Kitukasvuinen ja herkkä, mutta paha suustaan - kova puolustautumaan

- Täällä jälleen... Hapro & Zack~ Otsikko Alankoa, oli vaan niiiiin pakko XD -

Muutaman kuluneen viikon aikana Jupiter oli jo miltei unohtanut koko blondin pahispojan. Mitä tuo nyt välillä pojan uniin eksyi, mutta sitähän ei toki mihinkään laskettu. Jupiter oli oppinut unohtamaan tyypit melko nopeasti, poissa silmistä, poissa mielestä sanotaan. Ja yhden hakkaajan takia ei poika ollut koskaan omaa elämäänsä keskeyttänyt. Eikä se tälläkään kertaa ollut käynyt edes mielessä. Ter oli metsästäjä ja hänellä ei ollut ollut miestä taas vähään aikaan. Asiahan piti korjata.
No, ei pojalla ollut kauaa kestänyt kun hän oli jo pokannut yhden vanhan tuttunsa ja nyt jo päätynyt tuon alle vasten vessan seinää. Ei, pojilla ei ollut tullut edes mieleen lukkiutua vessa koppiin, nyt meni liian lujaa jotta olisi kyennyt ajattelemaan.

Jupiterilla oli enää yllään vain mustat bokserit, toisella pojalla vain omansa. Mustat kauttaaltaan revityt ja suht tiukat housut mintunvihreine trikooneen olivat mytyssä lattialla, keltainen T-paita jossain lattialla myös. Kengät ja toisen pojan vaatteet. Ei Jupiter nimeä muistanut, vaikka oli ollut toisen käytettävissä jo kertaalleen aiemminkin. Hän harvoin muisti... Oli sitä tärkeämpiäkin asioita pidettävä mielessään.
"Ota mut", käheä ääni kehotti, mustat hiukset roikkuivat vapaina villisti, Jupiter oli osin toisen sylissä, osin vasten seinää. Pojat suorastaan söivät toisiaan kiihkeästi, mitään hellää ei ollut, ei tarvinnut. Ei ollut tunteitakaan, pelkkää fyysistä läheisyyttä, seksiä.
Toinen oli niitä kliseisiä poikia, joiden lempi puheenaihe oli hän itse. Puhui vain, kertoi mitä oli tehnyt ja minäminäminä. Ter piti enemmän siitä että brunette rokkaripoika käytti suutaan johonkin muuhun kuin puhumiseen.

Tietenkin rokkari oli sanat kuullut ja aikoi niiden sanomaa noudattaakin. Jupiter oli kaunis, vaikkakin aivan liian laiha, valkea ja ruhjottu. Violetit jäljet erottuivat kalpeasta alastomasta nahasta niin selvästi. Ja tuskin koskaan ihoa nähtiinkään ilman ainuttakaan merkkiä hakatuksi tulemisesta. Vanhat ehtivät tuskin edes parantua kuin Ter sai jo tuta uusia.

Tajusin just, että kauheeta työllistämistä kun sä vaan aina aloitat ’’D Örh.

Taas Zack oli eksynyt miettimään Jupiteria. Itse asiassa hän oli miettinyt kuluneen parin viikon aikana vähän liikaakin toista, vaikka oli kovasti yrittänyt saada ajatuksiaan muualle hakkaamalla kaikkia nimettömiä tyyppejä. Se oli kuitenkin hyödyttänyt vain hetkittäin ja ärtymys oli aina palannut melkein kahta kauheampana takaisin.
Lisäksi Zack oli huomannut ajoittain samaan aikaan sekä välttelevänsä että metsästävänsä friikkiä. Ensin hän pyöri koulussa ympäriinsä niin kauan että näki toisen vilaukselta ja häipyi sitten ennen kuin hänet ehdittäisiin huomatta. Pakkomielteistä? No ei yhtään. Viime kertainen oli Zackilla yhä liian tuoreessa muistissa, jotta hän olisi kyennyt yrittämään Jupiterin hakkaamista uudemman kerran. Sekin oli hyvin ärsyttävää. Hän pystyi yhä tuntemaan ne huulet huulillaan, jos hänen ajatuksensa harhautuivat vähänkään. Mitään uniahan hän ei ollut ikinä Jupiterista nähnyt. Paitsi joskus. Aika usein. Mutta se nyt vain oli sellaista. Ei merkinnyt mitään, tietenkään.

Jupiteria pohtiessaan blondi oli taas päätynyt kulkemaan kohti vessoja vaikkei hänellä ollut taaskaan mitään syytä mennä sinne. Ei varsinkaan siksi, että vessat muistuttivat häntä jokaikinen kerta Jupiterista, suudelmasta ja siitä ensimmäisen kerran ahdistelusta. Kiva juttu.
Blondi avasi oven potkaisemalla, kun ei jaksanut vaivautua käsiään käyttämään, ja astui sisään. Hän pysähtyi siihen paikkaan.
Koulun vessoissa näki aina kaikenlaista kummallista, sehän oli fakta. Zack oli tottunutkin näkemään kaikenlaista, mutta ei hän silti ollut varustautunut edessään avautuvaan näkymään. Kaksi poikaa pelkät bokserit jalassa, toinen ahdistettuna vasten seinää ja toinen suunnilleen tukehduttamassa häntä kielellään. Ja tosiaan, seinää vasten ahdistetun mustat hiukset näyttivät hyvin tutuilta. Saatanan Jupiter kun tunki tällä lailla näköpiiriin.
Zack ei tiennyt mitä tehdä. Hän astui yhden askeleen sisemmäs vessaan, vaikka harkitsi hyvin vakavasti kääntyvänsä ympäri ja juoksevansa pois. Kaksi hässivää poikaa hänen edessään oli ihan liian maht- siis karmea ajatus. Vaikka saisivat aika rentoja olla, jos jatkaisivat vielä sen jälkeen kun hän oli tullut näkyviin.
Zack astui toisenkinn askeleen tuijottaen ruskeahiuksista tuntematonta roskaa. Hän tahtoi lyödä tuon bruneten pois hänen Jupiterinsa eikun siis Jupiterin, hyvin turhan friikin, kimpusta. Käsi puristui jo nyrkkiin, mutta pysyi yhä taskun uumenissa.
"Hyvä paikkavalinta", blondi totesi ivallisesti silmäillessään vähän turhankin tarkasti sekä brunettea että mustahiuksista.

- XD Ei se haittaa, sä saat sit aina lopetusvuorot :: 'D Random hihhulia saa sitten luonnollisesti hyväksikäyttää kuten parhaana näkee~ -

Jupiter tusken edes reagoi siihen, että ovi kävi. Pörröpäinen rokkaripoika irtautui samantien vain vilkaistakseen, keskittyi sitten jälleen Teriin, kun poika hyökkäsi toisen kaulan kimppuun. Terin huomio kiinnittyi vasta ääneen, ei sanoihin vaan nimenomaan ääneen. Se sai rokkaripojan murahtamaan mielenosoituksellisesti, kun mustatukan pää kohosi ja tuo katseli vihreillä silmillään hetken toista tuhahtaen sitten.
"Ei siinä pakko ole seistä", poika ilmoitti koppavasti ja vaikka toisen näkeminen olikin latistanut koko tunnelman oli Jupiterin pakko nuolla toista aina vain näyttävämmin. Eikä brunette saamastaan huomiosta suinkaan valittanut. Tilannetta rokkari ei kuitenkaan edistänyt, kai ylimääräinen katselija sen verran häiritsi.
Terin kädet, jotka olivat kiedottuna toisen kaulaan vaelsivat pörröisen ruskean tukan sekaan. "Mennään koppiin, jos toi kusipää häiritsee sua", Ter kuiski toiselle. Häntä ei häirinnyt, tuntui jotenkin vain luontaiselta näyttää toiselle miten vähän tuo hänelle merkitsi. Ter ei ajatellut sitä itselleen todistamisena, vaikka se toki oli sitäkin, vaan toiselle todistamisena.
Rokkari vain ynähti ja kuljetti kättään hennomman vaalealla, miltei alastomalla, vartalolla. Jupiter olisi ollut valmis jo kaikkeen, mutta toinen tuntui jännittävän yleisöä. Eikä itsetunto voinut myöntää sitä senkään vertaa, että olisi siirtänyt heidät johonkin kopeista. Helposti toinen olisi Jupiterinkin kantanut, ei matka niin pitkä ollut, eikä Ter mielellään valinnut yhtä ruikuja ja heikkoja poikia kuin itse oli, jos muitakin mahdollisuuksia oli käytettävissä.

Kai sitä oli itse tehtävä tilanteelle jotain, jos toinen ei sitä edistäisi. Poika vapautti jalkansa toisen ympärilta ja laskine maahan tiputtautuen samalla itse alemmas. Käsi siirtyi rintakehälle ja huulet suukottivat kaulaa. Poika tönäisi toista kevyestri saaden tuon siirtymään. Jupiter karkasi seinän ja pojan välistä suunnaten keinahtelevin askelin lähimpään koppiin ja vinkkasi toista seuraamaan itseään. Blondi pahispoika sai normaalin, viileän ylimielisen mulkaisun osakseen, mutta siihenpä toinen oli Jupiterin seurassa saanutkin jo tottua.
Brunette raapi päätään, vilkaisi uteliaasti blondin suuntaan lähtien sitten tuo Jupiterin perään.

Olinpas hidas kortin piirustelija kun nyt vasta onnistui vastaaminen : <

Olikohan se normaalia olla ylpeä itsestään, kun oli saanut Jupiterin vilkaisemaan itseään? Tuskin, mutta Zack oli silti jostain syystä iloinen. Tai ennemmin tyytyväinen, vaikkei sen pahemmin mustahiuksisen katse kuin puheetkaan hirveästi kannustaneet jäämään siihen seisomaan.
Blondi ei kuitenkaan ollut lähdössä mihinkään, niin kovasti kuin mieli tekikin. Jos toiset todella aikoivat tehdä sen hänen edessään, niin… no joo, siinä tapauksessa hän pakenisi koppiin piiloon, jotta ei jäisi runkkaamaan heidän eteensä. Mutta Zack kuitenkin arveli ettei pojilla ollut pokkaa tehdä sitä hänen naamansa edessä. Hän vetäisi kätensä taskusta ja risti käsivartensa, tuijottaen yhä brunettea ja mustahiuksista.
Jupiter ei kuitenkaan selvästikään ollut lopettamassa. Se vähäinen ilahtuminen hänen huomionsa saamisesta katosi samantien Zackin mielestä ja hän oli jo hyvin valmis ryntäämään koppiin, mikäli meno vielä yltyisi.
Onneksi ruskeahiuksinen turha tyyppi vaikutti hieman hermostuneelta yleisöä saatuaan. Koko tyyppi otti Zackia päähän. Hän ei halunnut myöntää itselleen tahtovansa olla toisen paikalla, mutta hitto soikoon hän tahtoi.

Hyvin typerä toivonpoikanen heräsi blondin mielessä, kun Jupiter ei enää ollutkaan aivan kiinni toisessa. Hän kuitenkin tiesi toivonsa typeräksi jo ennen kuin mustahiuksinen liikutti käsiään toisen rintakehällä ja suuteli tämän kaulaa. Zack seurasi katseellaan kuinka Jupiter kipitti yhden kopin luokse, mulkaisi häntä kohti tavanomaisen ärsyttävän mulkaisunsa ja vinkkasi seuralaistaan seuraamaan. Seuralainen näytti avuttomalta idiootilta raapiessaan päätään ja vilkaistessaan Zackin suuntaan. Silti brunette oli menossa toisen perässä koppiin.
Jokin kilahti Zackin päässä. Hän olisi tahtonut mennä tuonne, hän olisi halunnut seurata Jupiteria tuonne hemmetin koppiin. Saatana.
Blondi oli muutamalla nopealla askeleella aivan bruneten takana ja tarrasi nopealla liikkeellä takaapäin tämän hiuksista kiinni. Hänen nykäistessään toista taaksepäin pääsi tukahtunut äännähdys toisen suusta. Zack ei kuitenkaan lopettanut siihen, vaan hän iski toisen kasvot edellä seinää vasten.
Hyvin typerää hyökätä vain yhtäkkiä toisen kimppuun, mutta typerä paskahan hän oli. Eikä Zack nyt enää tässä vaiheessa voinut lopettaakaan, kun oli jo hyökännyt. Hitto kun taas eivät jutut menneet oikein. Jupiterin vika taas.

- Haha : 'D -

Jupiterille jo ennestään tuttu, mutta silti nimetön blondi poika ei valitettavasti tehnyt mitään poistuakseen paikalta. Toisen olemassaolo ärsytti uskomattoman paljon, mutta Jupiter teki kaikkensa, jottei se häirinnyt jo lupaavaa tilannetta.Tosin se todellakin häiritsi, jossei olisi häirinnyt Teriä niin tuota typerää brunettea kuitenkin. Eikö se kusipää tajunnut, ettei millään ollut nyt enempää väliä kuin sillä, että Jupiter tahtoi toisen itseensä ja heti nyt?! No ei varmaan.
Jupiter flirttasi brunetelle avoimesti, keikisteli ja käytti geishan taitojaan näyttääkseen hekumalliselta. Ja sitähän hän hitto vie kyllä todellakin oli. Tilanteen pilasi poika, joka pilasi aina tilanteen. Ainakin aina silloin kun Jupiter toista näki. Kusipää koko paska. Tuo kävi rokkaripojan kimppuun takaapäin, ei suinkaan samassa merkityksessä kuin Jupiter olisi toisen toivonut käyvän itsensä kimppuun. Siis ehdottomasti rokkarin, eikä missään tapauksessa tuon pahiksen. Silti no... EI!

"Irti!". Jupiter kiljaisi näyttäen varsin hätääntyneeltä ja suuttuneelta. "Anna sen olla! Älä!!", poika kiljui, vaikka olikin tietoinen siitä että se tuskin auttaisi yhtään. "Päästä jumalauta irti siitä, kusipää!", poika jatkoi mulkoillen blondia tulistuneena. Mitä helvettiä tuon pojan päässä oikein liikkui? Oliko sen pakko yrittää parhaansa mukaan sabotoida Jupiterin elämää? Ihme paska. Vittumainen, julma, kusipää. Jupiter suorastaan hyppi paikallaan, repi hiuksiaan ja hakkasi päätänsä seinään irvistellen. Kuvainnollisesti, hän näytti kyllä siltä että olisi tehnyt mieli toteuttaa jokainen edellä mainituista ja vieläpä samaan aikaan.
"Sun päässäs ei liiku kyllä yhtäkään elävää aivosolua! Anna sen olla, tyhmä!!", Jupiter vielä ulisi ja kaikesta siitä mikä olisi ollut järkevää huolimatta poika kipitti kaksikon luo ja mulkoili blondia kuin vanhoja jätteitä.
Poika jatkoi askeleensa bruneten luo koskettaen tuota huultaan purren, mutta tulikin tönäistyksi kauemmas. Brunette poika mulkoili hetken blondia ja sitten Jupiteria. "Nähdään taas, Ter", poika sihahti keräten pikaisesti omat vaatteensa syliinsä kadoten sitten ulos ovesta.

Nähdään... Vittu, ihan kuin äänensävy ei olisi kertonut mustatukalle jo tarpeeksi. Toinen tuntui toivovan, ettei enää ikinä törmäisi koko friikkiin. Jupiter kääntyi ympäri katsoen pahista jo entistäkin pahemmalla silmällä. "Kusipää!! VITUN KUSIPÄÄ!! SÄ OLET SAIRAS PASKA!", Jupiter huusi ja räkkysi kädet nyrkkiin puristettuina. "Mulla on tilanne päällä. Toi olis ollu niiiin helvetin varma. Niin varma, ettet sä edes tajua. Ja mitä mä nyt teen? Säkö tän homman loppuun hoidat, hä?", poika sylki toiseen myrkkykatseitaan luoden.

Jossain toisessa tilanteessa Zack olisi saattanut pohdiskella tilanteen outoutta; sitä seikkaa, että hän oli juuri lyönyt bruneten turhan tyypin päin seinää, mutta kyseinen tyyppi ei ollut sanonut mitään – vaan sen sijaan Jupiter pauhasi kuin viimeistä päivää. Zack oli jo ollut irrottamassa otettaan, mutta sitten kun hänen käskettiin tehdä niin hän vain tiukensi otettaan.
Blondi silmäili kylmästi huutavaa Jupiteria. Tämä käski hänen päästää irti ja hän sai myös kuulla ettei hänen päässään ollut yhtäkään elävää aivosolua. Zackin ilme kiristyi ja hän iski toisen kasvot uudestaan päin seinää kuin varmistaakseen asiansa.
Jupiter kipitti heidän luokseen ja blondi sai taas tuta mulkaisun. Hän irrotti otteensa toisen ruskeista hiuksista, kun mustahiuksinen kosketti toista. Olisi koskettanut häntäkin.
Brunette homo kuitenkin tönäisi friikin pois itsensä luota ja kääntyi hänkin mulkoilemaan Zackia. Blondi kohotti vain kulmaansa halveksivasti. Zackin iloksi brunette mulkaisi seuraavaksi Jupiteria ja ilmoitti tälle että nähdään. Joo varmaan näkisivät, mutta sitäkin enemmän Zack kiinnitti huomiota lempinimeen; Ter. Vähän niin kuin Terry. Kiintoisaa.

Näppärästi brunette oli koonnut vaatteensa ja häippäissyt. Zack seurasi hänen menoaan, mutta kääntyi sitten taas Jupiterin puoleen. Mustahiuksinen mulkoili häntä vielä pahemmin kuin äsken. Blondi risti taas käsivartensa silmäillen lyhyempää, joka huusi hänelle kurkku suorana. Kusipää, sairas paska, niinpä niin. Saatana hän oli tehnyt sen vain koska halusi itse Jup- siis siis bruneten naama oli ottanut päähän. Vaikka hän olikin nähnyt sen vain vilaukselta, niin silti.
Onneksi Jupiter ei ollut kysynyt miksi hän oli tehnyt niin. Tavallaan aika masentavaa – hän oli normaalistikin niin epälooginen, ettei hänen tarvinnut selitellä outoja tekojaan? – mutta huomattavasti enemmän Zack oli helpottunut.
”No enpä taida”, blondi vastasi silmiään pyöräyttäen. Hoitaa homma loppuun… helvetti hän olisi mieluusti hoitanutkin, mutta eihän hän silti. Ehkä hän olisi voinut siis tietenkin uhrautua, mutta ei koskaan vapaaehtoisesti. Ei vaikka Jupiter oli upean näköinen. Hitto.
”Ja mä olen meistä se sairas?” Zack kysyi halveksien. ”Kaksi miestä yhdessä se vasta sairasta onkin.” Jälkimmäisen sanottuaan hän hämääntyi itsekin. Sitä kun hänen ei ollut ollut tarkoitus sanoa. Helvetti hän ei edes ajatellut niin, vaikka yrittikin itselleen vakuutella ettei homo ollut. Se vain oli lipsahtanut, kun hän oli ajatellut jotain.. iskevää sanottavaa. Iskevää se nyt varmaan ainakin oli, eikä hän todellakaan peruisi sanojaan. Ehkä hänen pitäisi, mutta miten?
”Menisitte vittu ees muualle ku keskelle vessaa”, Zack lisäsi tuhahtaen, yrittäen aika huonolla tavalla paikata lipsautustaan.

Teriä koko tilanne vitutti raskaasti. Niin raskaasti, ettei häntä kerennyt edes ottaa päähän se tosiseikka, että hän oli miltei alasti juuri tuon blondin edessä, josta näki unia, joita ei koskaan tulisi kenellekkään myöntämään. Blondin, joka hakkasi häntä vain koska se sattui olemaan niin helvetin kivaa harrastetta.
Toinen kieltäytyi hoitamasta hommaa loppuun, eipä sillä, että Ter olisi tuon saastan antanut itseensä koskeakkaan. Sanat silti osuivat, mutta se tunne työnnettiin sivuun. Mitä helvetin väliä sillä muka oli, ettei yksi yhdentekevä paskiainen myöntänyt tahtovansa koskea Jupiteria?

Toisen halveksien lausutut sanat saivat pojan haukkomaan henkeään ja katsomaan toista hyvin halveksivasti. "Kuules nyt, herra homofobe, vedä käteen", Jupiter ärähti kädet nyrkkiin puristettuina huultaan purren, jottei menisi sanomaan mitään tyhmää. Toinen oli inhottavin olento maailmassa, mihin Ter oli koskaan joutunut törmäämään. Toisen viimeisin lause sai Jupiterin silmät siristymään.
"Jos et sattumoisin huomannut, niin me yritettiin kyllä. Idea vaan ei näyttänyt sopivan sulle", poika sihahti. Vasen käsi oli uhmakkaasti lanteilla, joskin hieman tyttömäiseen tyyliin. Jupiter sipaisi hiuksiaan kasvoiltaan, kunnes risti hänkin kätensä rinnalle. Hän oli tajunnut alastomuutensa, mutta luonto ei antanut pojan karata keräämään vaatteitaan lattialta. Ei ainakaan ihan vielä, mutta mahdollisimman nopeasti kuitenkin.
"Mikä sun helvetin ongelmas on?", Jupiter tuhahti jo tyyntyneemmällä, muttei suinkaan kesyllä saati rauhallisella, äänellä yhä töykeästi blondia mulkoillen.

Zack tajusi tyytyväisyydekseen että hänen sanansa sentään tukivat hänen tekojaan; hän oli estänyt brunettea menemästä vessaan, koska ei pitänyt homoista. Ainoa epälooginen juttu oli se, että hän ei ollut estänyt toisten kanssakäymistä jo aiemmin. Mutta ehkä siitä nyt ei pitänyt välittää, kun ei Jupiterkaan vaikuttanut asiaan takertuvan, mistä Zack oli hyvin iloinen. Tai pikemminkin niin iloinen kuin tilanteessa saattoi olla.
Vaikka sanat kuinka olisivat tekoja tukeneet, kadutti Zackia silti hieman niiden sanominen. Jupiter kun ei vaikuttanut kovinkaan ilahtuneelta, vaan mulkoili häntä taas ja käski vetämään käteen. Zack seisoi vain uhmakkaasti paikoillaan, vaikka harkitsikin sanojen vetämistään takaisin. Se olisi kuitenkin käynyt pahasti ylpeydelle, joten hän jätti asian sikseen.
”Taidan jättää senki sikseen ku ei täällä ole mitään minkä takia kannattas”, blondi vastasi tuhahtaen uudestaan. Ei mitään muuta kuin hänen edessään oleva melkein alaston mustahiuksinen.

Ikävästi pahis havahtui siihen, että toinen tosiaan oli hänen edessään ilman vaatteita. Siis melkein ilman vaatteita sentään, muuten tilanne olisi ollut luvattoman mahtava. Luvattoman mahtava siinä tapauksessa, että sattui pitämään toisen kropasta. Zack silmäili toisen vartaloa, yrittäen kovasti naamioida sen pelkäksi mulkoiluksi.
”Koppi on aika sama asia ku keskellä vessaa”, blondi vastasi ärähtäen. Hän katsoi tarkasti Jupiterin hiusten sipaisua ja olisi mieluusti itsekin hipaissut niitä. Saatanan saatana mikseivät tällaiset ajatukset voineet jo loppua! Zackin teki mieli hakata päätään seinään, mutta sen sijaan hän tyytyi vain murahtamaan toiselle vastauksen kysymykseen.
”Mulla vittu mitään ongelmaa ole.” Ei ongelmaa, niinpä, paitsi että hän oli kaikessa paska, ei osannut lukea ja oli helvetin kateellinen tuolle brunetelle joka oli koskenut Jupiteriin ja hiton kateellinen kaikille muillekin. Vittu mitään ongelmaa.
Blondi asteli lavuaarille pesemään käsiään. Hän piti katseensa tiiviisti hanassa ja käsissään, jotta ei enää päätyisi tuijottamaan Jupiterin vartaloa. Liian noloa semmoinen paska, vaikka toista ihanaa olikin tuijottaa. Mitä nyt mustahiuksisessa oli violetteja jälkiä, jotka kielivät hakkaamisesta. Zack ei voinut olla miettimättä millaiset jäljet hän oli itse aiheuttanut hakkaamisellaan. Saatana olisikohan sitä sittenkin pitänyt rajoittaa. Paha vain että se oli ainoa keino miten hän pystyi pääsemään Jupiterin lähelle ja koskettamaan tätä. Ärsyttävää.

Jupiter nyrpisti nenäänsä ja käänsi katseensa toisesta. Vitun paskamainen kusipää. Otti helvetin raskaasti päähän koko tilanne. Ja se jos mikä ei ollut sitten lainkaan kivaa. Toinen oli niin helvetin inhottava, raivostutta, kusipäinen, vittumainen ja vielä kerran inhottava ja vittumainen ,että Jupiterin teki niin mieli kuroa välimatka heidän väliltään umpeen ja suudella tuo saatanan typerä puhe olemattomiin. Ja tietenkään mustatukkainen friikkipoika ei sitä tehnyt. Ties mitä siitäkin olisi seurannut, mitään se ei ainakaan hyödyttäisi. Toinen olisi saattanut tuokin työntää hänet pois. Niin kuinse toinenkin kusipää oli tehnyt hetki takaperin...

Jupiter vilkaisi vihreillä silmillään jälleen toiseen, kun tuo ilmoitti kopin olevan miltei sama asia. Jupiter sähähti. "Kukaan ei pakottanu sua jäämään", Jupiter sähisi kuin äkäinen kissa. Mulkoilu oli taas palannut kuvioihin. "Sä olet vitun ärsyttävä", Jupiter ilmoitti ärtyneesti. Toinen ilmoitti, ettei ongelmaa ollut ja Jupiter naurahti halveksivasti. "Ei varmaan joo. Anna kun mä kerron; sä olet yksinäs yks vitun iso ongelma. Jättäsit mut vaan rauhaan. Joku saatanan ongelma sulla on pakko olla, ei kukaan terve tyyppi eka hakkaa jotain, sit uhraudu sen puolesta, seuraavaksi vielä kosketa ilman pienintäkään väkivaltaa ja sitten estä sitä harrastamasta seksiä! Mä en vaan käs -", Jupiter hiljeni kesken lauseensa. Hän oli oivaltanut, että juuri niinhän se oli mennyt. Toinen hakkasi, sitten yritti puolustaa, hakkasi taas, koski, tuli suudelluksi ja nyt ei antanut harrastaa seksiä.
Jupiter sipaisi hiuksiaan ja katsoi toista säikähtäneenä pudistaen päätään. Taas hän tiedosti kuinka alasti oli ja se suorastaan kylmäsi. Pojan onni, että toinen oli kääntynyt lavuaarien puoleen ja Jupiter sai noukkia lattialta keltaisen paitansa, jonka kiskaisi päälleen. Itsevarmuus palasi kohisten samalle tasolle, mitä se oli alkujaankin ollut. "Sulla on tunteita mua kohtaan", Jupiter pamautti katse toisen selässä. Kasvot eivät suinkaan hymyilleet, vaan olivat täysin ilmeettömät. Ei Ter niin varma sanojensa todenperäisyydestä ollut, hän tahtoi vain nähdä reaktion. Reaktio kertoisi kyllä tarvittavan.

Zack keskittyi vähän liiankin tarkasti käsiensä putsaamiseen, yrittäen ohittaa jotenkin Jupiterin puheet. Vaikka hän aina kuuli olevansa vitun ärsyttävä, tuntui se silti inhottavalta kuulla friikin suusta. Tuon nimenomaisen friikin nimittäin. Oli Jupiterilla hyvä syy häntä haukkua, mutta silti sanat ahdistivat blondia. Saatanan saatana, oli mustahiuksinen itsekin ärsyttävä kuin mikä! Koko ajan inisemässä vastaan ja kaikkea muuta vastaavaa. Ärsyttävintä oli ehdottomasti se, että Jupiter sai Zackin koko ajan ajattelemaan itseään. Ihan varmasti sekin oli Jupiterin vika, kun oli tuollainen… ajateltava. Ei Zack ainakaan ollut ajatellut mitään pantavaa tai mitään.
Blondi hinkkasi käsiään kuin niissä olisi paljon likaa, vaikka ne olivat jo aivan puhtaat. Peseminen alkoi mennä jo väkivaltaisen puolelle, kun Jupiterin suunnalta kuului halveksiva naurahdus. Toinen alkoi selostaa siitä että Zack oli yksinään yksi vitun iso ongelma. Blondin teki mieli komentaa häntä pitämään turpansa kiinni, kun ei mistään mitään tajunnut. Ainoa ongelma oli vain se, että Jupiter nappasi esille juuri niitä hänen saatanan pakkomielteitään, jotka olivatkin ongelmia.

Ikävä kyllä myös Jupiterkin taisi tajuta sen ja lopetti lauseensa kesken. Zack antoi veden virrata, eikä halunnut tietää mitä friikki sillä hetkellä mietti. Hän yritti kovasti miettiä, mutta ei uskaltanut sillä hän pelkäsi että Jupiter sanoisi jotain, mikä olisikin totta. Hän ei piitannut Jupiterista, ei piitannut sitten yhtään. Hän nyt vain sattui ajattelemaan toista vähän liikaa, mutta ei se tarkoittanut mitään. Hän ei ollut homo, ei hän nyt vain ollut. Pelkkä bi, joka piti enemmän naisista ja katseli vain joskus hyvin satunnaisesti jotain hyvin satunnaisia miehiä.
Jupiter kuitenkin täräytti ilmoille juuri sen lauseen mitä Zack oli itse pyöritellyt mielessään kuluneina viikkoina. Blondi oli melkein osannut odottaa sitä, mutta silti hän puri huultaan.
”Ei ole”, hän totesi hiljaa murahtaen, mutta huomasi käsiensä taas tärisevän, vaikka tulikuuma vesi huuhtoikin niitä. Ei ollut, ei vain ollut ei ollut! Hänen teki mieli karjua Jupiter helvettiin, mutta hän pelkäsi että se paljastaisi että saatana hänellä oli jotain tunteita.
”Mistä sä niin luulet päätteleväs?” Zack kysyi ärähtäen. Se siitä rauhallisuudesta Zack kirosi itseään mielessään.
Hänen käsiään poltti kuuma vesi ja lopultakin hän sulki sen hanan ruveten kuivaamaan käsiään. Jupiteriin päin hän ei vieläkään katsonut, vaan tuijotti yhä käsiään. Sentään ne eivät taas tärisseet, vaan niihin vain sattui.

Toinen kiisti. Se oli ollut odotettavissa, Jupiter tahtoikin nähdä reaktion. Ei pelkkää ärtymystä, mitä olisi aiheutunut, jos toinen olisi puhunut totta. Ehkä hermostuneisuutta? Toinen kysyi kärkkäästi mistä Jupiter niin päätteli. Poika vain tuijotti toisen selkää ja sulki silmänsä huultaan purren. Toisella oli tunteita häntä kohtaan... Ehkä oli, ei sataprosenttisesti, mutta ehkä... Todennäköisesti oli. Kaiken järjen vastaisesti ajatus ei etonut tai suututtanut tai mitään... Teriä vain pyörrytti, päässä heitti ja kaikki oli sumentua. Pojan oli pakko pidellä päätään.
"Siis... Helvetti...", poika soperteli taas huultaan purren. silmät avattiin taas, poika astui askeleen lähemmäs ja katsoi toisen kasvoja. Tuon silmät eivät katsoneet Teriin, mutta poika saattoi silti katsoa tuota. "Miksi sä sitten yrität pitää kaikki kaukana musta?", Ter kysyi. Hän ei hymyillyt tai nauranut, ei ollut suuttunut eikä edes loukkaantunut. Hän tunsi itsensä jopa... araksi. Hän ei nauranut sille, että toinen tahtoi hänet. Häntä ei enää edes suututtanut se, ettei toinen antanut häntä muille. Se vain... Siis, vaikka sitä oli ihan helvetin vaikea myöntää edes itselle, niin se sopi Jupiterille. Asia oli täysin ok. Sen myöntäminen, tajuaminen, sai pojan puremaan huultaan kovemmin ja astumaan askeleen toista lähemmäs. Hän ei varmasti sanoisi mitään ääneen. Ei varmasti... Yhtään mitään.

"Ei haittaa", friikkipoika sanoi hiljaa. Käheästi ja hiljaa, poika ei mahtanut mitään sille, että astui vielä askelen suorastaan rikkoen yksityisyyden rajoja. Huulta purtiin jälleen. "Sä olet ihan helvetin outo", poika huokaisi. Hän ei voinut mitään, mutta laski katseensa toisen rintakehään. Käsi kosketti toista kysymättä lupaa. Hän voisi pistää tämän kaiken tilanteen piikkiin, hän oli helvetti vie kiimainen, ei hän turhaan itselleen pokia kerännyt. Seuraavalla kerralla hän voisi taas kohdella toista kuten aiemminkin, jos tuo käyttäytyisi kielteisesti Jupiteria kohtaan.
"Tai sit mä olen, kun mä haluan sua silti", poika jatkoi, jos vielä mahdollista niin hiljempaa kuin edelliset sanansa.
Taas kuin päässä napsahtaen Jupiter painautui toista vasten nousten varpailleen ja kurottautuen suudellakseen huulia. Hän oli jo miltei unohtanut, että tämä oli se poika, joka oli vai njoitain viikkoja aiemmin hakannut hänet erittäin paskaan kuntoon.

Saatanan Jupiter sanoisi jo jotain! Friikin suunnalta ei kuulunut mitään ja Zack harkitsi juoksevansa ulos ovesta vielä kun toinen oli hiljaa. Mutta jostain syystä blondi tahtoi kuulla friikin vastauksen. Hän tahtoi itse kuulla sen kieltävän vastauksen tai kiroamisen tai mikä vastaava paha juttu sieltä varmasti tulisikin. Sitä hän ei kuitenkaan tajunnut, miksi tahtoi kiduttaa itseään kuuntelemalla kieltävää vastausta.
Suoraa kieltävää vastausta ei kuitenkaan kuulunut. Jupiter vain mumisi jotain helvettiä. Kai se oli kieltävä, kai? Zack viskasi käsipaperin roskikseen ja tunki kädet taskuihinsa, mutta tuijotti yhä vessan lattialle ettei joutuisi katsomaan Jupiteria, joka kysyi miksi. Ei sellaista saanut kysyä, ei hän osannut vastata. Tai osasi hän, mutta ei hän halunnut osata.
”Vittu en yritä”, Zack vastasi, mutta se kuulosti surkealta hänen omissaankin korvissaan. Hän oli odottanut jotain ärsyttävää naurua tai rasittavaa kommenttia tai jotain ihan muuta kuin kysymystä miksi. Tai ehkä se olisi sopinut, jos se olisi silottu jollain ilkeällä letkautuksella pakkomielteestä tai jostain.

Zack näki silmäkulmastaan, että Jupiter oli astunut lähemmäs. Se oli kuin sama kohtaus vessoissa silloin joskus pari viikkoa sitten. Se oli melkein samanlainen, mutta silti Jupiter tuntui aivan erilaiselta kuin silloin. Zack sen sijaan tunsi itsensä yhtä säälittäväksi paskaksi kuin silloin, eikä hän siksi pystynyt katsomaan toisen suuntaan.
Ei haittaa. Niin Jupiter sanoi. Ei haittaa. Miksei haitannut? Sen kuului haitata. Zack ei vain pystynyt ajattelemaan, että toinen oikeasti ajattelisi että ei haittaa. Ei se voinut olla totta, Jupiter vedätti häntä, aivan varmasti. Ja päätyisi kohta taas nauramaan ja ilkkumaan. Ei kukaan voisi pitää Zackista, sehän oli fakta.
Jupiter oli jo ahdistavan lähellä, mutta Zack ei silti katsonut tämän suuntaan. Hän nielaisi ja tuijotti nyt toista seinää. Kunpa Jupiter katoaisi vain pois. Hyvä jos blondi edes kuuli Jupiterin sanat hänen outoudestaan, sillä hän tunsi vain käden rintakehällään ja värähti tahtomattaan. Hän sulki silmänsä. Ehkä tilanne vain menisi pois, käsi hänen rintakehältään katoaisi.
Zack räväytti silmänsä kuitenkin auki, kun Jupiter sanoi haluavansa häntä. Mustahiuksinen painautui häntä vasten, kohottautui varpailleen ja huulet lähestyivät hänen huuliaan. Hän halusi Jupiteria, Jupiter halusi häntä. Mutta silti hän ei kyennyt siihen, saatana.

Zack tönäisi yhtäkkiä Jupiteria melko rajusti olkapäihin, poispäin itsestään, ennen kuin suudelma ehti edes toteutua. Ennen kuin blondin melkein unelmaksi kutsuttu ehti toteutua. Hän nielaisi uudestaan, tuijottaen nyt suoraan Jupiteriin. Hän halusi tätä. Mutta miksei hän sitten voinut antaa edes yhden suudelman toteutua?
Zack peruutti sen pari askelta, kunnes törmäsi vessan seinään. Hän painoi käden kasvoilleen ja huomasi tärisevänsä. Vittu saatana miksi sen piti olla näin vaikeaa!
”Saatana”, blondi mumisi hiljaa ja siirtyi tuijottamaan lattiaa käsi yhä kasvoillaan. Miksi miksi miksi? ”Vittu et tiedä edes mun nimee.” Se oli totta, mutta Zack tiesi ettei se ollut hänen ahdistuksena syy. Ongelma vain oli, ettei hän tiennyt mikä sitten oli.

Jupiter sai miltei huulet omilleen, mutta vain melkein. Toinen tönäisi hänet kauemmas, sai hennomman kaatumaan lattialle. Sieltä poika katsoi toista istuen mustat hiukset kasvoilleen valuneina, katsetta verhoten. Toinen peruutti. Jupiteri puri hammasta. Etä hän osasi olla typerä. Helvetin typerä. Hän oli tulkinnut kaiken väärin, toinen sitäpaitsi oli jo kertonut että jätkän oli sairasta tahtoa poikia. Toinen tokaisi, ettei Ter tiennyt edes nimeä. Niin, ei tiennytkään, mutta ei se ennenkään ollut mitään ratkaissut.
"Sä oot helvetti hakannu mua. Sä olet lyönyt mua, satuttanut mua fyysisesti. Sä olet sanonut asioita, jotka on satuttanu mua henkisesti. Miksi helvetissä sä kuvittelet, etten mä voisi haluta sua, vaikken mä nimeä tiedäkkään. Mä haluan sua, vaikka sä et anna mulle mitään hyvää. Sä oot vaan kokoajan sortanu mua ja mä haluan silti, tai just sen takia, et sä voisit vain olla siinä. Ja et mäkin voisin olla", poika puhui hiljaa katseensa lattiaan laskien. Kyyneleet olivat taas tavoittaneet vihreät silmät. "Ei se oo nimi, joka tekee ihmisestä sitä mitä se on", poika tuhahti niellen kyyneleitän. "Mä voin lähteä nyt, jos mä vaan ärsytän", poika huokaisi. Jupiter nousi jaloilleen ja noukki housunsakin lattialta vetääkseen ne jalkansa. Katse harhaili jälleen blondiin. "Mut mä voin silti ehkä kuitenkin haluta nimen", poika sanoi hiljaa hymyillen pienesti, vain hyvin hyvin pienesti pahispojalle.

Poika puki housunsa ja oikoi hiuksiaan asentoon katse peilissä. Enää hän ei vahingossakaan vilkaissut blondin suuntaan. Häntä oikeastaan jopa hieman hävetti typerä käytöksensä. Ei hänen olisi pitänyt hyppiä poikien kaulaan, jotka raivostuttivat häntä, hakkasivat ja haukkuivat häntä. ja tuo kusipää sai hänen päänsäkin ihan sekaisin. Ei sitten lainkaan kivaa. Ehkä Jupiterin suosiolla pitäisi etsiä käsiinsä se brunette rokkari, pyytää anteeksi ja käyttää kaikki karismansa. Pyytää toinen kotiinsa, sinne ei ainakaan kukaan tunkisi. Ja sitten kun pahimmasta seksinpuutteesta olisi päästy eroon niin tuon blondin tapaustakin voisi katsella uudelta kannalta.

Jupiter oli kaatunut lattialle Zackin tönäyksen voimasta. Sormiensa raosta blondi katseli lattialla istuvaa mustahiuksista, joka alkoi taas puhua. Zackin mielestä sanoissa ei ollut mitään järkeä, mutta mitäpä hän oli puhumaan. Hän oli tehnyt niitä juttuja ja hän oli tehnyt niitä juuri siksi että voisi vain olla Jupiterin kanssa. Paitsi silloin ensimmäisellä kerralla tietenkin, mutta se olikin ollut vain sattumaa koko kohtaaminen.
Zackin teki mieli astua eteenpäin ja tehdä jotain. Kietoa kätensä Jupiterin ympärille? Edes jotain, hän pelkäsi että oli saanut toisen taas itkemään. Jupiterin katse kun oli maahan luotu, eikä Zack erottanut oliko toisen silmissä kyyneleitä. Hän toivoi ettei.
Zack seurasi katseellaan kuinka Jupiter nousi lattialta ja sanoi, että saattoi lähteäkin jos häiritsi. Zack kirosi itseään. Ei hän halunnut, että Jupiter lähtisi. Tai halusi hän, jotta tilanne taas katoaisi ja menisi pois ja sitä ei tarvitsisi miettiä. Mutta hän pelkäsi, että katuisi jälkeenpäin tekoaan. Vaikka hän varmaan katuisi teki hän nyt mitä hyvänsä. Joten kannatti varmaan yrittää edes tehdä jotain?

Zack astui pienen askeleen eteenpäin, kun Jupiter poimi housunsa maasta ja vilkaisi hänen suuntaansa. Toisen sanat kuullessaan Zack oli erottavinaan hymyn, mutta hän ei ollut varma. Tuskin sellaista oli. Blondi astui toisen askeleen eteenpäin, pohtien kiivaasti mitä sanoisi. Jupiter lähtisi kohta, jos hän ei sanoisi jotain. Zackin pitäisi ehkä pyytää anteeksi, mutta sitä hän ei ainakaan kykenisi tekemään. Mokoma sana oli liian vaikea vaikea lausuttavaksi.
Zack antoi kätensä liukua pois kasvoilta ja siirtyi nojaamaan selkä edellä lavuaareihin sopivan matkan päähän Jupiterista. Näin hänen ei tarvinnut katsoa peiliin, eikä nähdä Jupiterin kasvoja.
”Älä mee”, blondi lopulta sanoi hiljaa. Olivat ne aika vaikeita sanoa lausua ja aika kummallisia varmaan sen jälkeen kun hän oli tönäissyt toisen pois.
”Ei mun ollu tarkotus tönästä. Se oli vaan… joku saatanan refleksi”, Zack totesi. ”Eikä mun tarkotus ollu sanoa että kaks miestä yhdessä on sairasta. Se vaan lipsahti”, hän vielä lisäsi murahtaen. Sitten blondi huokaisi hieman ja irrottautui nojaamastaan pöydästä.
”Jos jommankumman meistä pitäs lähtee niin se oon varmaan tällä kertaa mä”, hän sanoi hymyillen vinosti ja hieman katkeran oloisesti. Hymyn muodostaminen tuntui kummalta ja mieluummin hän olisi hymyillyt oikeasti… Jupiter olisi varmaan ansainnut hymyn, mutta tuskin häneltä.
”Ai joo, ja nimi oli Zack”, blondi jatkoi. Jostain syystä hän oli iloinen kun viimein nimet olivat molemmin puolin tiedossa.

Jupiter oli jo miltei lähteä, kunnes toisen hiljaa lausutut sanat tavoittivat hänen korvansa. Ei saanut lähteä, poika sipaisi hiuksiaan kasvoilta ja katsoi toista kummissaan lämpimän tunteen levitessä sisällä. Toinen pyysi häntä jäämään, ainakin tavallaan... Toinen puhui, kertoi, muttei katsonut Jupiteriin. Poika naurahti helpottuneena ja ei oikein tiennyt miten päin olisi siinä seissyt. Vaikka Terin teki mieli kysellä lisää, sitä perus miksimiksimiksi-kamaa, mutta hän oli vain hiljaa ja kuunteli ilmeettömänä.
"Sä siis haluat, etten mä mene ja sua ei haittaa?", poika kysyi hiljaa sipaisten jälleen hiuksiaan, kun se nyt sattui olemaan luontevinta mihin hän sillä hetkellä kykeni. "...Zack", poika lisäsi vielä, vain lausuakseen toisen nimen ääneen. Se tuntui oudolta suussa, oli outoa ajatella, että nyt tuollakin kusipää pahiksella oli nimi. Jos nyt sitten ei ollut feikkinimi... Toisaalta, blondi olisi voinut vain kieltäytyä sanomasta nimeään.

"Onko sulla tunteita mua kohtaan?", poika kysyi uudelleen, nyt hieman varovaisemmin. Hän ihan tosi tahtoi tietää. Toinen oli tullut lähemmäs, ei likistellyt enää seinää, vaan oli tuossa, vain muutaman vaivaisen askeleen matkan päässä. Jupiter otti askeleen lähemmäs, toisenkin. Ja nyt hieman varovaisemmin kosketti toisen rintaa purren huultaan. "Sä voit kieltää mua", poika lausui varsin hiljaa ja käheästi. "Mut kai tehokkainta on silti vaan tönästä", poika jatkoi ja kuruttautui jälleen varpailleen. Kai hän oli vain idiootti, puutteessa elävä vitun idiootti. Ja kuvitteli, että tuo toinen voisi olla hänelle yhtään mitään edes puoli tuntia. Voisiko olla? Olisikin... Mutta silti oli vahva epäilys siitä, että toinen ei olisi, Zack ei olisi.
Silti toinen oli käyttäytynyt hyvin erilailla kuin aiemmin. Toinen oli ollut häntä kohtaan jopa... No, inhimillinen. Ja Jupiter tuntui ylireagoineen, luulevan että nyt toinen antaisi hänen tehdä niin, mitä ei ollut hetki aiemminkaan antanut.

Sille olemattomalle luojalle kiitos, ettei Jupiter lähtenyt! Friikki naurahti vain, mutta varmisti silti Zackin puheet. Ja lisäsi vielä toisen nimen loppuun, sekin tuntui kumman miellyttävältä. Kuulla nimittäin oma nimensä Jupiterin suusta.
”Sitä tässä vähän niin kuin hain”, Zack murahti. Itsensä toisteleminen ei ollut mukavaa, varsinkin kun jo ensimmäisen kerran pyyntö oli ollut vaikea lausua. Blondi meinasi lisätä ilmoituksen koko nimestään, mutta jätti sen kuitenkin sikseen. Ei hän yleensä kertonut kenellekään Zackie-nimestä, ellei ollut pakko, mutta jostain syystä se meinasi silti lipsahtaa.
Sen sijaan omasta nimestä valehtelemisen Zack keksi vasta sillä hetkellä. Olisi hänkin voinut tehdä niin, kostaa Jupiterin nimen valehtelut. Miksei se sitten ollut juolahtanut mieleenkään? Äh, oliko hän oikeasti odottanut niin paljon kuulevansa Jupiterin suusta nimensä? Säälittävää.

Vieläkään ei Zack katsonut Jupiteriin päin, kun friikki avasi suunsa ja kysyi oliko hänellä tunteita. Blondi puri huultaan. Niin helppo kysymys, johon oli silti niin vaikea vastata. Hän ei pystynyt vastaamaan heti, ei kun Jupiter astui muutaman askeleen lähemmäs ja kosketti taas hänen rintaansa. Pidempi jännittyi kosketuksesta, mutta ei yrittänyt vetäytyä pois. Samalla hän tahtoi häipyä, mutta ei tahtonut.
Jupiterin puheet saivat hänet naurahtamaan jännittyneesti. Toinen kurottautui taas varpailleen ja Zack kääntyi tuijottamaan vastakkaiseen suuntaan, jotta ei ahdistuisi niin pahasti. Silti oli vähän vaikea ajatella, kun toinen oli melkein kiinni hänessä. Sentään vaatteet päällä.
”Jos sanoisin että mulla ei oo, niin se kai olis joissain piireissä valehtelemista”, Zack henkäisi lopulta hyvin hiljaa ja nielaisi. Suoraa myöntämistä hän ei kykenisi tekemään, ei vain kykenisi.
”Koko ajan mä kelasin että ei”, hän jatkoi hiljaa ja sulki silmänsä. ”Se melkein onnistu, mut ei sit saatana.” Niin säälittävää, mutta hän kiitti onneaan ettei hänen tapanaan ollut punastua. Muuten tilanne olisi ollut aika oiva sellaiseen.
Zack olisi niin kovasti tahtonut olla kuten Ronny ja Jupiter, avoin seksuaalisuudestaan, mutta ei se vain onnistunut vaikka hän olisi yrittänyt. Helvetti vie.
”Ja nyt saat nauraa”, Zack puuskahti ärtyneesti ja avasi silmänsä, mutta ei vieläkään pystynyt katsomaan Jupiteria. Mitä muutakaan tilanteessa Jupiter tilanteessa tekisi? Kaikki lähentelyt ja inttäminen johtuivat kuitenkin siitä, että toinen oli vain tahtonut kuulla hänen vastauksensa, jotta voisi vain nauraa hänelle päin näköä ja painua ulos vessasta ja jättää hänet taas kierimään säälittävyydessään. Niin se menisi kuitenkin.

Jupiter nyökkäsi pienesti kiinnittämättä huomiotaan siihen, ettei toinen kuitenkaan nähnyt kun ei kerta hänen suuntaansa edes katsonut. oli sinänsä sykähdyttävä ajatus, ettei toinen tahtonut Jupiteria helvettiin läheltään, vaikkei ihan kiinni päästänytkään. Miksi se vaikutti poikaan niin vahvasti oli täysin hämärän peitossa, mutta ei tällä hetkellä edes tärkeää. Hän voisi miettiä sitä huomattavasti tarkemmin ja keskittyneemmin joskus muulloin. Ei nyt, koska... No, ei nyt.
Kun poika oli viimein päästetty lähelle, vaikkei toinen siitä suoranaisesti tuntunut nauttivan sai Jupiter kuulla sanat, jotka saivat hänet miltei ripustautumaan toisen kaulaan. Vain miltei, sai friikki itseään sentään vähän hillittyä. Poika vain puri huultaan ja kuunteli toisen sanoja, laskeutui takaisin jaloilleen, mutta painoi hentoisen kroppansa lähemmäs toista, päänsä vasten toisen rintaa ja sulki silmänsä.
"Jos mua ei naurata?", Ter kysyi hiljaa. "Jos mä vaan olen tyytyväinen kisu, kun sä et olekkaan ihan ääliö ja kusipää, mitä mä luulin et sä oisit", poika puheli ja kietoi käsiään toisen ympärille. "Jos mä vaan.. Tunnen kans jotain", Jupiter puheli hiljaa. "Eihän se haittaa?" Poika kohotti päätään ja avasi silmäsä, käsi siirtyi toisen poskelle ja yritti kääntää Zackia katsomaan Teriä silmiin. "Eihän, vaikka mä olenkin poika ja sairas ja ruma ja tyhmä ja ties mitä?", poika kysyi. Hän tahtoi saada kerralla toisen kiistämään kaiken mitä oli heidän omituisten tapaamisiensa aikana Jupiterista sanonut. "Ja sä saat kyllä koskea mua ilman että mä friikkaan, nyt kun mä tiedän miksi", poika ilmoitti. "Jos mä saan luvan pussata sua uudestaan"

Jupiter virnuili ja antoi käsiensä valua toisen lantion tienoille. "Mut et sä saa olla musta mustasukkainen, kun ei mua voi omistaa", poika lisäsi. Olihan sekin ilmoitettava näin alkuun, ettei tulisi pettymyksiä. Eikun hetkinen... Mihin alkuun? Eihän tässä nyt mitään oltu mistää sovittu. Jupiterin mielikuvitus vain kävi ylikierroksilla.

Sen pienen sekunninpuolikkaan aikana, kun Jupiter laskeutui alas Zack odotti että toinen vain häipyisi ja hylkäisi hänet sinne tai peruuttaisi ja alkaisi nauramaan. Järkytys oli suuri, kun mustat hiukset eivät kadonneetkaan näkyvistä, vaan sitä vastoin lyhyempi painautui häntä vasten pää rinnalla leväten. Ensireaktio Zackilla oli se, että pitäisi tönäistä toinen pois, mutta hän ei kyennyt. Vaikka tilanne ahdisti, hän tahtoi ettei se ahdistaisi niin paljoa, koska kyseessä oli kuitenkin Jupiter. Jupiter, joka oli kaikessa ärsyttävyydessään jumalattoman ihana, saatana.
Kaikki mustahiuksisen lausumat sanat olivat sellaisia, joita Zack ei todellakaan ollut odottanut. Ei voinut vain olla totta, että Jupiterkin tunsi samoin. Ei vain voinut. Ympärille kietoutuvat kädet ahdistivat aina vain enemmän ja hän oli hyvin hämmentynyt Jupiterin puheista. Missä oli se kaikki räkäinen nauru ja muu paska?

Ei sillä, tietysti hän oli iloinen – ainakin sillä tasolla, joka kykeni asian ymmärtämään. Mutta Zack ei oikein tiennyt mitä tilanteessa tehdä. Kietoa kätensä toisen ympärille? Seisoa vain? Sanoa ’Jee’?
Jupiter kysyi eihän se haitannut. Mistä hitosta Zack tiesi? Tilanne oli sen verran uusi ja äkkinäinen. Käsi laskeutui hänen poskelleen ja blondi kääntyi katsomaan mustahiuksiseen kun tämä kysyi uudestaan haittasiko se ja toisteli samoja sanoja mitä Zack oli lausunut. Pahis toivoi hartaasti, että olisi ollut joku niistä ihmisistä jotka pystyivät vain suoraan sanomaan että ei se haitannut. Sen sijaan hän pystyi vain sulkemaan silmänsä, nielaisemaan ja kuuntelemaan seuraavatkin sanat.
Lopulta Zack pakotti itsensä kokoon ja pakotti silmänsä Jupiteriin.
”Et sä ole sairas, etkä ruma, etkä tyhmä, etkä mitään semmosta, vaikka mä oisin jauhanu mitä paskaa”, hän sanoi hiljaa päätään pudistellen. ”Mut kai silti riittää että mä teen parhaani? Sit voit suudellakin, jos muka tekee mieli.” Tuntui kummalta oikeasti sanoa jotain sellaista ääneen, kun aina hän oli vain pohtinut ja pohtinut ja pohtinut. Puhumisen lisäksi Zack pakotti itsensä myös toimimaan ja kietoi kätensä Jupiterin ympärille.

”En mä ole mustasukkainen.. ainakaan paljoa”, Zack totesi olkiaan kohauttaen. Hänen olisi tehnyt mieli huutaa ilmoille että helvetissä hän olisi mustasukkainen. Kaikesta hän aina oli, joten ei tämä juttu… mikä se sitten ikinä olisikaan, pystyisi tekemään siihen asiaan poikkeusta. Vaikka oli jo muuten tehnyt kumman poikkeuksen. Silti, Zack ei mitenkään uskonut että kykenisi olemaan olematta mustasukkainen. Mahdotonta, mutta ei hän tahtonut sanoa sitä ääneen.

Zack sulki silmänsä, oli tuo kuitenkin hetken Jupiteriin kantsonut, pienen hetken. Ter ei oikein osannut käsittää toista, hän ei osannut käsittää itseäänkään. Miten hän kykeni tuntemaan mitään edes hieman positiivista ihmistä kohtaan, joka oli aikaisemmin van hakannut hänet. hakannut hänet itseasiassa aika paskaan kuntoon, ainakin ensimmäisellä kerralla.
Toinen katsoi Teriin, poika katsoi takaisin. Hän tahtoi kuulla tarkkaan kaikki ne sanat joita toisella oli lausuttavana. Toinen kiisti, kuten Ter oli toivonutkin, kaiken mitä oli Jupiterista aikaisemmilla tapaamisilla sanonut. Suloinen hymy kaartui pojan kasvoille. Ei Ter mitään sanonut, ei hän uskonut että olisi edes tarvis sellaiseen.
Toinen kysyi, että kai riitti jos Zack yrittäisi parhaansa, Jupiter naurahti. "En mä voi vaatia mitään", poika tokaisi käheästi ja tuijotteli toista intensiivisesti silmiin omilla puhtaan vihreillään. "Ei mun muka tee mieli", poika sitten tokaisi. Teki mieli, muttei muka tehnyt, teki vain. Mutta Jupiterpa hillitsi itsensä ja piti näppinsä erossa... Tai no, hänhän oli kiinni toisessa ja kädet kiedottuna pahiksen kropan ympärille. Friikki sävähti tuntiessa kuinka toinenkin teki niin, kietoi kätensä hennomman ympärille. Pojan silmissä syttyi pilke. Hän piti tästä... Ja vaikka ajatus olikin ollut vaikea myöntää, hän piti tuon pojan kosketuksesta, silloin kun tuo ei kohdistanut sitä Jupiteriin väkivaltaisesti.

"Miks mä en jostain syystä usko?", poika naurahti vino hymy kasvoillaan päätään hieman kallistaen. Varoittamatta poika sitten kurottautui hieman ylemmäs, varpisteli, ja painoi huulensa vasten toisen huulia. Ei se mikään kevyt suukko ollut, Jupiter hamusi toista jopa väkivaltaisesti, nuolaisi lopettaessaan vielä Zackin alahuulta. Katse oli laskettuna hetken huulille, kunnes kohosi silmiin. "Miten pitkälle sä annat mun mennä sun kanssa?", poika kysyi hiljaa painaen kroppaansa tiukemmin toista vasten. "Taikunsiis, ei tänään, mun pitää ajatella. Joskus?", Jupiter kysyi sivellen toisen selkää ohuilla ja pitkillä taiteilijan sormillaan.

Olivat Zackin sanat sitten kuinka tyhmiä tai tökeröitä hyvänsä – hän ei itse osannut arvioida – niin ainakin Jupiter hymyili. Hymyili aivan helvetin suloisesti vieläpä, sellainen pitäisi kieltää lailla. Vastineeksi blondi väänsi jonkinlaista hymynpoikasta kasvoilleen.
Jupiterin naurahdus tuli sellaisessa välissä, missä Zack ei sitä ainakaan olisi odottanut. Kuitenkin toisen nauru oli ihanaa kuultavaa sekin, vaikkei pahis voinut oikein uskoa toisen sanoja. Kyllä nyt jotain pitäisi vaatia, edes, eikös? Mutta hän oli kyllä niistä niin kiitollinen, että lähes unohti ajatuksensa. Ja mikäli kiitollisuus ei olisi auttanut unohtamaan, niin ainakin Jupiterin silmien katse auttoi.
”No tuskin tekee”, Zack totesi hymähtäen hieman kuivasti, vaikka toivoikin olevansa väärässä. Ensimmäistä kertaa hän myös arveli olevansa väärässä, mutta asian paikkansapitävyyttä hän ei osannut kuin arvailla. Olisi outoa, jos Jupiterin tekisi mieli suudella, mutta tilanne nyt oli aika outo muutenkin.

Jupiter ei uskonut Zackin sanoja – mikä sai blondin hieman ahdistumaan siitä seikasta että toinen oli täysin oikeassa – mutta tämän naurahdus oli yhtä ihanaa kuultavaa kuin edellinenkin, vaikka sitä koristikin vino hymy. Zack oli juuri aikomassa sanoa jonkun syyn, kun Jupiter yhtäkkiä kohottautuikin ja painoi huulensa hänen huulilleen. Sentään Zack ei ollut yhtä yllättynyt kuin viime kerralla, tällä kertaahan tämä oli ollut jo jotenkin odotettavissa. Hän jopa onnistui vastaamaan hieman epäröiden toisen suudelmaan.
Suudelma loppui ja Jupiter jäi tuijottamaan hänen huuliaan. Lievästi ahdistavaa sekin, mutta pian katse kohosi Zackin silmiin. Blondi sai sen sijaan kuulla vielä ahdistavamman kysymyksen. Zack säikähti jo pahasti, että tilanteesta pitäisi vielä edetäkin johonkin samantien, mutta onneksi Jupiter jatkoi. Silti hän ei tiennyt mitä vastata. Jo pelkkä ajatuskin sai ahdistavan tunteen liikkeelle, eikä sitä helpottanut selässä liukuvat sormet.

”En mä tiedä”, Zack lopulta huokasi, silmäillen taas jonnekin vessan lattian suuntaan. ”Ei oikein… oo kokemusta.” Ei oikein oli melkein kaunistelua, suora ei olisi ollut todenmuikaisempi. Zackia alkoi taas ärsyttää, kun tilanne tuntui vain niin vaikealta. Olisi pitänyt vain pitää turpansa kiinni, olisi vain pitänyt antaa sen bruneten mennä leikkimään Jupiterin kanssa koppiin, olisi alunperinkin pitänyt jättää tulematta koko vessaan. Helvetti ei olisi tarvinnut miettiä kuinka kaikki oli niin vaikeaa! Ei mikään kuitenkaan toimisi, eihän hänellä koskaan.
Saatana ei olisi sitäkään pitänyt miettiä, sillä Zackin ajatukset painuivat taas sinne nurkkaan missä olivat kaikki itsekriittisimmät osat. Ei hänellä ollut kokemusta yhtään mistään. Jupiter olisi ansainnut jotain parempaa.
Blondi irrotti äkkiä kätensä toisen ympäriltä, ilman mitään muuta syytä kuin se ettei hänestä olisi mitenkään. Säälittävää, niin säälittävää, kuten aina. Miksei hän onnistunut edes tässä, kun ei ollut onnistunut silloin hakkaamisessa? Eikä hän kyennyt edes sanomaan mitään ääneen. Ties vaikka Jupiterista olisi ollut jotain apua, vaikka pahis sitä epäilikin.
Zack meinasi jo tönäistä Jupiterin pois luotaan, mutta onnistui estämään itseään. Sekin olisi säälittävää toimintaa. Sen sijaan hän iski melkein puolivahingossa kätensä aika kivuliaasti lavuaariin, ihan kuin kipu olisi jotenkin helpottanut. Hän peruutti myös hieman, ei paljoa, mutta sen verran että Jupiter varmaan huomaisi kun oli kerran noin lähellä.

Zack hymyili takaisin, se sai lämpimän läikkymään jopa hieman yli Jupiterin sisällä. Toinen epäili ääneen ettei Terin tekisi mieli suudella toista, poika naurahti hieman kiusoittelevasti. "Ei missään nimessä tee mieli", poika virnisti ja leikitteli sormillaan toisen paidanhelmalla. Teki kyllä mieli, sitä Ter ei kiistänyt itseltään. Zack vain oli niin... jollain omituisella tavalla jotain, mikä vetosi Jupiteriin.
Oli jotenkin jopa ihana tunne, kun toinen vastasi suudelmaan. Kömpelösti, ei se huomaamatta jäänyt, oli Ter sen verran usein jätkien kanssa nuollut, että osasi sanoa suunnilleen kuinka paljon kokemusta kullakin oli. Oli jotenkin todella suloista, että tuo väkivaltainen blondi oli niin kokemattoman oloinen. Ja Jupiter vieläpä piti siitä, ettei toinen ollut mikään itseriittoinen kusipää joka osasi käsitella Terin kaltaisia poikia ja vieläpä tiesi sen. Niillä oli usein niin raivostuttava luonne, ettei Ter vain jaksanut seksiä enempää.

oinen huokaisi ettei tiennyt, lisäsi perään ettei kokemusta oikein löytynyt. Jupiter hymisi. Zack vielä myönsi sen ääneen... Voi helvetti, ei auttanut Jupiteria tykkäämään toisesta yhtään vähempää. No, oikeastaan tuon olisi ollutkin aika turha väittää, että kokemusta paljoa löytyisi, sitä mustatukkainen ei olisi uskonut sitten lainkaan.
Ennen kuin Jupiter kerkesi sanoa mitään vastatakseen toiselle, Zack jo irrottautui Terista ja peruutti taaemmas. Ei paljoa, mutta tarpeeksi saadakseen Terin jopa loukkaantumaan siitä.
Zack", poika huokaisi kärsimättömällä äänellä. Hän vain katseli toista vihreillä silmillään. "Ei se haittaa. Se ei haittaa mua yhtään, eikä se saa haitata suakaan", poika puheli katsoen toista silmiin. Jupiterin kädet olivat valahtaneet pojan kyljile, mutta toinen kohotettiin koskettamaan pidemmä npojan rintakehää kevyesti. Jupiter puri kevyesti huultaan. "Niin kun mä jo sanoin, mä en vaadi sulta mitään. Enkä mä halua et mä ahdistan sua, tai se ahdistaa että mä sanon jotain tyhmää tai teen jotain tyhmää. Mä olen kyllä valmis siihen, te edetään siihen tahtiin kun sulle sopii... Jos sä nyt edes tahdot musta yhtään mitään."
Jupiter laski katseensa lattiaan, ku nei enää osannut katsoa suoraan Zackiin. Hän odotti tuomiota harvinaisen nöyränä ja hiljaa.

Niin mukavaa kuin se olikin kuulla Jupiterin suusta oma nimensä, sillä kertaa Zack ei ollut kovin iloinen. Hän ei tahtonut katsoa Jupiteriin, mutta katsoi silti. Kai se jotenkin auttoi. Blondi kuunteli hiljaa, kuin lyhyempi vakuutteli ettei se haitannut, eikä tahtonut sen haittaavan häntäkään. Ei saanut haitata, mutta kun haittasi. Zackia ei olisi haitannut jos se olisi ollut vain hän itse, jos hän olisi vaikuttanut vain itseensä. Olihan hän kuitenkin elänyt koko elämänsä itsensä kanssa. Mutta se, että se vaikutti johonkuhun toiseen, oli inhottavampi tunne. Ei se lyömisessä vaikuttanut. Hän tiesi kyllä, että kaikki ruhjeet ja muu roska paranivat kyllä joskus, mutta kaikki muu olikin sitten hankalampaa.

Jokainen Jupiterin kosketuskin tuntui miellyttävältä. Nytkin, vaikka sormet vain lepäsivät hellästi Zackin rintakehällä. Jupiter jatkoi puhumista ja jonkinlainen syyllinen olo vain kasvoi Zackin sisällä, vaikka kuinka lyhyempi vakuutteli. Viimeinen lause painoi kaikkein eniten, eikä sitä auttanut se, että Jupiter painoi katseensa maahan. Zack käänsi myös oman katseensa pois, vaikka se tuskin auttoi yhtään.
”Kyllä mä tahon, ehdottomasti tahon, eikä vika missään tapauksessa ole sussa”, hän sanoi ja piti pienen tauon. Se oli totta, vaikkakin hankala itselleen myöntää. Mutta ei lausetta nyt enää voinut takaisinkaan vetää, kun hän oli jo sen sanonut. Sitä paitsi, jos hän ei tahtoisi Jupiteria hän ei olisi epäröinyt yhtään ulos juoksemisten ja muiden, vaan olisi vain antanut palaa.
”Se on vaan se, ku se haittaa mua. En mä tahtoisi olla joku saatanan paikoilleen jumittunut käsijarru enkä mä tahtois ahdistua joka saatanan kosketuksesta. Silloin ekalla kerralla, kun me oltiin täällä, niin mun piti hakata sua jotta tulis parempi fiilis. Tuli paskempi fiilis. Sit joku urheilija hakkasi mut. Sentään mä en ees odottanu että siitä tulis hyvä fiilis. Ja sit mä raahasin sut jonnekin luokkaan ja siitäki hakkaamisesta piti tulla hyvä fiilis, mutta ei oikein onnistunu hiton kosketusten ja suudelmien takia. Ja nyt, ku mun ei tarttis hakata eikä olla hakattavana, niin silti sekään ei tunnu onnistuvan. Ei mulla ikinä mikään koskaan onnistukaan, ettei sen puoleen”, Zack selosti ärtyneenä ja puri lopetettuaan huultaan. Hänen tarkoituksensa ei suinkaan ollut kartoittaa elämänsä paskoja asioita, mutta jostain syystä sanat olivat vain taas karanneet jonnekin. Blondille tuli taas vahva halu karata pois vessasta jonnekin kauas piiloon, mutta hän tyytyi vain olemaan liikkumatta ja tuijottamaan vessan seiniä. Hänen olisi tehnyt mieli kääntyä katsomaan Jupiteria, itkeä tai pyytää anteeksi, mutta ei hän osannut niitäkään tehdä. Helvetti hän oli säälittävä - kuten Jupiter oli muuten tainnut joskus sanoakin.

Toinen ilmoitti, että tahtoi Jupiterista jotain, ehdottomasti ja hänessä ei ollut vikaa. Niin arasti, että se jopa ärsytti normaalisti itsevarmaa poikaa, Jupiter kohotti katseensa taas toisen kasvoja tutkimaan. Zack puhui ja Jupiter kuunteli, hänen oli pakko purra huultaan hieman kovemmin. Sanat aiheuttivat tunnemyrskyn Terin päässä. Oli jotenkin niin outoa, että toinen avautui kaikesta tuosta noin vain. Ja se tuntui niin helvetin hyvälle. Poika sipaisi hiuksiaan ja hymyili pienesti.
"Älä oo noin itsekriittinen, ei sille nyt vaan mahda mitään. Ja sä et vaan voi tehdä mitään väkisin jos se ahdistaa, kun sit ahdistaa vaan enemmän. Sä tarviit aikaa, enkä mä odottamiseen kuole", Jupiter naurahti. "Välttämättä. Paha sitä on sanoa koska kuolee, muttei sillä väliä ole enää jälkeenpäin", poika tokaisi.

"Mulle sä saat sanoa ihan suoraan miltä tuntuu ja sit vaan komennat irti kun mä olen ahdistava", poika puhui. "Kyllä mä tiedän miltä tuntuu, kun läheisyys ahdistaa ja siitä ei vaan pääse pois", Ter huokaisi. Hänet oli raiskattu kyllä useammankin kerran. Ei Ter siitä kenellekään koskaan ilmoittanut, sama hakkausten kanssa. Hän ei menettänyt mitään, joten tuskin oli niinkään edes väliä. Hän kesti kyllä ja se riitti.
"Ja jos sä haluat jutella, niin mun luo voi tulla", poika hymähti astuen puolikkaan askelen lähemmäs toista sipaisten poskea hymyillen. "Ja mä ainakin juttelisin sun kanssa mielelläni, oppisin ees vähän tuntemaan susta muitakin puolia... Jotenkin hassua, et ei siitä oo kun muutama viikko, kun sä olit mulle vaan yks vitun sadistinen kusipää. Nyt sä oot tosi kiinnostava sadistinen kusipää", Ter tokaisi nauraen, sävy vei sanoista kaiken ilkeyden ja ne olivat vain hempeilyä. Oivoi, mihinkä tässäkin vielä jouduttaisiin...

Jupiter sanoi, ettei hän saisi olla niin itsekriittinen. Zack piti itseään lähinnä realistina, mutta kai hänessä sitten oli jo jotain taipumusta itsekriittisyyteenkin. Muutkin Jupiterin sanat olivat totta – ärsyttäviä tietysti, vaikka Jupiter ne lausuikin – ja tämän naurahdus ja ilmoitus siitä, ettei odottamiseen kuolisi saivat Zackinkin naurahtamaan kuivasti.
”Niin kai se sitten on”, blondi murahti. ”Kunhan sä vaan yrität pitää huolen, ettet siihen odottamisees kuole.” Zack jätti lausahtamatta että hän tuskin kestäisi sitä, vaikka mieli teki sekin asia sanoa ilmoille.

Zack kuunteli tarkasti kuinka Jupiter sanoi, että hänen pitäisi vain komentaa toinen irti jos ahdisti. Ja lisäsi vielä perään, että tiesi miltä se tuntui. Zack ei halunnut edes ajatella millaista läheisyyttä Jupiter oli kokenut, mutta ikävä kyllä tämä oli tainnut mainita joskus aiemmin että pahis voisi vaikka raiskata toisen jos jättäisi rauhaan. Zackista jo pelkkä ajatus raiskaamisesta oli ahdistava ja vielä ahdistavammaksi sen teki, että sitä ilmeisesti oli tapahtunut Jupiterille. Blondilla kävi taas mielessä, että jotain pahoitteluja varmaan pitäisi lausua, mutta hän ei tiennyt mitä eikä ollut edes varma oliko kysymys siitä, joten hän pysyi taas vain hiljaa.

Onneksi Jupiter jatkoi, sanoi että hänelle sai aina tulla puhumaan ja että muutenkin juttelisi mielellään hänen kanssaan. Ei kukaan ollut koskaan sanonut niin Zackille, hän kun ei pahemmin kenenkään kanssa jutellut. Löi vain tai heitti jotain turhaa paskaa.
Blondi hymyili hieman lyhyemmän lopetettua. Sadistinen kusipää.. No niin, sitähän hän oli, mutta hyvin mieltäylentävää että hänen asiansa oikeasti kiinnostivat.
”Juttelu sopii mainiosti. Kuulisin mäkin mieluusti susta, pikkuinen friikki objekti”, Zack vastasi ja hetken mielijohteesta kohotti kätensä ja pörrötti Jupiterin hiuksia. Ne olivat pehmeät.
Jutteleminen… mitä kerrottavaa Zackilla muka olisi? Hänestä tuntui, ettei hänen elämässään oikein ollut mitään kerrottavaa. Sitä paitsi, hän ei ollut varma tahtoiko puhua edes Jupiterille saatanan lukihäiriöstään. Kai se tulisi joskus ilmikin, mutta silti. Hän ei ollut ikinä kertonut kenellekään.
”Haluutko jutella nyt vai joskus muullon?” Zack kysyi vino hymy huulillaan. ”Mulla ei ole mikään kiire, mutta ei kyllä varmaan aktiviteettia ikinä muulloinkaan.” Hän oli kertonut Jupiterille jo sen verran asioita, että oli valmis vaikka heti selostamaan jotain omasta mielestään kovinkin turhaa paskaa toiselle, jos toinen vain jaksaisi kuunnella. Mieluummin hän silti olisi kuullut jotain Jupiterista, eikä vain puhunut jotain itsestään.
”Ei sillä.. on tääkin kai jo juttelua”, Zack lisäsi hymähtäen.

Jupiter naurahti toiselle. Hänen piti pitää huoli ettei kuolisi odottamiseen. "Mä en lupaa mitään", Ter hymisi. "Mut en mä mitään tahallani tee, välttämättä", poika hymisi. "Saatanhan mä yllyttää vahingossa kimppuuni jonkun, joka on valmis tappamaan mut koska mä olen tosi ärsyttävä. Mutta sitäpä sä et tirnnytkään", poika puheli ja virnisti sanojensa päätteeksi kissamaiseen tyyliin. Oivoi, hän saattaisi hyvinkin sortua yllyttämään, jos joku olisi tarpeeksi ärsyttävä.
Zack hymyili Jupiterin sanoille, se antoi Jupiterin hymyyn vain lisää sädehtimistä. Oikeastaan Zack oli ihan kiva, kun oli aito eikä hakannut. Hän ei ollut koskaan ajatellut, että kukaan väkivaltainen ja muita tahallaan satuttava ihminen voisi oikeasti olla kivakin..
Toisen sanat saimat Jupiterin nauramaan omintakeiseen, kihertävään ja samalla varsin räkättävään tyyliinsä. Sitä naurua saattoi pitää hyvinkin ärsyttävänä, huvittavana tai kivana. Sen kauneus oli kuulian korvassa tai jotain. "Sehän kiva, mä voin kyllä kertoakin. Ei mulla mitään suurempia luurankoja kaapissa ole. Ne kaapin ovet ón ihan levällään", Ter virnuili. Tottahan se oli, poika ei pahemmin tekemisiään, mielipiteitään tai itseään peitellyt. Ter nauroi jälleen, kun toinen pörrötti hänen hiuksiaan. Taas pojalle tuli hyvin pikkutyttömäinen olo, eikä hän edes pitänyt siitä että hänestä tuntui, että oli jonkun mielestä millään tapaa pikkutyttö.

"Ei mullakaan mitään menoa ole, mä harrastan sillon kun musta tuntuu siltä", poika kertoi. Toinen oli kertonut, ettei tuolla ollut aktiviteettiä muulloinkaan. Ter katsoi tuota hieman kummissaan. "Miksei?", pojalta lipsahti, mutta tuo puri sitten huultaan. "Ja joo, on tääkin juttelua... Mutta en mä pidä ihan luontevimpana paikkana koulun vessaa, tiesitkös. Haluatko sä tulla mun luo? Tai siis, voidaan me toki mennä jonnekin kahvillekin, mä tarjoan ", poika puheli ja hymyili sanojensa perään. "Mun luo on matkaa vaan jokunen kilometri", poika ilmoitti, kun se olisi muka ollut tärkeäkin seikka.