I wanna see you, again and again

"No sitä minäkin. Lähetän itseni pahvilaatikossa sinulle", tokaistiin virneen syventyessä nuorukaisen kasvoilla. Ajatus huvitti häntä suunnattomasti, kaikkea sitä keksikin..
"Ehkä se etuovi kuulostaa kuitenkin paremmalta, ja kävelen ihan omin jaloin sisälle", naurahdettiin sitten kevyeen sävyyn, pojan värähtäessä tuskin huomattavasti, kun punapään kädet asettuivat hänen rintakehälleen. Käsivarret kiertyivät tiukemmin toisen ympärille, kliseistä kyllä, mutta nyt hänellä oli jotain, mistä hän ei halunnut päästää irti. Koskaan.

"Totta kai tulen", tuhahdettiin muka-loukkaantuneella äänellä, "luulitko, etten tulisi? Että heittäisin yhden hetken sinun kanssasi hukkaan? Turha luulo." Viimeisten sanojen kohdalla äänensävy pehmeni ja Chad naurahti.
"Et pääse minusta eroon", kuiskattiin pojan sitten sulkiessa toisen suun omallaan.

Pepen huulet, jotka olivat äsken vääntyneet mutrulle, kääntyivät nyt hymyilemään suloisesti Chadin muka loukkaantuneille sanoille. Tyttö katseli nuorukaista suoraan silmiin ja hymy säilyi samanlaisena siihen hetkeen asti, kun poika painoi huulensa ties kuinka monennen kerran Penelopen huulille. Punapää sulki silmänsä ja vastasi Chadin suudelmaan.

Erottuaan suudelmasta tytön huulille kipuili pienempi hymy.
"Olet niin enkeli", punapää kuiskasi, naurahti hiljaa huvittuneena ja hankasi hennosti nenällään toisen nenää vasten.
"... En päästä sinua otteestani.." Pepe vastasi toisen 'et pääse minusta eroon' -kommenttiin, katsoi Chadia vielä hetken aikaa silmiin, kunnes antoi päänsä laskeutua pojan rintakehälle (taas) ja antoi käsiensä kiertyä nuorukaisen ympärille. Miten tyttö rakastikaan tällaista läheisyyttä.

"Hmm.." tyttö huokaisi hiljaa ja nosti päänsä toisen rintakehältä.
"Haluatko uida vai olla tässä?" Pepe kysyi heleällä äänellä.
"Ei sillä, että tässä olisi paha olla, mutta hieman viileä varpailla", tyttö sanoi naurunsa seasta ja suukotti toista poskelle.

// eikä menny edes kauaa haha ! eikä ollut lyhyt. äläkä valita.

Karhea naurahdus kumpusi nuorukaisen kurkusta tytön ’olet enkeli’ kommentille. Joopa joo, tuskinpa sentään.. Mutta Chad piti ajatuksensa omana tietonaan eikä tuonut niitä julki, siitä olisi kuitenkin vain tullut päättymätön väittely, eikä hän halunnut pilata tätä yhteistä hetkeä millään.
Jotenka vastaukseksi punapään sanoihin vain annettiin hymy. Käsi siveli kevyesti toisen kosteita hiuksia pojan katsellessa Penelopea.

Chad kurtisti hetkeksi otsaansa, ennen kuin kasvoille kohosi pahoitteleva ja aavistuksen surumielinen hymy.
"Olisin mieluusti tässä..." aloitettiin hiljaa, "mutta minun pitäisi joutua kotiin."

//... Miracle <3

Penelope hymähti hiljaa, pehmeästi toisen sanoille kotiin lähtemisestä. Tytön kädet nousivat nyt pojan kaulalle sivelemään sitä hellästi sormenpäillään. Pieni, toivoa herättävä hymy syntyi punapään huulille, kun katse nostettiin pojan solisluilta toisen suklaasilmiin.
"... Haluaisin vain.." aloitettiin hiljaa, mutta sanat nieltiin ja pieni helakka puna ilmestyi korostamaan tytön poskenpäitä. Seuraavia sanoja tuntui olevan jotenkin vaikea sanoa ja vain niitä miettiessäkin pää tuntui kuumenevan entistä enemmän. Pepe ei ollut tottunut sanomaan ääneen asioita, joita halusi. Varsinkaan sellaisia, jotka koskettivat myös toista ihmistä, tässä tapauksessa Chadia.
"Minäkin olisin mieluusti tässä, sinun lähelläsi.." kuiskattiin sitten pienen hiljaisen hetken jälkeen ja huulet painautuivat hennosti pojan suupielelle. Mutta sitten tyttö liu'utti jalkaansa niin, että pystyi koskettamaan kylmillä varpaillaan pojan säärtä.
"Mutta varpaani jäätyvät", Pepe sitten naurahti huvittuneena ja nosti itsensä käsiensä avulla altaan reunalle istumaan.

Taas tyttö katseli Chadia hetken aikaa vaitonaisena.
"Jääthän sitten yöksi..?" Penelope kysyi arasti, viitaten viikonloppuina pidettäviin äidin grillijuhliin.

"Ei helvetti, oisit sanonu että sua noin palelee!"

Älähdys kajahti uimahallissa Chadin paetessa sen verran kauemmas, että punapään kylmät varpaat eivät enää jäädyttäneet hänen omaa jalkaansa. Poika palasi kuitenkin lähemmäs kun Penelope ponnisti istumaan altaan reunalle, kädet aloittivat jalkateristä ja sivelivät jalkoja pohkeita pitkin aina reisiin saakka, kunnes lipuivat takaisin hitaasti alas.

Nuorukainen nojautui eteenpäin pitäen katseensa kiinteästi toisen silmissä, ennen kuin naurahti matalasti ja painoi suukon tytön huulille.
"Totta kai", vastattiin empimättä, vaikka hetken päästä poika jollain tasolla katuikin päätöstään: hänen pitäisi varmaan sitten vain yksinkertaisesti korjata luunsa Ravenseilta ennen kuin Michelle tulisi ja ampuisi häneltä pään irti.

Kyllä, Penelopen äiti oli hyvin pelottava.

Penelope päätyi vain kallistelemaan päätään ja näyttämään viattomalta Chadin älähdyksen kuullessaan. Pieni hymynkare kipuili sitten huulenpielille, kun nuorukaisen kädet alkoivat sivellä tytön jalkateriä.
".. Kätesi ovat niin lämpimät", punapää kuiskasi hypnoottisella äänellä, nimittäin sillä hetkellä tyttö näytti olleen vaipuneen johonkin horrosmaiseen tilaan. Pepe keskittyi vain tuntemaan pojan kädet jaloillaan, joita alkoi kuumottaa entistä enemmän mitä ylemmäs Chad vei käsiään.

Tyttö havahtui Chadin suukkoon ja katse valpastui heti sekä lempeä hymy kohosi ruusunpunaisille huulille.
"Kiitos.." Penelope kuiskasi ja sipaisi pojan hiuksia pois toisen varsin komeilta kasvoilta, ja sen tehtyään sormenpää liukui pitkin pojan poskea leualle asti, jolloin tyttö sitten veti kätensä hitaasti syliinsä. Nyt huulille syntyi huvittunut hymy.
"Toivotaan, että äitini ei tajua olemassaoloasi. Tai no, jos hän saa sen jostain selville, niin minä lupaan suojella sinua", Penelope sanoi virnuillen, naurahti pehmeästi ja katsoi Chadia lumoutuneena silmiin.

Sitten punapää nousi seisomaan ja odotti Chadin nousemista uima-altaasta.

Chad hymähti lempeästi ennen kuin virnisti tytölle toispuoleisesti.
"Jos sinä suojelet minua, niin sitten en varmaan tarvitse ritarivarustusta ja lakanaköyttä uloskäynniksi?" kysyttiin virnistellen pojan katsellessa tyttöystäväänsä tuon noustessa pois altaasta. Vasta siinä vaiheessa Chad itse asiassa käsitti, että vesi toden totta oli melkoisen viileää, hän vain ei ollut tainnut tajuta sitä.

Poika ponnisti käsivarsillaan ylös altaasta ja kömpi varoen pystyyn, hän ei halunnut lentää toista kertaa nurin ja lyödä päätään ja saada aivohalvausta.
"Ootko sä kävellen? Tahotko kyydin kotiin?"

"Ei, en minä sitten halua suojella sinua, jos kerran aikoisit paeta lakanaköyden avulla!" Penelope ulvahti, mutta purskahti sen jälkeen hiljaiseen nauruun.
"Se nimittäin olisi nähtävä", tyttö lisäsi naurunsa seasta ja katsoi, kun Chad nousi ylös altaasta. Pepe otti askeleen poikaan päin ja kietoi kätensä jälleen toisen ympärille painaen päänsä toisen rintakehälle.

"Joo, olen kävellen. Ja joo, tahdon kyydin", Penelope vastasi herttaisella äänellä ja nosti päätään niin, että kykeni katsomaan poikaa kasvoihin. Hymy kaunisti jälleen tyttösen huulia.
"Minun pitää taas raahata selloni takaisin kotiin, niin kyllä, se kyyti olisi ihan mukava", punapää lisäsi nopeasti, kohottautui varpailleen ja antoi pojalle nopean pusun huulille. Sen jälkeen tyttö vetäytyi Chadin läheisyydestä, mutta hänen kätensä olikin tarttunut kiinni pojan kädesta ja nyt tyttö silitteli peukalollaan pojan kämmenselkää.
"Tavataanko kohta tossa uimahallin ovilla? Minulla ei varmaan kestä kuin sen 10 minuuttia, kun käyn äkkiä suihkussa ja puen päälleni", tyttö ehdotti ja odotti, mitä mieltä Chad olisi tästä ajatuksesta.

Ruskeat silmät napittivat punapäätä tiivisti, nuorukainen virnisti nopeasti paljastaen valkoisten hampaiden rivin.
"Tässä kyllä nyt puhuttiin sinun kyyditsemisestäsi, eikä sellon… Sehän saattaa tulla mustasukkaiseksi", todettiin sitten vakavalla äänensävyllä Chadin muistellessa erästä tiettyä perjantai-iltaa rannalla.

Poika kietoi kätensä hetkeksi tytön ympärille ja halasi tuota hellästi.
"Olet niin kaunis", kuiskattiin Penelopen korvaan huulien laskiessa kevyen suudelman tytön huulille.
"10 minuuttia", toistettiin sitten kovemmalla äänellä pojan virnistäessä ja lähtiessä kulkemaan miesten puolelle. Ennen kuin Chad katosi sinne, heitettiin vielä pikainen virnistys tytön suuntaan.

Suihkussa käytiin nopeasti, eipä tuossa kauaa ehtinyt vierähtää kun poika veti vaatteet päälleen ja pakkasi kamansa reppuun, piankos nuorukainen jo seisoskelikin ovilla odottelemassa Penelopea.

Pepe katsoi Chadia hetken aikaa ilmeettömänä, mutta muistaessaan tuon sellokeskustelun silloin eräänä perjantai-iltana, purskahti tyttö jälleen heleään nauruun ja joutui jopa nostamaan kätensäkin suunsa eteen pidättääkseen naurun tulemista.
"Niinpä tosiaan, voi selloparkaa, jos se saa tietää meidän suhteestamme", punapää vastasi huvittuneella äänellä pudistellen päätään. Chadilla salasuhde Pepen sellon kanssa. Edelleen se ajatus sai tytön nauramaan itsekseen.

Chadin sanat tuntuivat taas lämmittävän rintaa mukavasti.
"Vain sinulle.." tyttö kuiskasi nuorukaisen kuiskaukselle ja hymyili Chadin suukon jälkeen ihastuneesti.
"10 minuuttia", Pepekin päätti vielä toistaa, virnisti pojalle leikkisästi ja katosi myös itsekin tyttöjen pukuhuoneeseen.

Punapää kävi pikasuihkussa ja kuivasi itseään pyyhkeeseensä. Hän kietoi pyyhkeen hiusten ympärille, jotta hiukset pääsisivät edes hetkeksi aikaa kuivaamaan. Tyttö puki päälleen olkaimettoman mustan paidan ja valkoiset minishortsit. Jalkoihin laitettiin tummansiniset tennarit, jonka jälkeen tyttö katsahti itseään pukuhuoneessa olevasta peilistä vapauttaen hiuksensa pyyhkeestä. Hiukset olivat edelleen märät, mutta tyttö harjasi ne suoriksi ja pöyhi niitä sormiensa avulla tuuheammiksi. Pyyhe taiteltiin erilliseen laukkuun, joka tungettiin tytön mustaan koululaukkuun. Kasvoilleen Pepe ei tehnyt muuta kuin levitti kosteutusvoiteen, sillä yleensä uimisen jälkeen iholla oli tapana kuivettua ikävästi.

Penelope astui ylös pukuhuoneista ja käveli Chadin luokse sellolaukku kädessään ja koululaukku olalla roikkuen. Hymy kohosi tyttösen huulille.
"Mennään", tyttö ehdotti pehmeästi.

// MIRACLE ! kolmas vastaus tänään, oon kingi *dance dance*

Chad roikotti mustaa reppuaan toisella olallaan, nojaillen rennosti kantapäidensä varassa. Ylle oli vedetty tummanharmaat college-housut ja valkea t-paita, jotka useimmiten toimivat myös pojan lenkkivaatteina – kevyitä ja mukavia, mikäs sen miellyttävämpää uinnin jälkeen... Vaikka uinti olikin vähän vähäiseksi jäänyt.

Pian Penelope ilmestyikin kasvoillaan pojalle kovin rakkaaksi käynyt hymy. Hänen pitäisi varmaan muistaa kiittää jotakin ylempää voimaa tästä taivaanlahjasta...
"Mennään", toistettiin toisen sanat ruskeiden silmien luodessa sitten silmäyksen tytön kantamuksiin. "Kantoavulle tarvetta?" kysyttiin sitten hymyn kera.

//Tää tosiaankin on ihme ! <3
Nyt lifehousen beautiful soimaan~

Pepe vilkaisi kantamuksiaan, kun Chad esitti kysymyksen kantoavusta.
"Noh, minä olen tottunut aina kantamaan näitä, niin ei tämä enää missään tunnu. Saat sinä kyllä selloni kantaa, jos välttämättä tahdot", punapää hymisi huvittuneena viimeisen lauseensa ja tarttui vapaalla kädellään kiinni pojan kädestä lähtien kävelemään Chadin kanssa ulospäin rakennuksesta.

Punapään huulilla säilyi pieni hymy, mikä kertoi sokeallekin, että tytöllä oli erittäin hyvä olla siinä Chadin vierellä sillä hetkellä. Hän ei muuta voinut toivoa kuin sitä, että saisi viettää mahdollisimman paljon aikaa tämän nuorukaisen kanssa, joka todellakin oli vienyt tyttösen sydämen heti ensimmäisellä tapaamiskerralla. Niin, rakkautta ensisilmäyksellä, vaikka rakastumista ei heti tajuttukaan. Nyt Penelopen silmät olivat viimein kunnolla auenneet ja hän rakasti tätä tunnetta todella paljon. Ja rakasti vieressä kävelevää suklaasilmäistä poikaa koko sydämestään.

"Mitä haluaisit lauantaina syödä?" Penelope kysyi sitten ja siirsi katseensa lattialta Chadiin.
"Uskallatko syödä Paulin tekemää grilliruokaa vai tilaanko meille suosiolla pizzan?" punapää kysyi ja naurahti hiljaa.

Sello napattiin toiseen kouraan ja Chad vetäisi näyttelijäviittansa päälleen katsoen sellokoteloa ihastuneesti.
"Voi kiitos, totta kai tahdon", hengähdettiin liioitellun kaipaavaan sävyyn silmien tapittaessa koteloa kiinteästi, huulilla kareillessa typerä hymy.

Teatteri keskeytettiin ja poika tarttui tiukemmin punapään kädestä, peukalon sivellessä kevyesti kämmenselkää. Ruskeat silmät tiirasivat sivusta tytön profiilia, painoivat pienimmätkin yksityiskohdat syvälle mielen sopukoihin. Hän ei halunnut luopua tytöstä, eikä tästä tunteesta.
"Miten vain haluat", tuhahdettiin huvittuneen hymyn kivutessa pojan huulille.
"Tuskin hän myrkyttää yrittää...." aloitettiin pojan sitten miettiessä hetken ja lisätessä, "ehkä."
"Kumpikin kelpaa."

Penelope katsoi Chadia suurin silmin, kun toinen kaappasi punapään sellon käteensä. Pojan sanojen jälkeen cheerleader purskahti taas estottomaan nauruun. Pepen silmätkin sulkeutuivat huvittuneisuuden ollessa niin voimakas sillä hetkellä.
"Haha, sinä olet kyllä.. Haha, niin uskomaton", punapää nauroi pehmeästi ja avasi silmänsä katsoakseen Chadia huvittuneena.
"Mutta miten musta vieläkin tuntuu siltä, että petät mua mun sellon kanssa", Pepe puhui sitten ja tuuppasi toista hellästi kyynärpäällään kylkeen virnuillessa toiselle huvittuneena.

Chadin sanoessa jotain myrkyttämisestä kohautti Pepe olkiaan.
"Ei siitä miehestä koskaan tiedä..." tyttö mutisi ja sanojensa jälkeen hän muisti liiankin hyvin sen suihkuepisodin, jonka olisi mielellään halunnut unhoittaa, heittää sen muiston pimeimpään nurkkaan ja piilottaa sen arkkuun, jota ei koskaan saataisin auki.
Niin, siitä miehestä ei koskaan tiennyt, mitä hänellä oli mielessä.
"No, tehdään sitten niin, että tilaan meille pizzan sekä käyn varastamassa grilliruokaa. Sinuun varmasti mahtuu ruokaa, eikö niin?" Pepe kysyi huvittuneena ja taputti toisella kädellä pojan mahaa naurahtaen kevyesti.

Chad katsoi punapäätä loukkaantunein silmin kaapaten sellokotelon kainaloonsa.
"Se menee kyllä niin päin, että minä petän selloa sinun kanssasi.... " mutistiin epäselvästi nuorukaisen tähyillessä taivaita. Jos hän olisi jäänyt katsomaan Penelopea, hän olisi purskahtanut nauruun. Ja se olisi pilannut hänen loistavan Oscarin arvoisen näytöksensä.
Ai minkä näytöksen, totisinta tottahan se oli?

Huolestunut katse luotiin punapäähän, muttei mietitty sitä sen kummemmin, kun sanat grilliruoka ja pitsa mainittiin.
"Totta kai, kyllä tänne mahtuu", tokaistiin hilpeästi pojan taputellessa vatsaansa.

Penelope tuhahti muka loukkaantuneesti Chadin sanoille siitä, että kuka petti ja ketä.
"Ai minä olen se salarakas?" punapää tiukkasi, mutta alkoi sen jälkeen myhäillä mietteliäästi.
"Aaa, se siis tarkoittaa sitä, että olen paljon.. Haluttavampi kuin selloni?" neiti pohti ääneen ja loi Chadiin huvittuneen katseensa.
"Mikset sinä voi vain jättää selloani ja karata minun kanssani... Öööö... Bahamalle?" Penelopen niin uskottava esitys keskeytyi, kun tyttö ei aluksi meinannut keksiä mitään paikkaa, minne he voisivat karata. Pian sanojensa jälkeen tyttö alkoi taas nauraa hiljaisesti. Tämä taisi mennä jo pikku hiljaa yli hilseen.

Pojan taputellessa vatsaansa tyttö nyökkäsi tyytyväisesti.
"Niin minä vähän ajattelinkin. Te pojat syötte aina niin paljon, olen nähnyt", Penelope sanoi ja hymyili suloisesti. Tyttö nojautui sitten kiinni Chadiin jatkaen kiinnittyneenä toiseen matkaa eteenpäin.

Chad vilkuili ensin Penelopea, tutki tuon punaisia hiuksia ja kasvonpiirteitä ja kääntyi sitten katsomaan sellokoteloa.
"Bahama kuulostaa hyvältä… Mutten haluaisi loukata sellon tunteita", todettiin harmittelevalla äänensävyllä pojan kääntäessä päänsä takaisin punapään puoleen, alahuulen kääntyessä huomattavalle mutrulle.
"Tämä on kyllä vaikea päätös..." mutistiin hiljaisella äänellä pojan kääntäessä teatraalisesti katsettaan Penelopesta selloon ja takaisin.
"No ehkä mä kuitenkin valitsen sut", huokaistiin sitten pojan painaessa suukon toisen huulille.
"Olet hieman eläväisempi."

Poika pyöräytti silmiään Pepen sanoille.
"Minä syön vain sen verran kun on tarvis", todettiin sitten ennen kuin Chad nauroi matalasti. Eihän hän edes nyt syönyt niin paljoa?
Parivaljakko astui ulos auringonpaisteeseen nuorukaisen haeskellessa hetken katseellaan autoa, joka kuitenkin löytyi melko pian keltaisen värin ansiosta... Ah, miten Chad rakastikaan autoaan. Apua, hänellä alkoi olla näitä salarakkaita vähän turhankin paljon... Pitäisiköhän karsia?
Ääh, mitä sitä suotta!

Avaimet etsittiin taskusta ja jätkä napsautti lukitut ovet auki, aukaisten pelkääjän puoleisen oven auki.
"Neidit ensin", tokaistiin virnistyksen kera.

Penelope päätyi nyt vain tirskahtamaan huvittuneena Chadin sanoille siitä, että punapää oli eläväisempi. Ehkä tämän asian voisi nyt heittää syrjään. Ainakin hetkeksi aikaa. Tämä oli hauska inside-vitsi heidän kahden välillä, johon voisi aina tarpeen tullen turvautua.

Punapäänkin katse etsi tuttua keltaista autoa muiden autojen seasta. Se oli todellakin helppo löytää ja Penelope huokaisi hiljaa.
"Pahastutko, jos vaihdan sinut autoosi?" tyttö kysyi pokkana, mutta sitten huulille kipuili huvittunut virne.
"Katsos, sinä saat olla yhdessä selloni kanssa ja minä autosi. Eikös olekin hieno vaihtokauppa?" Penelope kysyi kuin olisi ehdottanut jotain todella fiksua.

Tyttö naurahti itsekseen, kun Chad avasi hänelle herrasmiesmäisesti oven. Chad sai kiitokseksi nopean poskisuukon.
"Kiitos, ritarini", Penelope kiitti soinnukkaalla äänellä ja istahti autoon sisälle.

// rusted from the rainin voit kuunnella youtubesta, ja ei, se ei ole ihan hyvä biisi, se on loistava.

Ruskeat silmät levisivät muutamien asteiden verran Chadin kääntäessä rintamasuuntansa Penelopen puoleen.
"Ei autoa, ei autoa!" huudahdettiin kauhistuneella äänensävyllä pojan katseeseen etsiytyessä anova sävy.
"Mitä tahansa muuta, mutta ei autoa!" jatkettiin vielä. Hän olisi varmaan polvistunut ja rukoillut polvillaan, mutta sellokotelo hankaloitti vähän tilannetta.

Chad hymyili lämpimästi tytölle tehden nopean kumarruksen.
"Ole hyvä prinsessani", vastattiin sitten leikkisästi nuorukaisen sotkiessa hunajanvaaleita hiuksiaan matkalla auton toiselle puolelle kuskin paikalle.
Poika astui sisään autoon ja käynnisti sen. Joskus hän olisi vain halunnut iskeä äitiään päähän, miksi se käytti rahaa aina ja kaikkeen? Mutta tällä kertaa hän todella rakasti Gabriellan hankintaa… Auto vain nyt sattui olemaan loistava.

Radio avattiin ja musiikki täytti auton. Kanavalla soi Billy Talentin Rusted from the rain, eikä Chad viitsinyt vaihtaa, ihan hyvä kappale.
"Olet kotiisi menossa?" varmistettiin vielä lotus elisen peruuttaessa pois Astonin pihalta ja kääntyessä tielle.

Penelope päätyi vain mutristamaan huuliaan muka pettyneenä, ettei saanut vaihdettua Chadia autoon. Autossa istuessaan ja Chadin istuutuessaan ajajan paikalle katsoi Pepe Chad yhä huuli mutrulla.
"Enkö saa edes puolet autostasi? Sinä voit ottaa sen puolen, niin minä otan tämän puolen", punpää ehdotti, mutta ei enää jaksanut näyttää murheellisesta, vaan huulille syntyi jälleen kerran tuo sama huvittunut hymy.

"No... Menen sinne, minne sinä minut viet", Pepe päätyi vastaamaan hetken miettityään sanojaan ja hymähti hiljaa myönteisesti. Niin, mielellään hän olisi jättänyt menemästä kotiin, sillä siellä ei ollut mitään sellaista, mikä olisi tyttöä sinne houkutella. Tosin Penelopen oli kyllä pakko mennä kotiin, sillä muuten äiti kilahtaisi ja keksisi vaikka minkälaisia rangaistuksia vastuuttomalle tyttärelleen.

Tyttö päätyi taas sipaisemaan Chadin hiuksia pois toisen silmien edestä.
"Tukkasi estää sinua kohta näkemästä", punapää totesi ja kallisti hitusen päätään mietteliään näköisenä.
"Jos haluat, voisin lauantaina vähän lyhentää sitä. Ihan vähän vain, niin näkisit sen alta edes jotain", Penelope korjaili nopeasti sanojaan, sillä Chadille hiukset olivat melko varmasti aika tärkeät. Niin kuin Pepellekin hänen omat punaiset hiuksensa.

Chad tyytyi vain virnistämään Penelopelle ilkikurisesti tuon selittäessä jotakin auton puolittamisesta. Hell no, alla oleva kaara kun sattui olemaan hänen tärkein maallinen omaisuutensa. Ei puolitusta, ei osaomistusta, ei vaihtokauppaa.

"Jaa..." tokaistiin vastaukseksi tytön sanoihin nuorukaisen naputellessa auton rattia pari kertaa sormillaan.
"Ehkä mä kuitenkin vien sut kotiisi, vaikken mielelläni susta luopuiskaan."
Lievästi ilmaistuna noin, mutta ei hän silti halunnut toisen tuhoavan suhdettaan äitiinsä ja perheeseensä vain sen takia, että hän ja Michelle eivät oikein tulleet toimeen... Unohtamatta Paulia ollenkaan, se hemmetin kärttyinen ukonrahjus oli koko paskan alku ja juuri. Läpimätä.

Ruskeat silmät mulkaisivat happamasti Pepeä hunajanvaaleiden hiuksien alta, jotka kyllä ihan oikeasti laskeutuivat silmien eteen toisinaan hieman häiritsevästi, mutta ei hän silti halunnut hiuksistaan luopua.
"No jos välttämättä haluat", puuskahdettiin hetken kuluttua raskaan huokauksen kera toisen käden irrottautuessa ratista ja haroessa hiuspehkoa parempaan ojennukseen.
"Ehkä ne sitten on vähän ylitse kasvaneet."

Penelope hymähti ihastuneesti pojan sanoille, että Chad ei mielellään halunnut luopua tytöstä. Se oli harvinaisen totta, että tämä punapää saatiin helposti lumottua oikeilla sanoilla. Ja Chad tuntui sanovan koko ajan vain oikeita sanoja.
"En minäkään sinusta", tyttö vastasi pehmeästi ja katseli Chadia tuon ajaessa.

Nyt Pepe joutui taas naurahtamaan Chadin puheille pojan hiuksista.
"Ai ihan vähän vai kasvaneet?" tyttö toisti pojan sanoja ja katsoi Chadia epäuskoisena.
"Milloin viimeksi oletkaan niitä leikkaillut?" Penelope kysyi, mutta ei olettanut Chadin vastaavan siihen. Voisihan toinen vastata, jos halusi, mutta jotenkin tyttö oletti vastauksen olevan 'en muista' -tyylinen.
"Minä vaadin saada lyhentää hiuksiasi, edes hieman", punapää sanoi sitten, sipaisi Chadin hiukset syrjään silmien edestä ja veti kätensä takaisin syliinsä. Ehkä hänen kätensä pysyisivät ainakin hetken aikaa irti pojasta, vaikka kädet vain sauhusivat päästä koskettamaan toista koko ajan. Miksi?

Auton rattia käännettiin mutkan mukana, jos hän olisi ajanut vähänkin vähemmän, hän luultavasti ajaisi ulos Penelopen läsnäolon takia. Jotenkin hän tunsi olonsa kovin hermostuneeksi, mutta samalla niin rentoutuneeksi ja avoimeksi tytön seurassa, ettei hän tiennyt mitä ajatella. Oliko se hyvä? Vai huono? Ainakaan hän ei halunnut laskea toista seurastaan, varsinkin kun tiesi, mitä Ravenseilla saattaisi odottaa. Ajatuskin sai vihan kiehahtamaan ja pojan olisi tehnyt mieli marssia sisään ja poksauttaa sen äijän pää hajalle...

Chad vilkaisi vieressään istuvaan punapäähän, ennen kuin kiinnitti katseensa takaisin tiehen ja napsautti vilkun päälle.
"Vähän vaan", toistettiin vielä pojan painaessa kaasua.
"Eikä siitä edes ole kovin kauan kun viimeksi olen ne leikannut... " mutistiin sanojen perään hetken tauon jälkeen, totta puhuen hänellä ei ollut hajuakaan milloin olisi viimeksi hiuksensa saksinut.
"Miten vain", tokaistiin vielä tytön sanoihin, periaatteessahan se oli vain hyvä, että toinen halusi leikkiä parturia, näkisikin jotain sen pehkon alta, ainakin hetken.

Auto rullasi tien loppumatkan hitaasti pojan jarruttaessa sitten tien laitaan Ravensien talon näkyessä vain pienen kävelymatkan päässä.
"Nähdään", sanottiin pojan kumartuessa antamaan suudelman tytön huulille.

Auto pysähtyi Ravensin talon lähistölle ja Penelope tiesi, että nyt olisi aika sanoa hyvästit Chadille. Tänään he eivät enää näkisi, mutta huomenna koulussa varmastikin. Miten pitkältä se tuntuikaan, odottaa toisen näkemistä vielä ainakin 13 tuntia!
Chad kumartui antamaan tytölle suudelman ja Pepe otti sen mielellään vastaan. Tyttö kuitenkin varasti toisen huulilta vielä pari lisäsuukkoa, ennen kuin avasi auton oven napaten samalla sellon mukaansa.
"Nähdään", punapää hyvästeli, hymyili nuorukaiselle rakastuneesti ja astui ulos autosta sulkien sen perässään.

Penelope jäi katsomaan, kun Chad ajoi autollaan pois ja vasta, kun auto oli kokonaan kadonnut näkyvistä, kääntyi tyttö kotiinsa päin ja tuijotti sitä hetken aikaa. Sitten hän lähti kävelemään hitain askelin taloa kohti sellonsa kanssa.

//Hittasin nyt Chadin lähdön X,D
THE END