Satellite Heart

Penelopen poskia kuumotti taas vaihteeksi. Hän tajusi vasta nyt sen, mitä Taylor oli oikeasti sanonut ja mitä tyttö oli itse vastannut takaisin. Eli... Olivatko he nyt yhdessä? Vai mikä tämä tilanne mahtoi olla? Kumpikin oli myöntänyt pitävänsä toisesta ja Pepe oli pyytänyt heitä etenemään hitaasti. Ja Taylor oli suostunut siihen.
Hmm. Tämähän oli varsin mielenkiintoinen tilanne. Penelope ei tosiaankaan ollut varautunut siihen, että hän päätyisi yhteen Taylorin kanssa näinkin pian. Tai ehkä tätä ei voinut vielä 'yhdessä olemiseksi' kutsua, koska tytöstä tuntui ettei Taylorkaan oikein tiennyt sitä, missä he nyt oikein menivät.
Ehkä pitäisi nukkua yön yli. Aamulla kaikki selvenisi. Ainakin toivottavasti.

Taylorin suukot saivat tytön sydämeen lepattamaan ihastuksesta ja Penelope veti syvään henkeä. Hän käpertyi kippuraksi Taylorin vieressä ja antoi päänsä levätä vasten urheilijan rintakehää. "Hyvää yötä.." tyttö kuiskasi sitten takaisin ja yritti hillitä laukkaavaa sydäntään. Milloin viimeksi hän olikaan ollut näin... Levollinen ja onnellinen? Niin, olihan siitä tosiaan aikaa jo parisen kuukautta. Mutta oli ihanaa tuntea taas tällaisiä tuntemuksia. Penelope kun uskoi vielä rakkauteen, vaikka hänen ensirakkautensa olikin epäonnistunut. Taylorin lähellä ajatukset tuntuivat vain lentelevän pilvilinnoissa ja kaikki tuntui olevan hyvin.
Jep, tämä oli selkeästi ihastumista. Eikä Penelope enää sitä itseltään kieltänyt. Hän oli todellakin päässyt yli Chadista ja oli jo kovaa vauhtia ihastumassa tähän nukkuvaan urheilijaan.

Tyttö ei ollut tajunnut, kuinka kauan hän olikaan valvonut. Hän kuuli sitten Taylorin raskaan hengityksen ja kohottautui sen verran, että pystyi katsomaan urheilijan levollisia kasvoja. Penelope katseli nukkuvaa nuorukaista lumoutuneena, kunnes hän teki jotain sellaista, mitä ei olisi itsestään uskonut; Pepe kumartui Taylorin kasvojen ylle ja painoi pehmeän suudelman tämän huulille. Hän palasi sitten takaisin alkuperäiselle paikalleen urheilijan vierelle ja sulki silmänsä onnellisesti hymyillen.
Hän oli niin onnellinen. Ja jälleen oma itsensä.

//Hoho, the end <3333