään ripeästi kädet puuskassa kohti tätä tuijottavaa nuorta herraa. Tyttönen tunnisti pojan emoksi. Nimeltään tuo taisi olla Jack...Walters. Tutustuminen ei tietenkään olisi mitenkään pahasta, mutta AD ei vain ollut oikein hyvä luomaan uusia tuttavuuksia. Olihan hän toki pojan kanssa ollut samassa porukassa välituntisin muttei ole kiinnittänyt tähän juurikaan huomiota. Miksi ihmeessä hän nyt tuijotti neitiä?

Vihdoinkin Adrianna pääsi Jackin eteen. "Mikä mussa on niin kiinnostavaa että pitää koko ajan tuijottaa?" neitokainen kysäisi ärtyneenä ja imaisi repliikkinsä jälkeen jälleen tupakastaan. "Mikset tuijottele cheerleadereita ja suosittuja niinku normaalit pojat. Ei mussa pitäis mitään ihmeellistä olla", hän tiuskaisi jälleen ja jäi odottelemaan Waltersin herran vastausta. Hän saisi selitellä kunnon perusteluilla miksi hän häiritsi tätä ihanaa hetkeä tuoijottamalla herkeämättä häntä. Eikö hänellä tosiaan ollut mitään muuta tekemistä?
Samalla kun AD odotteli herrasen vastausta hän sitoi hiuksensa tiukalle ja korkealle poninhännälle.

/töks ;--/

Jack katsoi kiusaantuneena maahan. "Sori, ei minun ollut tarkoitus ", Jack sanoi hiljaa ja veti tupakastaan taas henkoset.
"Ja sitä paitsi, en ole mikään "normaali poika", jota nimitystä äsköisesti käytit. Urheiljat saavat pitää cheerleaderinsa, enkä edes ole tällä hetkellä kiinnostunut tytöistä. Kaipasin vain juttuseuraa", Jack puuskahti ärtyneenä. Adrianna ei ollut siis selvästikkään oikeaa seuraa. Pitää siis kääntyä omien klikkiläisten puoleen, Jack ajatteli ja vilkaisi ärtyneesti Adriannaa.
" No, ei minun tarvitse vaivata sinua enää. Eli näkemiin ", Jack sanoi pisteliäästi ja hönkäisi savut Adriannan naamaan. Poika lähti laahustamaan kohti tenniskentän reunaa pettyneenä. Eihän tämän pitänyt näin mennä! Hänen piti jutella Adriannan kanssa ja olla tämän kanssa kaverina...Mutta ei, hänestä tuli se kettuleva höhlä joka lähtee pakoon. Mutta miksi pahis juttelisi ikinä emon kanssa? Ei varmaan koskaan, Jack ajatteli ja käveli kohti uloskäyntiä.

Kulmat kurtussa nuorukainen odotteli vastausta kunnes vihdoin sai jonkun laisen sellaisen. Poika sanoi olevansa pahoillaan, mutta pian sen jälkeen kertoi ettei ole normaali poika ja että urheilijat saisivat pitää cheerleaderinsa. Myös sen tämä herra kertoi ettei tällä hetkellä ole edes kiinnostunut tytöistä. Tässä kohtaa Adriannan oli jo pakko nauraa. Ensin tuo poika katselee neitiä oikein innoissaan ja kiinnostuneena, kunnes jo väittää että pitää miehistä. Tai ei hän kertonut suoraan pitävänsä miehistä, mutta näin AD päätteli. "Homoko olet?" hän kysyi hiljaa lähes kuulumattomalla äänellä ja jatkoi sitten taas kuuntelua. Mies sanoi kaipaavansa juttuseuraa. Juu, no sitä hän ei tästä nuoresta pahiksesta saisi. Hän olisi vielä ymmärtänyt jos tuo emo olisi pyytänyt neitoa syömään tai jotain, mutta ei kun puhumaan. Voi herran jumala.Pian kuitenkin miekkonen lähti sanoen ettei häiritsisi häntä enää puhaltaen kuitenkin samalla kaikki tupakkansa savut neidin kasvoille.

"Mitä toi nyt oli!?" AD ärähti lähtien samalla kiiruhtamaan tämän nuoren herran perään. "Ja noin sä et tee enää ikinä!" hän jatkoi yhtä äreään sävyyn. "Tiiäks, sulla ei oo mitään oikeuksia tehdä noin, vaikka kuulutki kapinallisiin, eli niihin joihin myös mä kuulun. Mutta hitto sentään sun täytyy ymmärtää, et sä oot vaan tommonen emo, ja mä kuitenki pahis. Sun kuuluu kattella cheerleadereita ja suosittuja. Ellet sitten oo se homo", hän jatkoi edelleen ja kiihdytti sitten vauhtiaan päästäkseen Jackin rinnalle.
Vielä hieman hän kiihdytti, ja sitten olikin jo tuon edessä pysäyttämässä. "Sähän et mene mihinkään. Me puhutaan tää asia selväks, ja sitte voit mennä ihan vapaasti. Miks ihmeessä tä tuijotit mua, ja pilasit mun ihanan hetken. Saat muuten kiittää epäonneas siitä etten oo aineissa. Sillon luultavasti oisit päässy helpommin", Adrianna äksyili ja istahti takanaan olevalle penkille. Hän veti syvään henkeä ja piteli päätään. Kylläpäs hän oli puhunut. Ei hän yleensä tuollainen ollut.

Yhtäkkiä AD nousi ja lähestyi Jackin kasvoja lempeä hymy huulillaan. "Tiiätkö mitä mä nyt teen? Mieli tekee motata sua nyrkillä, mut koitan tyytyä litsarii", nuorukainen sanoi edelleen virne naamallaan ja siinä samassa oli litsari annettu pikku emolle. "Ole hyvä. Ei kestä kiittää", tyttö sanoi ilkeään sävyyn ja virnisti päälle. Tuo helpotti.
Nuorukainen istahti takaisin penkille ja sulki silmänsä.

Jack nousi penkiltä ja mulkaisi tyttöä. " En edes oo homo! Enkä ole tytön perässä! Vitsit, susta ei oo ainakaan mitään seuraa! Mä lähden nyt ", Jack karjui Adriannalle ja lähti poispäin koulun alueelta. No, neiti saa esittää pahista jos mieli tekee... hän ei edes hakenut tyttöseuraa. AD ilmeisesti haluaa olla yksin. Pahis, nuorukainen tuhahti mielessään ja katsoi jalkojaan. Suosittujen perässä? Sitä Jack ei pystynyt eikä halunnut uskoa. Hän halusi vain juttuseuraa, mutta tyttö oli vain tuhahtanut ajatukselle, Benton ajatteli ja sytytti tupakan. Nuorukainen otti henkoset ja puhalsi savun ilmaan. Miksi hän oli edes yrittänyt koko juttua? Hän oli ollut suunnattoman tyhmä ja ajattelematon. Miksi? Jack kysyi itseltään vihaisena ja tumppasi tupakan maahan. Jack pysähtyi hetkeksi ja katsoi taaksensa. Hyvä, Jack ajatteli ja jatkoi matkaa. Tarkemmin ajatellen, miksi AD olisi seurannut häntä? Tyttöhän ilmaisi tunteensa niin selvästi, ettei varmaan haluaisi ikinä nähdä tätä. Taas ajattelin typerästi, nuorukainen tuhahti mielessään ja alkoi kävelemään ripeämmin kohti koulun porttia. Nuorukaisen vatsa kurni hieman, joten hän ajatteli mennä syömään. Tai sitten ei. Hän voisi mennä ottamaan kupillisen kofeiinia...

//pelaaja hahmoineen poistui listoilta, pelin voi siis katsoa päättyneeksi jollet halua lopetusvuoroa tms. heittää.//